C5 1, etupyöränlaakerin asennus virhekkö ?

[dbwarrior]

Tarvike laakereita on tullut asennettua näihin femmoihin, se pitää tunnustaa mutta mielestäni tämä Optimal 601953 ei pitäisi olla kehnoimmasta päästä.
Näyttävät joissain nettikaupoissa jopa kahden vuoden takuuta noille kehua.

Kyseessä siis 2.0 HDI:n kuskinpuoli jonne viime toukokuussa laitoin laakerin. Edellinen oli jo varmaan rullannut hyvän matkaa, sillä minun aikana kilsoja sille oli tullut jo 70tkm.
Nyt pidemmällä moottoritie rupeamalla alkoi vaihdettu laakeri ääntämään ja kilsoja oli kertynyt vain rapiat 20tkm.

Oisko kyseessä ihan maanantai kappale vai onko tuossa jotain mahdollisuutta mokata asennuksessa ?

Jarrutkaan ei laahaa, joten mistään rasvojen pois palamisesta ei ole kyse.

[IJN]

Ainakin näin voi mokata:
Vanha laakeri irrotetaan tukemalla olka-akseli huonosti ja vinoon, ja käytetään voimaa kaikki mikä prässistä lähtee, jolloin laakeripesä venyy soikeaksi
Uusi laakeri tai napa prässätään paikoilleen niin että voimat välittyvät laakerikuulien kautta

[Plösöilijä]

Onhan noita mennyt muunkin merkkisiä ennen aikojaan Timkeniä Skf optimalista oli pösö foorumilla juttua mennyt kanssa ennen aikojaan 20 tkm kieppeillä.

[Wesa]

Ei ole noista kokemusta. Onko laatumerkin tekemä, en tiedä. Tuskin SKF sillä itse käyttävät SNR:ää omissaankin pyöränlaakereissa. Voi olla osat tehty idässä ja kokoonpantu Saksassa. Ainkin suuremmissa laakereissa tämä on yleistä joillakin "euro" brandeillä. Mutta on se helppo rikkoakkin asennettaessa tai tosiaan pesä rikottu. Jos hajonneessa on koloja kuulajaolla, on syy todennäköisesti asennusvirhe. Tämä pitää tosin havaita aikaisessa vaiheessa ilman pitkää ajoa hajonneella laakerilla.

[XM-Hannu]

Olen samaan XM:ään vaihtanut etupyöränlaakerin 7-9 kertaa. Yleensä ne kestävät yli 150 000km, yksi laakeri tosin alkoi pitää ääntä jo alle 20 000km ajettuna.
Eikös laakerin mitoitusta varten ilmoiteta käyttöikä siten, että 90% laakereista a, säteisvoimalla f, pyörimisnopeudella n (max), kestää x tuntia. Siispä kaikki saman erän laakerit eivät välttämättä kestä yhtä kauan. Autojen osat tunnetusti ovat "optimimitoitettuja". Ylimitoittamalla kaikki osat saataisiin paljon kestävämpi, siis samalla isompi, painavampi, enemmän kuluttava, huonommin kiihtyvä ja paljon kalliimpi. auto.

[Mustis]

406 pösösä parhaillaan meni alle 10tkm. Isä tykkäs kuittailla että asennettiin väärin kunnes hänellä omassaan meni parin tonnin ajon jälkeen. Loppu se vittuilu.
Kävi vaari sitten merkkiliikkeeseen antamassa palautetta paskoista osista. Virallinen selitys oli että moottorin maadoitus voi olla huono jolloin syö laakereita. (!?)

[Mustis]

Ylimitoittamalla kaikki osat saataisiin paljon kestävämpi, siis samalla isompi, painavampi, enemmän kuluttava, huonommin kiihtyvä ja paljon kalliimpi. auto.

Eli vanha jenkki.

[ovi]

406 pösösä parhaillaan meni alle 10tkm. Isä tykkäs kuittailla että asennettiin väärin kunnes hänellä omassaan meni parin tonnin ajon jälkeen. Loppu se vittuilu.
Kävi vaari sitten merkkiliikkeeseen antamassa palautetta paskoista osista. Virallinen selitys oli että moottorin maadoitus voi olla huono jolloin syö laakereita. (!?)

Laakerivirroista johtuvat viat johtuvat taajuusmuuttajien korkeista kytkentätaajuuksista, joita tuskin esiintyy autoissa. Eli taajuusmuuttaja tasasuuntaa vaihtojännitteen ja sen jälkeen tekee siitä kanttiaalloista muodostunutta siniaaltoa. Jotta saadaan siniaaltoa, pitää olla korkeat kytkentätaajuudet ja korkeataajuinen jännite indusoituu eristeiden läpi aiheuttaen akselivirtoja, jotka sitten kulkevat laakereiden läpi. Huono maadoitus aiheuttaisi ensin sen, että startti ei pyöri. Siinä mielessä merkkarilla ollaan jäljillä, että huono maadoitus aiheuttaa laakerivirtoja taajuusmuuttajakäytöissä.

Suurin osa ennenaikaisista laakerivaurioista johtuu asennusvirheistä, puutteellisesta voitelusta ja epäpuhtauksista.

[XM Break]

Kyllä tuo maattovika voi laakerin syödä.

Jos voimapaketti ei saa kunnolla maata startatessa, osaa se virta etsiä oikotien, eli menee laakerin kautta.

Virta voi kuumentaa kuulaa/koolia pistemäisesti sen verran että tulee kuoppa tai pintakovuus muuttuu.

Ei ole kontaktipinnat laakerissa kovin isot

[jasu]

Mietitääs uudestaan. Miten se sähkö akusta osaisi pyörännapaan, jotta se kulkisi pyöränlaakerin kautta..?

[IJN]

Mietitääs uudestaan. Miten se sähkö akusta osaisi pyörännapaan, jotta se kulkisi pyöränlaakerin kautta..?

Huonoilla moottoripaketin maadotuksilla voisi starttivirran mahdollinen reitti olla: akun plusnapa -> startti -> moottorivaihteistopaketin runko (tässä elektroni hämmentyy kun suora paluu akun miinukseen on huono, keksii sitten seuraavan kiertotien) -> vetoakseli -> napa -> pyörän laakeri -> olka-akseli -> jarrusatula -> käsijarruvaijerin kuori -> auton kori, josta kunnollisempi maajohto akun miinusnapaan usein löytyy.
Reitit ei ole joko-tai, vaan molemmat samaan aikaan ja mitä hapantuneempi maadoitus niin sitä suurempi osa virrasta menee kiertotietä. Startin virta on niin iso että siitä riittää monelle reitille kun jännitehäviöitä syntyy helposti hapettuneissa kohdissa. Jos moottorin maadoitus olisi kokonaan poikki niin nykyautot sähköineen tuskin toimisi ollenkaan. Muut virrankuluttajat ovat kuitenkin niin pieniä ettei niitä vähän hapettunut maadoitus haittaa.
Noh tämä on vähän spekulointia kun kerran miettiä käskettiin , mutta mahdollista ellei kässärivaijerien päissä ole eristäviä holkkeja kuorta vasten. Alatukivarressa on eristävät puslat ja joustintuessa kumituenta joten sieltä ei sähkö koriin pääse, raidetankoa pitkin vissiin pääsee, vai onko pallonivelissä muovipesät?

[ealab]

Pitäisiköhän auton pyörännavat maadoittaa, kuten rautatiekalustossa tehdään... niissä laakerit-/pesät vaunun, veturin runkoon. Hyvästä syystä. Joskus on pyöräkerratkin maadoitettu suoraan, liukurenkaiden, hiilien välityksellä... Mietitääns sähköveturin virtoja veturin rungosta kiskoon, ns. paluuvirtareitti..

[olli__o]

Minulla oli joskus -80 luvulla englantilainen auto, jossa löystyi moottorin maadoitus ja siinä tuli huomattua että ihmeellisiä reittejä sähkö löytää: Kytkinvaijerin kautta sai sopivasti maata että starttasi, mutta vain tietyssä kytkinpolkimen asennossa. Vika oli myös hankala löytää, kun pientä vikaa oli myös startissakin ja sen hassunmuotoisissa päästä painavissa hiilissä.

Mutta aika harvinaiseksi luulisin tuollaista syytä laakerin rikkoutumiselle, enemmän ssattuu laakereita kasatessakin tehtaalla kämmejä?

[Mustis]

Isot pojat on puhunu että ennenvanhaan saatto kytkinvaijerikin ottaa kipiää jos maadotus oli huono.

Edit: olli_o kerkes kertoa omakohtaiset kokemukset.

[yason]

Ylimitoittamalla kaikki osat saataisiin paljon kestävämpi, siis samalla isompi, painavampi, enemmän kuluttava, huonommin kiihtyvä ja paljon kalliimpi. auto.

Eli vanha jenkki.

Eiks ne vanhat jenkit just ole aika huonon laadun maineessa... Sekä vanhemmat vanhat että uudemmat vanhat.

[ovi]

No joo, miksei se virta voi noinkin kierrellä. Tuli lähestyttyä asiaa pelkästään pyörivän koneen näkökulmasta ja tasavirtakoneissa on harvemmin laakerivirran aiheuttamia laakeririkkoja. Ja pyörivää konettahan ei tarvitse startata...

Onhan siinä tietysti monta muutakin paikkaa minkä virta voi lämmittää ennen pyöränlaakeria. Laatikon poskilaakerit, tasauspyörästö, laatikon/vetoakselin boorit, sisäpään vetonivelen laakerit ja niiden kosketuspinnat niveleen, vetoakselin ulommat boorit, ulommainen vetonivel, raidetangon pää, raidetangon hammasvälitys... vai katkesiko virran kulku tähän? C5:ssä raidetanko on apurungossa, joka on kumien varassa koriin nähden.

Jos oletetaan, että apurunko on maadoitettu, niin millainen virta noiden liitosten läpi saadaan? Jokainen liitos lisää resistanssia ja rajoittaa virran kulkua, Saadaanko noista sellainen virta läpi, joka voisi lämmittää pyöränlaakeriin kuopat. Tuollaisessa tapauksessa virran pitäisi kulkea molempien pyöränlaakereiden läpi, mutta eihän ne virrat ole välttämättä saman suuruiset.

Rattiakselista voisi ehkä päästä runkoon asti, mutta se on taas yksi huono liitos lisää.

[Mustis]

Ylimitoittamalla kaikki osat saataisiin paljon kestävämpi, siis samalla isompi, painavampi, enemmän kuluttava, huonommin kiihtyvä ja paljon kalliimpi. auto.

Eli vanha jenkki.

Eiks ne vanhat jenkit just ole aika huonon laadun maineessa... Sekä vanhemmat vanhat että uudemmat vanhat.

Onhan ranskalaisetkin sähkövikasten maineessa, volkkarit kovakyytisten, italialaiset täysien paskojen, mersut viattomien ikiliikkujien, ym. ym ym.
Nää on näitä että keltä kysyy...

Toinen tykkää äitistä toinen tyttärestä ja kolmas kansantansseista.

Oman rajallisen kokemuksen perusteella jenkkien auton rakentaminen on ollu periaatteella: "meinaatko ettei tuuma piisaa??? No pannaan toinen!"

[ealab]

Miten tähän liittyisi jutut maadoituksista, jännitehäviöistä, jokin aika sitten. Kuka muistaa, lukeneensa. Tai kokeneensa. Perusasioista. Samassa jutussa taisi olla juttua napakenkien ongelmista.