Päivitelläänpä tännekin.
Olen omistanut C5 breakin kohta kolme vuotta ja saanut sen suhteellisen hyväksi. Ainoa puuttuva säätö on vielä pallojen reikien viistäminen, jolla pitäisi tulla pintapehmeyttä: tätä tullaan vielä testailemaan. Monroen 66-bariset comfort-pallot eteen ja vanhat etupallot taakse, niin alkaa joustoja löytyä, toki joustovarojen puitteissa. Vaan laskemalla autoa alemmas pintapehmeys nousee kolmanteen potenssiin. Laitoin Leksalla ajokorkeuden niin alas kuin ohjelmallisesti sai. Mekaanisesti säätäen saisi vieläkin enemmän, mutta ero "normaalikorkeudesta" tuohon sentin alempaan oli ihan järkyttävä. Vaikutti paljon enemmän kuin comfort-pallojen asentaminen. Joitain kovia tärähdyksiä tulee esimerkiksi poikittaissaumoista, joihin voi ehkä vaikuttaa rengastuksella ja ilmanpaineilla, mutta aletaan olla ihan comfort-Xantian tasolla, tarkkaan ottaen kyllä ylikin. C5 menee ylipäänsä Xantiaa sivistyneemmin ja penkkikin on parempi.
Yllätystekijänä tätä ketjua ajatellen vielä sellainen, että hankin Sitikalle kaveriksi BMW:n 5-sarjalaisen (E60) ja meinasi leuka pudota, kun sain sen liikkeestä koeajolle. Odotin kivirekeä, mutta vitosen jousitus onkin äärimmäisen hyvä kompromissi: se ei toisaalta huoju minnekään, mutta on myös erittäin miellyttävä ja hyvinkin pintapehmeä. Hidastetöyssyissä se joustaa esimerkillisesti ja imee ne yleensä paremmin kuin C5 tai Xantia, joilla on tapana rysäyttää joko sisään- tai ulosjoustossa, vaikka keskimäärin menikin aika kelluen yli. Ja pintapehmeys on jopa Sitikkaa parempi pienissä epätasaisuuksissa. Moottoritiellä isot heitot menevät eri tavalla: kummatkin leijuvat hetken, mutta Sitikka enemmän ja antoisammin, vaan Bemarikaan ei röykytä, kuten jotkut autot, jotka rysähtävät sinne heittojen pohjalle joka kerta. Katukivistä ja jyrkistä hidastetöyssyistä BMW joustaa yllättävän syvään, mutta liike on maltillinen. Sitikalla vaimennus on pienempi, jolloin auto heiluu enemmän.
Ajelin kokeeksi röykkyisän hiekkapinnalla olevan tietyömaa pätkän tänään sekä Sitikalla että Bemarilla. Tiessä on kiharaa, patteja, railoja, pieniä töyssyjä ja isoja töyssyjä, tärytystä ja vaikka mitä. Citroën oli täysin elementissään ja imi epätasaisuudet mallikkaasti: jotain pientä tutinaa tuntui korissa ja toisinaan kovempaa keinahtelua. Ajoin sen jälkeen saman kohdan läpi Bemarilla ja olin uudelleen hämmästynyt: tietyt taajuudet toki keinuttelivat koria enemmän kuin Citroënissa, koska jousitus on toki jämäkämpi, mutta kyyti ei ollut mitenkään epämiellyttävää ja samanlaista 30-40km/h vauhtia pystyi ajamaan kuin Citroënillakin. Tärytykset jäivät jousitukseen eivätkä välittyneet kuskille asti. Bemarissa on lisäksi Sitikkaa isommat pyörät ja ohuemmat kumit (15" 195/65 vs. 17", 235/45), eli se on epäedullisessa asemassa mukavuutta ajatellen. Eroa on vaikea selittää, mutta vaikka Bemarissa on sitä tiettyä jämäkkyyttä (en ota kantaa, onko jämäkkyys hyvä vai huono asia, mutta sitä on), mutta se jämäkkyys on sellaisella heilahdustaajuudella, ettei se tunnu kyytiläisestä pahalta. Olen edelleen hämmentynyt, miten hyvä rautajousinen "ajamisen iloon" rakennettu auto on jousitusmukavuuden osalta.
Anekdoottina tänään, kun ajeltiin emännän kanssa vajaat sata kilsaa Sitikalla, niin teki mieli toisinaan laitella H3+ sport-tilaan, kun mielestäni auto huojui liikaa moottoritiellä. Tätä ei ole kuunaan ennen tapahtunut!

Muista nykyautoista on kokemusta Volkkareista (ihan saakelin kovia), Mersuista ja Volvoista (taksin takapenkiltä tunnusteltuna kovia ja nypyttäviä) ja tuo ylempänä mainittu pettymys pienempään Volvoon. Pienemmän keskiluokan autoista ei yleensä ole hyvää sanottavaa: joko ovat liian kovia ja nypyttäviä tai sitten kori kyllä velloo oudosti, mutta renkaat täryyttelee silti persuuksille. Jos otan Citroën-lasit silmiltä, BMW erottuu jousitukseltaan täysin edukseen noiden vastaavan luokan kilpailijamallien kesken. Paitsi Audin ilmajousitus pitäis joskus testata, sitä on kehuttu, kuten myös E- tai S-mersun ilmajousitusta.
Koskas se Citroënin uusi hydraulityynyin varustettu jousipaketti tulee markkinoille?