Rättärin lämmityslaite

[jepetsu]

Rättärin lämmityslaitetta kuvaillaan usein "lehmän hönkäykseksi". Rättäri on ilmajäähdytteinen, joten toimiiko rättärin lämmityslaite samalla tavoin kuin vw-kuplan lämppäri? Eli lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimella ja puhalltimen tehtävää hoitaa tuulettajan propelli?

[käpälä]

Joo. Noin se pelaa.Paitsi erona on että lämmintä tulee.
Pitää vain saadaan se pysymään sisällä.

[niko]

Pitää vain saadaan se pysymään sisällä.

Juur näi

[ealab]

Onko lämpöeristeitä kehitelty. Kuten topattu katto, lattiaan, rintapeltiin ja ovien sisäpintaan eristemateriaalia jne. Voisi hiukan estää lämmön karkaamista. Samalla myös äänieristys saattaa parantua. Mutta olisiko sätkäkone enää sätkäkone.

[r_a_n_u]

Rättärin lämmityslaitetta kuvaillaan usein "lehmän hönkäykseksi".

Tämän päivän SK:ssa on juttu porilaisesta sitikkaharrastajasta. Hänellä on myös sätkä, tai taisi niitä olla useampikin. "Ei rättärissä sen kylmempi ole kuin ulkonakaan", harrastaja toteaa.

[jasu]

Onko lämpöeristeitä kehitelty.

Mutta olisiko sätkäkone enää sätkäkone.

On kehitelty, viimeisen viiden vuosikymmenen käytön aikana, ja paljon. Itsellä, omakohtaisen kokemuksen aikana, vain 16 yhteisen vuoden aikana, on riittänyt vain kattoon lisätty routaeristematto ja lämpöputkiin laitettu B*teman veneisiin tarkoitettu moottoritilan konehuoneen poistopuhallin... Aktiivikäyttöaikana käytössä oli myös Eberi BN-4, joka nyt ei ole mahtunut ruiskun ilmanputsarin takia paikalleen, mutta tulee kyllä asettumaan takaisin kun tuon putsarikysymyksen ratkaisen toisin...

Tärkeintä Sätkän kanssa oikeastaan on se, että moottorin saa varmasti käymään lämpöisenä. Ilmajäähdytteisenä tulee hyvin helposti ja usein ongelmaksi se, että moottori ei vain jaksa lämmetä tarpeeksi, jolloin ei sitä lämmintä irtoa sisällekään. Ja sitten ne pelot ettei öljyjä voisi lämmittää yli 80 asteen, saati 100 asteisiksi kun ne "kiehuvat"..!

Siis itse "aloitan syksyn" tukkimalla keulaa, ja laittamalla pellin öljynjäähdyttimen taakse, käytännössä koko kesän on moottorin alla pelti. Ei täällä nyt niin kuumaa ole että moottorin alta olisi tarvinnut peltiä poistaa, moni kesä on mennyt jäähdyttimen pellinkin kanssa... Ja sitten kun näitä tukkimis-operaatioita aloittaa, niin tärkein juttu on se öljynlämpömittari että tietää mitä siellä tapahtuu..! Venttiilikoppaan anturi, sieltä saa melko hyvää tietoa, mutta voi sen anturin porata lohkoonkin öljytilaan, kuten on tullut muutamaan moottoriin tehtyä... Sitten kun öljyllä on reippaasti lämpöä, niin tulee sisällekin sitä ihan eri tavalla, ja moottori tykkää käydä kivasti, 100-120 astetta on ihan ok, öljyn sekaan kondensoitunut vesikin haihtuu pois, 150 astettakin on vielä "sallittavissa" rajoissa, mutta ei toteudu edes kesäkuumalla täysillä ajaessa...

Sit näistä mitatuista lämmöistä, niitä on nyt tullut sattuneesta syystä aika paljon mittailtua menneen parin-kolmen vuoden aikana, kun Dyane on ruiskuksi "päivitetty". Ruisku mittaa lämpötilaansa sylinterikannesta, ei sieltäkään öljytilasta, vaan yksi lämpöpellin pultti on korvattu anturilla johon on työstetty M7-kierre... Tämä siksi että kansi kuitenkin lämpenee nopeammin kuin öljy, joten kylmäkäynnin rikastukset saa aiemmin pois, eli heti kun ne tarvitsee...

Pahimmat pakkaset missä on itse tullut oltua Dyanen kanssa, on -42 josta piti jo auttaa käyntiin maasturilla nykäisemällä. Aamulla töihin lähtiessä -36 ei ollut vielä liikaa mutta kiristynyt pakkanen ja viima sitten tehtävänsä teki. Ja tuolla paluumatkalla ei enää ollut Eberiä auttamasssa, sille oli tuo pakkanen liikaa joten se sitten päätti pettää matkalla ja silloin täytyy myöntää että oli aika kylmä 40km:n matka...



Sit kysymykseen että olisiko enää Sätkäkone, miten niin ei olisi..? Muuttuisiko se oleellisesti jos sen eristyksiä muutettaisiin siten että talvikelissäkin olisi ajelu mukavaa..? Sätkiä on aina rakenneltu/muuteltu, niistä on hyvin pieni prosentuaalinen osuus siinä asussa missä ne on aikanaan tehtaalta lähteneet, eli eiköhän se Sätkänä pysyisi vaikka sille tekisi varsin laajojakin muutoksia...

[jepetsu]

Joo. Noin se pelaa.Paitsi erona on että lämmintä tulee.
Pitää vain saadaan se pysymään sisällä.

Aivan. Kuplahan on yksi kauheimmista talviautoista, mitä on tehty
Eräs tuttavani kertoi aikoinaan matkustaneensa kaveriporukalla tansseihin vw kuplalla. Pakkanen oli kova ja jätkät olivat laittautuneet tansseja varten(geelit päässä yms.). Oli aika kylmä kokemus. Kuski joutui ajamaan yhdellä kädellä, kun toisella piti raaputtaa jäistä tuulilasia. Lämpöä tuli, mutta se ei riittänyt lämmittämään autoa !

[£orenzo]

70-luvulla joku värkkäsi pakoputkeen rosterista lämmönvaihtimen, ja sisälle jonkin pikkuauton kenno puhaltimineen. Lämpöä riitti, kesäksi piti systeemi kuivata kiehumasta. Pakoputken jäätyminen lyhyillä matkoilla kuulostaa varteenotettavalta mahdollisuudelta.

Ohut styroksi sinne rätin alle laitettiin, ohut vielä taipuikin katon muotoon.
Kun kylmästä tallista otti auton ulos, Jämsä-Tre-Jämsä -välillä vain takaikkunat ehtivät jäätyä, ja vain hieman. No, eipä pakkastakaan ollut kuin -35 graadia.

Kukahan se muuten oli, jolta hain sätkän lasikuituiset lokasuojat tai niiden muotit? Vuosi oli ehkä 1978 ja paikka Tre tai Nokia.

[Akaile]

Näillä voittaa nyky-dieselit mennen tullen: http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/view ... 163eb2ff1f

[Citroen 10]

Kymmenen vuotta Sätkällä ajelleena,voin neuvoa hyvän vanhan vinkin.Lämmönjakajilta 80mm kurkkuletkua,pellistä yyhaara millä letkut yhdistät.Yyhaaran päähän,jonkun "auton "keskipakopuhallin.Siitä
taas kurkkuletkua rintapellin lämmönvaihtimeen.Katkaisia vaan auton sisälle niin lämpöä riittää.Ongelmana ei ole lämmön pula vaan sen riittävä puhallus sisätiloihin.
Noita puhallin systeemeja on tänä päivänä varmasti monenmoisia.Sähköä tuntevat voivat kertoa varmasti lisää.

[psjääkäri]

Rätisitikan saa lämpimäksi monelloakin tavalla. Käytetään eberiä tai sitten tehostetaan puhallusta. Nokka tukkoon, ei kokonaan ja ölypohjan alle pahvia tai peltiä,öljynjäähdytin myös suojataan. Katso oikein hyvää selostusta jasulta esim.
Aikoinani viritin eberin hönkimään omalta putkeltaan etupenkkien alle ja sieltä se puhkui kuumaa, siis kuumaa eteen ja taakse.
Alkuperäiset torvet kytkin siten, että toiselta pakarin lämmönvaihtimelta puhalsi flekti tuulilasille ja toiselta kuskin ukkovarpaalle. Flektit oli esim. Biilteman, joita oli kahta mallia, sulaavia ja kestävämpiä. Mys joitain valkoisia GS:n flektejä oli käytössä. Minin flekti oli mielestäni paras ja kestävä. Usein ei eberiä edes tarvinnut.
Lisäeristeenä oli katossa, sanotaanko nyt "mankeloitua" styroxia päällystettynä kukkakankaalla. Ovissa oli samatavaraa panelien takana ja lattialla vain kumimaton alla "ritilää", sama tavaraa kuin pesuhuoneiden lattialla. Ei muuten ruostu pohjapelit kait koskaan. Vieläkin ovat kunnossa viimeisen remontin jälkeen, 18 vuotta siitä on kulunut. Sellaisen keksinnön huomasin myös hyväksi, kannattaa laittaa jonkinlainen läpivirtausaukkosysteemi c-pilaariin. Kukin kehitelköön omansa, mutta minusta oli nätti ja sopiva fiiatin 850 mallin kolmiomaiset ritilät kumeineen, sai aikoinaan tarvikkeina. Niin ja missä olissa ajelin talvella, joskus oli Pohjois-Suomen lakeuksilla 25-28 astetta pakkasta ja hyvin tarkeni kakarat kirkua ja tapella takapenkillä ja akkakin oli lämpimänä.
Joku kyseli "pätsistä", niitä oli ainakin Hesan seudulla muutama käytössä. Itseasiassa ne oli tehostettuja lämmönvaihtimia. K****sen Pätkällä oli ainakin yksi versio ja hyvin toimivana, jota me kaikki niin ihasteltiin silloin kauan sitten.

[kaselin]

Mulla oli sätkässä eberi ei tarvinnut kattokaan eristyksiä lämpöä riitti öljynlämpömittarin anturin laitoin öljyroppuun.