Maatahan siellä lämpimänkin puolella vastaan tuli kun sille nosturille laitettiin kiinnityksiä, tokkopa se toinen puoli ainakaan paremmin on tehtyds-jekkeri kirjoitti:Nyt iski uusi pelko näitä lueskellessa. Elikkä päällisin puolin täysin kuiva betonilattia ei vielä takaakaan, ettei lattian läpi nouse maakosteutta? Nyt kun asiaa miettii tämähän on itsestään selvää. Kyseessä on siis venäjänaikainen betonilattia, joten onko maata vasten betonin alla mitään, vain taivas tai Lenin sen tietää.
Halli on ollut jo vuoden minulla käytössä sinänsä, mutta vasta tänä talvena säilyttelen suuremmassa mittakaavassa sitikoita siellä. Lämpimälle puolelle sopii näet vain 4 autoa ja sen verran on jatkuvasti remontissa...
Klassikon säilytys kuivassa, kylmässä hallissa
Re: Klassikon säilytys kuivassa, kylmässä hallissa
Re: Klassikon säilytys kuivassa, kylmässä hallissa
Eikä se lämmin puolikaan takaa automaattisesti sitä että se on hyvä puoli säilyttää, kesällä sitä ei lämmitetä ja lämpötila ja kosteus voi olla sisällä lähellä kastepistettä kun ulkolämpötila sahaa päivän mittaan. Tyypillisesti esimerkiksi kerrostalojen ongelmia voi tulla kuumana kosteana kesänä, kun kosteiden tilojen painovoimainen ilmanvaihto ei toimi (hormit ei vedä ollenkaan kun lämpötilaerot on väärin päin).
Mutta senkin kertoo kosteusmittari tai kokemus: ruostuuko käsittelemättömät raudanpalat nopeasti pinnaltaan heinä-elokuussa (Autoissa usein vaikka jarrulevyt).
Mutta senkin kertoo kosteusmittari tai kokemus: ruostuuko käsittelemättömät raudanpalat nopeasti pinnaltaan heinä-elokuussa (Autoissa usein vaikka jarrulevyt).
- ds-jekkeri
- Viestit: 2666
- Liittynyt: 11.08.2010 12:26
Re: Klassikon säilytys kuivassa, kylmässä hallissa
Kesällä jyllää lämpimän puolen lämpöpumput kosteudenpoistomoodissa ja jatkuva tippaseminen sieltä menee ulos. Kyllä siellä kuivaa on, nyt varsinkin kun päähallin monttu on täytetty.
Miehellä on elämässään yksi suuri valinta; harrastaako huonoja naisia vai huonoja autoja.
Re: Klassikon säilytys kuivassa, kylmässä hallissa
Jos toinen pää kaipaa kuivausta kesällä, niin siitä voisi olettaa toisenkin tarvitsevan, kostean lämmin on pahempi kuin kylmä. Raspberrystä ja nipusta kosteusantereita (+lämpö) tekee loggerin niin ei tarvitse arvailla (ja siinäkin katsoo kalibroinnin kohdalleen, kuivaa päätä ne anturit ei yleensä mittaa kovin hyvin, mutta eipä ole tarviskaan). Tietty se kahden euron kosteusmittarikin on usein riittävä, mutta ei tarvitse juosta aamutuimaan lukemassa ja kirjoittamassa ylös, ja saa samalla tehtyä valvontahäristimenkin.