bx-katoava luonnonvara

[Teuski]

Tämä hydejousituksen ylistys on tietysti ymmärrettävää täällä, mutta kertokaa nyt ihmeessä minullekin, jos se on ominaisuuksiltaan niin huikea, että kaarre nopeudet muihin aikalaisiinsa nähden niin ylivoimaiset, niin miksi sitä ei ole esim. käytetty ralleissa, saati radalla? PSA konsernilla oli kuitenkin tekniikka, joka vei Peugeot 205 aika hurjasti, niin miten ylivoimainen se olisikaan ollut BX:n kuorissa hydellä?

Tässä sulle sitä ylivoimaa, taitaa olla yksi B-ryhmän surullisimpia tapauksia

[betaromeo]

Tämä hydejousituksen ylistys on tietysti ymmärrettävää täällä, mutta kertokaa nyt ihmeessä minullekin, jos se on ominaisuuksiltaan niin huikea, että kaarre nopeudet muihin aikalaisiinsa nähden niin ylivoimaiset, niin miksi sitä ei ole esim. käytetty ralleissa, saati radalla? PSA konsernilla oli kuitenkin tekniikka, joka vei Peugeot 205 aika hurjasti, niin miten ylivoimainen se olisikaan ollut BX:n kuorissa hydellä?

Tässä sulle sitä ylivoimaa, taitaa olla yksi B-ryhmän surullisimpia tapauksia

??? Oliko pallojen viisto mennyt pieleen, vai mikä mätti?

[Aapeli]

On muuten aika surullisen näköinenkin

[jasu]

Tämä hydejousituksen ylistys on tietysti ymmärrettävää täällä, mutta kertokaa nyt ihmeessä minullekin, jos se on ominaisuuksiltaan niin huikea, että kaarre nopeudet muihin aikalaisiinsa nähden niin ylivoimaiset, niin miksi sitä ei ole esim. käytetty ralleissa, saati radalla? PSA konsernilla oli kuitenkin tekniikka, joka vei Peugeot 205 aika hurjasti, niin miten ylivoimainen se olisikaan ollut BX:n kuorissa hydellä?

Tässä sulle sitä ylivoimaa, taitaa olla yksi B-ryhmän surullisimpia tapauksia

??? Oliko pallojen viisto mennyt pieleen, vai mikä mätti?

Olisko aikatauluissa mennyt jotain vikaan, ehti osallistua kahteen ralliin ja sitten B-ryhmä lopetettiin...

Rakenne voimansiirron(kin) kannalta hyvin vastaava kuin Audilla, pannuhuoneessa varattu tilaa myös remmiahtimelle (kuten Lancialla oli, turbo ja remmiahtimet), painava ja isohan tuo rotisko oli. Ehkä sitä painoakin olisi saatu hävitettyä, mikäli sarja olisi jatkunut..?

Minkähän takia noita jousipalloja sitten survotaan nykyään niin moneen äveriäämmän pään laitteeseen? Uudehkoissa Land Cruisereissa, isommissa Mersuissa jne? Miksi niissä ei käytetä ilmajousitusta jos se kerran on huolettomampi ja parempi..? Ainiin, ja tiesittehän sen että myös Porsche 959:ssä oli kierrejousille kaverina hydraulijouset, tasonsäädön ja jousituksen hienosäädön mukaan saamiseksi...


Itselle parasta mitä mehujouset tuo, on mainittu tasonsäätö (mukana kuskattava paino muuttuu melkein joka kerralle, ja erot osaa olla suuria) sekä mukavuus. Niskan kun on rikkonut, niin se ärtyy "vääränlaisesta" jousituksesta aika äkäisesti ja nopeasti. Huonoimmillaan muutama kymmenen kilometriä, ja tauon paikka, Xm/Sm:llä yleensä on perillä tai tankki huutaa tyhjyyttään ennen tauon tarvetta. Semmoinen jatkuva pieni "pintanypytys" mitä mm. Avensis tarjoaa, on pahinta mitä alusta tarjota tälle niskalle voi...

[betaromeo]

Kiistatta jousitus mukavuus on hyvä, mutta omaan mieleeni ei paras ja makuasioista emme taida alkaa vääntämään. Kuinka sitten lopulta ajo-ominaisuudet, mikä sen hyden vaikutus niihin? Viimeiset muistikuvat taitaa mennä niinkin kauas, kun CX:n ominaisuuksia kunnolla mitattiin. Kyllä siellä se nokka lysähti aina siltä puolelta, miltä tukea olisi tarvittu ja lopun kruunasi ne monen kaipaamat 14" renkaat, jotka meinasivat karata vanteelta.

Tuo Jasun mainitsema korin tason pito, on kyllä hyvä ominaisuus, mutta se on tietysti myös muilla järjestelmillä.

C4 teki tietysti huimat ralli vuodet, mutta olisi olettanut, että Citroen olisi sen hyödyntänyt hyden muodossa vielä siinäkin, kun katsoo nykyisiä alustoja ja jousituksia, niin ne todella näyttävät leijuvan. Onko siinä hyde jousituksessa kuitenkin jotain semmoisia ominaisuuksia, mistä emme halua kuulla, tai puhua?

[jasu]

C4 teki tietysti huimat ralli vuodet, mutta olisi olettanut, että Citroen olisi sen hyödyntänyt hyden muodossa vielä siinäkin, kun katsoo nykyisiä alustoja ja jousituksia, niin ne todella näyttävät leijuvan. Onko siinä hyde jousituksessa kuitenkin jotain semmoisia ominaisuuksia, mistä emme halua kuulla, tai puhua?

Veikkaan, nyt en tiedä, että säännöissä olisi tarkasti määritelty minkälainen rakenne jousituksestakin pitää löytyä. Monet lennokkaat ideat on torpattu jo säännöissä, antaa vähän liiankin vähän liikkumavaraa ns. pelle-pelottomille...

Yksi merkittävä juttu mehualustassa on rautajousiin verrattuna, nimittäin jousituksen ominaistaajuus. Eli siis se, miten kori lähtee heijaamaan jousien/iskareiden varassa, rautajousilla taajuus oli 10Hz hujakoilla kun mehuilla taajuus oli lähellä yhtä. Tarkoittaa nopeasti kerrottuna lähinnä sitä että miten nopeasti kori reagoi herätteeseen eli töyssyyn, rautajousilla "tilanne on ohi" 1/10 sekunnissa kun mehuilla samaan menee se sekunti. Tästä sitten päästään siihen että toiset tykkää erilaisista asioista, itselleni riittää tuo hitaampi tapa ja kroppani myös tästä kiittää...

[betaromeo]

C4 teki tietysti huimat ralli vuodet, mutta olisi olettanut, että Citroen olisi sen hyödyntänyt hyden muodossa vielä siinäkin, kun katsoo nykyisiä alustoja ja jousituksia, niin ne todella näyttävät leijuvan. Onko siinä hyde jousituksessa kuitenkin jotain semmoisia ominaisuuksia, mistä emme halua kuulla, tai puhua?

Veikkaan, nyt en tiedä, että säännöissä olisi tarkasti määritelty minkälainen rakenne jousituksestakin pitää löytyä. Monet lennokkaat ideat on torpattu jo säännöissä, antaa vähän liiankin vähän liikkumavaraa ns. pelle-pelottomille...

Yksi merkittävä juttu mehualustassa on rautajousiin verrattuna, nimittäin jousituksen ominaistaajuus. Eli siis se, miten kori lähtee heijaamaan jousien/iskareiden varassa, rautajousilla taajuus oli 10Hz hujakoilla kun mehuilla taajuus oli lähellä yhtä. Tarkoittaa nopeasti kerrottuna lähinnä sitä että miten nopeasti kori reagoi herätteeseen eli töyssyyn, rautajousilla "tilanne on ohi" 1/10 sekunnissa kun mehuilla samaan menee se sekunti. Tästä sitten päästään siihen että toiset tykkää erilaisista asioista, itselleni riittää tuo hitaampi tapa ja kroppani myös tästä kiittää...

Kiitos, olipa tyhjentävä vastaus! Eli hyde muuten hyvä, mutta hidas reagoimaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvillä teillä, hyvissä olosuhteissa hyde mainio ratkaisu mukavuuden kannalta, mutta poikkeavissa oloissa onkin jo paljon toivomisen varaa?

Itseä ainakin aikanaan kovasti häiritsi ominaisuus, kun täyden ulosjouston jälkeen rysähti maahan, niin että pohjasta kipinät sinkoili, eli hidas. Tuo hitaus ei oikein vakuuta esim. nopeissa väistöissäkään, joten nuo toisten kehumat huippu ajo-ominaisuudet taitavat olla enemmän näitä patongin tarinoita, mutta toisille niin viihdyttäviä.

[olli__o]

Paitsi että mahtaakohan rautajousien ominaistaajuus olla tuollainen ja miksi olisi, muistan jotenkin että sekin olisi yleensä 1 Hz luokkaa? (mutta muistikuva voi olla totaalisen väärä... en tarkistanut kun ei heti löytynyt)

Tuolta löytyy joidenkin Citikan mallien ominaisuuksia XM aikakauteen asti:
http://citroen.tramontana.co.hu/en/susp ... athematics

Eikös tuo pikemminkin ole siten valittu että se on sopiva, ettei normaalitilanteissa jouduta resonanssialueelle?

Onkos nimismiehenkiharat jotenkin resonanssiin liittyviä ja liittyykö se pyörään/kumiin vai jousiin? Ainakin hyde- ja normijousiautot kärsii aika samalla lailla kiharoista?

Jos jousitus rysähtää pohjaan, se kai johtuu enemmänkin riittämättömästä sisäänjouston iskunvaimennuksesta kuin resonanssista?

[Xari]

Hydejousitus ei ole parhaimmillaan täkäläisillä rapakuntoisilla teillä missä on teräviä reikiä ja töyssyjä, isoimmissa heitoissahan tuo menee loistavasti, muista vieläkin kun Bialystokin jälkeen kyllästyin perseessä roikkuviin puolalaisiin, 140 jälkeen putos ensimmäiset, 150 jälkeen viimeinen ja 160 kohdalla ketään ei näkynyt enää peilissäkään vilaukseltakaan, alkoi heitot ja rekkaurat olla niissä vauhdeissa rautajousisille liikaa

Tästä on joku 11-12 vuotta, nykyäänhän puolassa on täkäläisiä paremmat tiet

[Aapeli]

Normiautossa rautajousin jousituksen ominaistaajuus on 1…1,5 Hz (esim. MB W123:ssa 1,5 Hz). Sporttisemmassa autossa 2 Hz tai ylikin. Ihmisen ominaistaajuus on muutaman Hz paikkeilla, riippuen asennosta ja laardin määräkin varmaan vaikuttaa. Joka tapauksessa, 2 Hz taajuus alkaa tuntua jo pahalta.

Hydraulisella jousituksella ominaistaajuudet selvästi alle yhden. Jousituksen pehmeydellä (jousivakiolla) on tietty yhteys ominaistaajuuteen. Neliöjuuren keksijällä on sormensa pelissä, jolloin taajuus ei kuitenkaan mene aivan yks yhteen jousivakion kanssa. Alhaisempi ominaistaajuus selittää sen miksi monet kokee mehujousitetulla autolla ajon vähemmän väsyttäväksi – sen lisäksi, että se tuntuu heti alkuun mukavammalta*. Vaikkei ihminen tiedostaisikaan sisuskalujen liikettä jympsyissä, keho antaa palautetta väsymisen muodossa.

Niin, tuntuu mukavalta vain silloin, kun ollaan jousituksen toiminnan optimaalisella alueella. Viimeistään nyt tulee kaikille itsestäänselvää asiaa, valitettavasti jousitus ei pikkunypytyksessä toimi hyvin. Sen takia jopa Jasun mainitseman Avensiksen jousitus on tietyissä tilanteissa mukavampi. Ainakin 1-korisen Avensiksen jousitus on pehmeä.

[Aapeli]

Normiautossa rautajousin jousituksen ominaistaajuus on 1…1,5 Hz (esim. MB W123:ssa 1,5 Hz). Sporttisemmassa autossa 2 Hz tai ylikin. Ihmisen ominaistaajuus on muutaman Hz paikkeilla, riippuen asennosta ja laardin määräkin varmaan vaikuttaa. Joka tapauksessa, 2 Hz taajuus alkaa tuntua jo pahalta.

Hydraulisella jousituksella ominaistaajuudet selvästi alle yhden. Jousituksen pehmeydellä (jousivakiolla) on tietty yhteys ominaistaajuuteen. Neliöjuuren keksijällä on sormensa pelissä, jolloin taajuus ei kuitenkaan mene aivan yks yhteen jousivakion kanssa. Alhaisempi ominaistaajuus selittää sen miksi monet kokee mehujousitetulla autolla ajon vähemmän väsyttäväksi – sen lisäksi, että se tuntuu heti alkuun mukavammalta*. Vaikkei ihminen tiedostaisikaan sisuskalujen liikettä jympsyissä, keho antaa palautetta väsymisen muodossa.

*Niin, tuntuu mukavalta vain silloin, kun ollaan jousituksen toiminnan optimaalisella alueella. Viimeistään nyt tulee kaikille itsestäänselvää asiaa, valitettavasti jousitus ei pikkunypytyksessä toimi hyvin. Sen takia jopa Jasun mainitseman Avensiksen jousitus on tietyissä tilanteissa mukavampi. Ainakin 1-korisen Avensiksen jousitus on pehmeä.

[betaromeo]

Hydejousitus ei ole parhaimmillaan täkäläisillä rapakuntoisilla teillä missä on teräviä reikiä ja töyssyjä, isoimmissa heitoissahan tuo menee loistavasti, muista vieläkin kun Bialystokin jälkeen kyllästyin perseessä roikkuviin puolalaisiin, 140 jälkeen putos ensimmäiset, 150 jälkeen viimeinen ja 160 kohdalla ketään ei näkynyt enää peilissäkään vilaukseltakaan, alkoi heitot ja rekkaurat olla niissä vauhdeissa rautajousisille liikaa

Tästä on joku 11-12 vuotta, nykyäänhän puolassa on täkäläisiä paremmat tiet

Taisi vaan johtua siitä, että Fiat 126:n lisenssillä tehdyt "käkättimet" ei kulkenut kovempaa, vielä se kuution nyytti katolla?

[Aapeli]

Paitsi että mahtaakohan rautajousien ominaistaajuus olla tuollainen ja miksi olisi, muistan jotenkin että sekin olisi yleensä 1 Hz luokkaa? (mutta muistikuva voi olla totaalisen väärä... en tarkistanut kun ei heti löytynyt)

Tuolta löytyy joidenkin Citikan mallien ominaisuuksia XM aikakauteen asti:
http://citroen.tramontana.co.hu/en/susp ... athematics

Eikös tuo pikemminkin ole siten valittu että se on sopiva, ettei normaalitilanteissa jouduta resonanssialueelle?

Onkos nimismiehenkiharat jotenkin resonanssiin liittyviä ja liittyykö se pyörään/kumiin vai jousiin? Ainakin hyde- ja normijousiautot kärsii aika samalla lailla kiharoista?

Jos jousitus rysähtää pohjaan, se kai johtuu enemmänkin riittämättömästä sisäänjouston iskunvaimennuksesta kuin resonanssista?

Ei kai teillä sellaista töyssysarjaa tule vastaan, mikä herättäisi jousituksen resonanssiin. Jos jousituksen ominaistaajuus on vaikka 1 Hz, niin 80 km/h vauhdilla töyssyjen harjojen pitäisi olla 22 m välein. Enemmänkin kyse on siitä, että kun pyörä menee töyssystä, niin jos jousituksen ominaistaajuus on vaikka 2 Hz, niin ihminen kokee epämiellyttävänä korin liikkeen. Tilannehan menee nopeasti ohi, kiitos iskunvaimentimien. 2 Hz taajuudella heilahtava kori kuitenkin tuntuu ikävältä. Jos taajuus taas on alhaisempi, mennään töyssystä nätimmin.

Äkkiä ajateltuna, nimismiehenkiharoissa iskunvaimentimet välittää jo niin korkeataajuisia ja isoja voimia koriin, että kori herää resonanssiin.

[Wesa]

Oliko jo mainittu, mutta hyvä mekaaninen pito on yksi ominaisuus. Tämä tullut hyvin esille jopa mitattuna esim TM -94 talvitestissä jonka xantia voitti. Piti myös kärkisijaa norjassa tehdyssä tutkimuksessa aiheesta "vähiten tieltäsuistumisonnettomuuksia". Cx voitti aikoinaan hyvin subjektiivise ajoväsymystä mittaavan testin jossa vertailtiin kuinka pitkään jaksaa milläkin autolla ajaa. Rolssi oli toinen. Eikä nuo alustaltaan mitenkään mitattavasti hitaampia ole mutkaradalla verrattuna vastaavilla renkailla varustettuihin rautajousisiin. No joo, terävät kuopat on helmasynti, mutta kun pitää mielessä että ne huomaa vain helpommin muuten pehmeän menon läpi, niin ei itseä juuri haittaa. Toki jousituksen toimintakin on muuttuva käsite ja osien kunto vaikuttaa paljon. Mutta kun yrittää oktavian ratissa tutulla routaheittoisella motarilla kirjoittaa tekstiviestiä, niin vasta ymmärtää, miksi sitä pidetään vaarallisena.

[olli__o]

Ei kai teillä sellaista töyssysarjaa tule vastaan, mikä herättäisi jousituksen resonanssiin. Jos jousituksen ominaistaajuus on vaikka 1 Hz, niin 80 km/h vauhdilla töyssyjen harjojen pitäisi olla 22 m välein. Enemmänkin kyse on siitä, että kun pyörä menee töyssystä, niin jos jousituksen ominaistaajuus on vaikka 2 Hz, niin ihminen kokee epämiellyttävänä korin liikkeen. Tilannehan menee nopeasti ohi, kiitos iskunvaimentimien. 2 Hz taajuudella heilahtava kori kuitenkin tuntuu ikävältä. Jos taajuus taas on alhaisempi, mennään töyssystä nätimmin.

Äkkiä ajateltuna, nimismiehenkiharoissa iskunvaimentimet välittää jo niin korkeataajuisia ja isoja voimia koriin, että kori herää resonanssiin.

Niin taitaa olla, jos on vaikka 40 cm nimismiehenkihara, olisi 1 Hz resonanssinopeus kai niinkin alhainen kuin 1,44 km/h ja ei nyt sentään niin hiljaa tule ajeltua pahimmissakaan kiharoissa, tuskin noin hidas matelu voi tuntua pahemmalta kuin 20...50 km/h, ehkei resonanssinopeutta saa edes pidettyä täydellisenä ilman jotain takaisinkytkentää.

[Aapeli]

Joskus on muuten ollut parkkipaikalla sellaisia isoja monttuja ja sopivalla vauhdilla kun on madellut, niin koko auto on hyppinyt hullun lailla. Tuossa tapauksessa jousitus on varmasti ollut resonanssissa.

[Xari]

Taisi vaan johtua siitä, että Fiat 126:n lisenssillä tehdyt "käkättimet" ei kulkenut kovempaa, vielä se kuution nyytti katolla?

Siinä letkassa oli roikkumassa ainakin Golf ja Mitsun Lanseri, 126 jää jo 80 kohdalla, toi puolan liikenne oli tuohon aikaan aika huimaa, mennessä vedettiin rekkajonoa ohi jonkun polakin transiitin kanssa, en meinanut uskoa että joku saa tranvesiitin kulkemaan niin perkeleesti, se oli mukavaa suomalaisen poliisivaltion jälkeen kun sai liikenteessäkin kaahata ihan reilusti

[pökkelö]

Muistanko oikein ? Rolssi käytti pitkään Citikan hyrdauliikkaa ?

Menestyvän ralliauton rakentaminen on aika pitkä projekti, ja siinä on saatava monta muutakin palikkaa toimimaan loistavasti jousituksen lisäksi.

[jasu]

Muistanko oikein ? Rolssi käytti pitkään Citikan hyrdauliikkaa ?

Muistat. Samoja vihreitä kuulia, kaikki toki hyvin piilotettuna. Lisäksi rautajouset, jotka osallistuu menoon silloin kun paineet/nesteet ovat kadonneet...

Jarrujärjestelmä oli myös varsin, sanoisinko, mielenkiintoinen. Sujuva sekoitus korkeapainejarruja perinteisen kanssa...

Tähän liittyen, hieman kyllä hymyilytti Fast'n'Loudia katsoessa, kun yhtä Rolssia rakentivat. Tottakai se mystinen vihreää nestettä käyttänyt järjestelmä piti pois purkaa, kun sitä ei voi ymmärtää, ja sitten ne poistetut jousituskomponentit korvattiin ilmajousipalikoilla. Muuttivat siis alkujaan tasonsäätöautomatiikalla varustetun jousituksen tasonsäätöautomatiikan sisältävään, ja tämä vain siksi kun alkuperäinen rakenne poikkesi siitä mihin olivat tottuneet...

Olikohan muuten jossakin AD-ketjun myymälässä, kun huomio kiinnittyi LHM -tonkan tekstiin: "Sopii käytettäväksi Rolls Royce ja Citroen hydrauliikassa"...

[olli__o]

Mitäs muita merkkejä oli hydejousituksella:
(Jo mainittujen Rollsin lisäksi oma merkki Pösökin ainakin pienin osin)
Maseratin Quattroporte II:sta tehtiin aikoinaan muutama yksilö hydraulijousituksineen, sekin silloin samaa firmaa.
Mersukin lisensioi Citroenin hydrauliikkaa

Entäs muut ajopelit, Berliet teki kuorma-autoja hydejousilla, mutta mitä ja koska (tuliko tästä lopulta Renault)

Muita kuorma-autoihin hydraulijousia tekeviä firmoja on tuoreempia ainakin VSE
https://www.v-s-e.com/en/products/suspe ... for-trucks
Oli myös Paris Dakar rallikuorma-autossa jousituksena, ei taida mitenään liittyä Citroeniin.

Joissain panssarivaunuissa oli hydraulijousituksia kuten muissakin sotilasajoneuvoissa?

[Hessu]

Onhan tuo monen merkin käyttämä takapään tasonsäätö myös tunnusmerkit täyttävä. Itsellä vuoden 1989 7-bemarissa on korkeapainehydraulipumppu, mekaaninen tasonsäätöventtiili ja jousipallot takana (kierrejousien kaverina). Järjestelmän käyttämän Pentosin 7.1 nesteen voi kuulemma korvata LHM:llä.

[betaromeo]

Muistanko oikein ? Rolssi käytti pitkään Citikan hyrdauliikkaa ?

Menestyvän ralliauton rakentaminen on aika pitkä projekti, ja siinä on saatava monta muutakin palikkaa toimimaan loistavasti jousituksen lisäksi.

Ei varmasti onnistu päivässä, hyvän ja kilpailukykyisen kilpa-auton rakentaminen. Yksi tärkeä osa-alue on todellakin loistava jousitus, johon Citroen BX:n kohdalla panosti B ryhmän ralliautossaan ja valitsi siihen hydraulisen jousituksen. Oliko se hyvä ratkaisu, jääköön lukioiden päätettäväksi, kun autolla ajettiin kolme kilpailua ja saavutukseksi tuli kolme keskeytystä?

Keskeytysten syyt: Suspension failure, oil pipe failure ja suspension failure!

En edelleenkään pullikoi hyde jousituksen mukavuutta vastaan, se on hyvä, mutta se ei tee auton ajo-ominaisuuksista, tai käsiteltävyydestä mitenkään poikkeuksellisen hyvää, vaan saattaa jopa huonontaa niitä.

Kyllä, Rolssi, Mercedes ym. ovat tehneet erilaisia versioita hyde jousituksesta. Valitettavasti vaan kaikilla on ollut ongelmia saada se luotettavaksi. Aikaa on ollut vuosikymmeniä ja nyky elektroniikalla sen lieveilmiöitä ajettavuuden suhteen on saatu paljon kompensoitua, mutta aina tuntuu ongelmia olevan merkistä riippumatta.

Kuinka monta Citroenia on joutunut ennenaikaisesti paalatuksi hyden petettyä, saati Rolssia, tai Mersua jätetty järjestelmän pettämisen vuoksi maatumaan? Onko se mukavuus ollut sen arvoista?

[Teuski]

Joissain JCB:n työkoneissa on myös hydet

[Tkarkka]

Mitäs muita merkkejä oli hydejousituksella:
(Jo mainittujen Rollsin lisäksi oma merkki Pösökin ainakin pienin osin)
Maseratin Quattroporte II:sta tehtiin aikoinaan muutama yksilö hydraulijousituksineen, sekin silloin samaa firmaa.
Mersukin lisensioi Citroenin hydrauliikkaa

Entäs muut ajopelit, Berliet teki kuorma-autoja hydejousilla, mutta mitä ja koska (tuliko tästä lopulta Renault)

Muita kuorma-autoihin hydraulijousia tekeviä firmoja on tuoreempia ainakin VSE
https://www.v-s-e.com/en/products/suspe ... for-trucks
Oli myös Paris Dakar rallikuorma-autossa jousituksena, ei taida mitenään liittyä Citroeniin.

Joissain panssarivaunuissa oli hydraulijousituksia kuten muissakin sotilasajoneuvoissa?

Peugeot 405 4x4:ssä taka-akselilla.

[aapo]

Ei kai teillä sellaista töyssysarjaa tule vastaan, mikä herättäisi jousituksen resonanssiin. Jos jousituksen ominaistaajuus on vaikka 1 Hz, niin 80 km/h vauhdilla töyssyjen harjojen pitäisi olla 22 m välein. Enemmänkin kyse on siitä, että kun pyörä menee töyssystä, niin jos jousituksen ominaistaajuus on vaikka 2 Hz, niin ihminen kokee epämiellyttävänä korin liikkeen. Tilannehan menee nopeasti ohi, kiitos iskunvaimentimien. 2 Hz taajuudella heilahtava kori kuitenkin tuntuu ikävältä. Jos taajuus taas on alhaisempi, mennään töyssystä nätimmin.

Äkkiä ajateltuna, nimismiehenkiharoissa iskunvaimentimet välittää jo niin korkeataajuisia ja isoja voimia koriin, että kori herää resonanssiin.

Niin taitaa olla, jos on vaikka 40 cm nimismiehenkihara, olisi 1 Hz resonanssinopeus kai niinkin alhainen kuin 1,44 km/h ja ei nyt sentään niin hiljaa tule ajeltua pahimmissakaan kiharoissa, tuskin noin hidas matelu voi tuntua pahemmalta kuin 20...50 km/h, ehkei resonanssinopeutta saa edes pidettyä täydellisenä ilman jotain takaisinkytkentää.

Siinä jousitusjärjestelmässä on itseasiassa kaksi resonanssitaajuutta, korin heilahdustaajuus (luokkaa 1Hz) ja jousittamattoman massan heilahdustaajuus (kymmeniä herzejä), joka aiheuttaa nimismiehenkiharoita ja myös reagoi niihin
.