ds-jekkeri kirjoitti:
Pitkällisen kampauksen jälkeen törmäsin kuitenkin eräänlaiseen jackpottiin: euroopan korkeimmassa tiilirunkoisessa asuintalossa Mustamäellä oli myynnissä erään varakkaan Hollantilaisen itselleen itsenäisyyden alussa rakennuttama kattohuoneisto, tilaa noin 300m2 + kattoterassi josta näköala koko kaupungin yli merelle. Se huoneisto oli roikkunut myynnissä vuosia, koska iso laatuasunto mustamäellä on myymätön paikka, aikaisemmin mainitusta statushommasta johtuen. Rikas ei tule statussyistä, ja köyhä ei voi ottaa ilmaiseksikaan kun kiinteät kuukausikulut ovat isot (menevät luonnollisesti neliöiden mukaan).
Näin heti ensi vierailulla että tässä se on. Talon rakenne on 60-80cm seinäpaksuudella tehty hunajakennorakenteinen tiilirunko, muovittamaton ja hengittävä. Siten kaikki väliseinätkin ovat minimissään 60cm paksuista tiilimuuria. Vaikka naapurissa joku soittaa rumpuja, ei seinän läpi kantaudu mitään melua. Käytännössä tunne on kuin asuisi omakotitalossa, mutta 50 metrin korkeudella maasta. No ruohoa nyt ei tarvi leikata, kun kattoterassilla on puulattia, ja "pihan" eli terassin koko on vain vajaa sata neliötä. Ja samaten huollot, ulkoseinän maalaukset, ja kattorännien puhdistukset eivät kuulu minulle, taloyhtiö (siis sen virolainen vastine eli korteriyhistu) hoitaa.
Lisäksi minua viehätti korkealla asuminen juuri näköalan, mutta myös osittain paljon vaimeamman kaupunkimelun ja olemattoman tiepölyn takia. Käytännössä 10-kerrokseen pysähtyy kaikki pöly ja suurin osa melusta. Ja kohteessa oli 17 kerrosta. Niin, ja videovartioitu parkkipaikka sekä autotalli, johon neliöiden mukaan saisi 3 autoa parkkiin.
Niinpä sitten taannoin ostin tämän itselleni. Vastaava helsingissä maksaisi yli miljoonan jos nyt löytyykään, siellähän ei näin korkeita taloja juuri ole. Vastaava Piritassa tai Mereöhutiellä maksaisi 600-1 miljoona täälläkin. Mutta minä maksoin tästä murto-osan. Näin tämä täkäläinen statushörhötys toimi edukseni. Vähän kuin käytetyn sitikan ostossa!
Mausteeksi totean kuitenkin, että on tässäkin saanut remonttia tehdä ihan omiksi tarpeiksi, heti kättelyssä piti keittiö ja kylpyhuoneet tehdä uusiin puihin, sekä kaikkiin huoneisiin pintaremontti. Että se siitä remonttivapaudesta...
Koirankusetuslenkillä satuin vilkaisemaan ylös sinne Jekkerin Penthouseen päin ja yllätyin hieman: viidentoista kerroksen korkeudella kaksi miestä rappasi seinää ilman kelkkaa, ihan vain valjaissa roikkuen.
En minä tuosta työskentelytavasta hämmästynyt, tuota näki täällä ennen paljonkin. Mutta Jekkerin talo on helkkarin korkea ja iso, korjattavaa pintaa on valtavasti. Vähän kuin saksilla leikkaisi jalkapallokentän ruohoa: aikaa menee eikä tulos ole tasainen
Täällä on tehty julkisivuremppoja moniin yhtä korkeisiin taloihin, mutta nuo talot ovat olleet elementtirakenteisia. Jekkerin talo on tiilitalo, joten sen julkisivu olisi ollut esteettisesti kaunista myös pitää tiilijulkisivuna.
Tiilten rapautumisen takia julkkarille on kuitenkin pakko tehdä jotain. Nykyisin tuon uljaan talon julkisivut alkavat olla kuin pakanamaan kartta, paikkakorjausta paikkakorjauksen vieressä.