Kun laakeri ei irtoa suosiolla

[Aapeli]

Ei lähde rullalaakeri akselilta ulosvetäjällä. Tiukemmalle ei enää uskalla vääntää ja välillä on annettu iskua vasaralla.

Onko enää muuta konstia kun rälläköidä ensin ulkokehä pois ja sitten varovasti viiltoa sisäkooliin, että saa sen melkein puhki ja sitten taltalla naps?

[ovi]

Lämpöä ja hellyyttä, tai sitten rälläkällä. Jos ulosvetäjä on tarpeeksi härevä, niin pulttikoneella kiristäminen antaa samalla iskua. Työpaikalla kirivät ulosvetäjät
akkukäyttöisellä pulttikoneella.

Jos sisäkehä on leikannut kiinni akseliin, niin silloin on parempi rälläköidä, että ei tule enempää raatia akseliin.

[Aapeli]

Kyseessä vaihdelaatikon akseli ja hammasratas laakerin juuressa. Ei oikein uskaltaisi lämpöä antaa. Tai periaatteessa jos rälläköi ulkokehän pois ja antaa lämpöä suoraan sisäkoolille ja sitten vaan vanhaa puukkoa olakkeen ja sisäkoolin väliin.

Ulosvetäjä mallia biltema ja lainakalu kyseessä. Eipä se paljoa maksa, jos pulttikoneella koittaa ja saa rikottua.

Laakeri ei ole leikannut. Ihan ehjältä kuulosti, mutta vaihdetaan nyt kaikki samalla.

[Cikatti]

Noi koolit ovat siitä kivoja että kun antaa varovasti pariin kohtaa rälläkällä uraa ja sit lyö uraan pari kertaa katkaisumeisselillä tukevan iskun niin kooli menee kahtia. Näin olen useasti menetellyt kun esim pyörän navan akselinatsaan jääpi sisäkooli tiukasti kiinni.

[Aapeli]

Ei tästä ole kauaa kun vetonivelen otin pois rälläköimällä kolmesta kohtaa melkein katki ja sitten katkaisutaltalla halki. Täytyy varmaan tehdä sama temppu laakerille. Suojalasit päähän ja suu kiinni siinä vaiheessa, kun alkaa leka heilua.

[Aapeli]

Sisäkooliin ura. Toisesta reunasta lähes puhki ja toisesta reunasta ei otettu käytännössä lainkaan (olake). Tuo sai kehän suuntaisen vetojännityksen laukeamaan siihen malliin, että lähti sormilla vetämällä pois. Seuraava laakeri lähtikin sitten ulosvetäjällä, kun sormilla kiristi

[ovi]

Jospa ne akselin laakerikaulat ovat toleranssien äärirajoilla, tai niukin naukin yli, niin voihan siinä noinkin käydä. Oikea laakerisovite ei ole kovin montaa sadasosaa puristuksella. Liian suuri puristus saattaa muuttaa laakerin käyntivälyksen liian pieneksi, jolloin laakeri lämpenee liikaa ja se taas pienentää käyntivälystä, jolloin laakeri lämpenee enemmän ja välys pienenee jne...

[Cikatti]

Juu ja siinä rälläköidessä lämpö nousee paikallisesti muutaman sata astetta niin helposti kehä kasvaa ja palikka tulee ulos.

[Sitruunaseppä]

Yksi hurja koneasentaja veti MIG:illä oikein isolla virralla sisäkoolin pintaan hitsauspalkoa ja napautti välittömästi akselin pään lattiaan, kun palko oli vielä punainen. Kooli putosi saman tien. Vaatii siis sellaisen yks-kaks meiningin, ettei lämpö ehdi siirtyä akseliin. Tämä jekku sulattaa myös laakerilukitteet, jos vaikka sellainen olisi yksi murheenkryyni.

[Aapeli]

Joku väitti, että sisäkoolin saa räjähtämään sillä, että vetää kunnon sauman ja antaa jäähtyä.

[Aapeli]

Ja sitten perjantain insinööripläjäys. Laskin minkälainen voima vaaditaan, että laakeri lähtee liikkeelle sisäkehästä painaen. Seuraavaksi laskin minkälainen voima vaaditaan, että laakeri lähtee liikkeelle ulkokehästä painaen. Akselin halkaisija 28 mm. Absoluuttista voimaa oleellisempi on voimien ero kahdessa eri tavassa.

Oletuksia:
Krymppi 0,03 mm (jostain jäänyt mieleen nyrkkisääntö "satikka per sentti")
Kitkakerroin 0,2

Tulos:
Sisäkehästä painaen vaaditaan 17 kN voima ja ulkokehästä painaen 22 kN voima.

Näköjään tänne tulee kuvat missä järjestyksessä sattuu, mutta tuossa yhdessä kuvassa näkyy miten rasitus siirtyy ulkokehältä kuulien kautta sisäkehälle. Kuvassa laakeria painetaan ulkokehästä oikealta vasemmalle. Voima kun kulkee kuulien kautta sisäkehälle, niin sisäkehä puristuu akselia vasten ja tästä aiheutuu ylimääräinen voima.

Tietäähän sen laskemattakin, että jälkimmäisessä tavassa tarvitaan suurempi voima, mutta että noin kolmanneksen suurempi. Se yllätti.