Talosaneeraus - lämmitysjärjestelmän pohdintaa

[eskere]

Tänään oli taas sellainen keli että toinen näistä innovatiivisista laitteista (ILP) päätti vetää itsensä jäihin. Talossa toimiva yksikkö lakkasi tuottamasta lämpöä, ja kurkistus ulkoyksikköön varmisti että taas (toisen kerran) se oli vetänyt itsenä valkoiseen kuuraan. Ulkolämpötila 1,5 astetta. Talon sisälämpö +21 astetta ei riittänyt sulattamaan kennoa sulatusjakson aikana.

Eipä auttanut muu kuin kaivaa sulatusvehkeet esiin ja sulattaa kennot kuurasta.

Kävin katsomassa myös 20 metrin päässä sijaitsevaa autotallin ulkoyksikköä. Siellä oli yllättäen parempi tilanne, vain kennon alaosa jäässä.
Tässä ei ole mielestäni mitään järkevää logiikkaa koska autotallin lämpö +8 astetta ja kuitenkin pumppu nyt toimii, vaikka vettä oli valuttanut sulatusastiaan reilun 10l. Yleensä nämä jäätymiset ovat olleet juuri päin vastoin.

Luotto ei ole kovin korkealla näiden pumppujen kykyyn hoitaa lämmitystä ilman valvontaa. Ja eikös näitä "marraskuun kelejä" ole jatkossa luvassa lisää ilmastonmuutoksen myötä?
Maalämmössä ja poistoilmalämpöpumpussa ei ulkoilmasta johtuvaa jäätymisvaara ole.

[IJN]

Kyllä tuossa joku vika nyt on, ainakin talon ilpissä.
Isomman luokan vika on kyseessä jos laite ei ole täkäläisiin oloihin tehtykään, vaan pääasiassa jäähdytyskäyttöön ja lämpimämpiin maihin. Silloin olisi tämä jäätymisvika ollut jo uudesta saakka.
Pienempi vika on joku ”oikea vika” joka aiheuttaa sen että sulatusjakso ei riitä sulattamaan kennoa. Näissä monissa kyllä lämmitystehokin kärsii samalla. Vaikkapa
- kylmäainetta liian vähän, ollut alunperinkin, tai vuoto jossain
- kylmäaine on väärää laatua (tai sekoittunut jos lisätty väärää tavaraa)
- lämpö ei siirry kennoon: kylmäaine kiertää huonosti (putki rutussa tms)
- laite luulee että on kesä (ulkolämpöanturi näyttää väärin)
Silloin kun se sulattaa, pohjakaukalon vastuksen kuuluu pitää pohja sulana ja vedet juoksevana, ettei jäätyminen ala pohjasta. Se on täysin kylmästöintitekniikasta erillinen vehje ja varmaan olet tarkistanutkin. Ja että ei ole etelän maiden pienitehoinen malli.
Tämmöisiä on silmiin osunut kun oman VILPin toimintaa olen koittanut ymmärtää. Näihin ei onneksi ole tarvinnut omakohtaisesti paneutua.

[Sitruunaseppä]

IJN:lle peukkua. Jos kylmäainetta on vähän tai se on väärää, lämmitystoiminto ei pysty siirtämään kylliksi lämpöä ulkokennolle lämmitysajan puitteissa. Lämmitys on itseasiassa ilmastointikoneen normaalitoimintoa, missä huoneilmaa jäähdytettään helteellä, jolloin ulkokenno kuumenee. On kyllä aika epätodennäköistä, että kylmäainetta olisi vähän tms.

Tässä Biottori.fi:n sivulta, tällaista keliä on ollut jo yli viikon ajan;
Ulkoyksikön jäätyminen kauttaaltaan ei ole vaarallista eikä täysin poissuljettua. Joskus poikkeuksellisen kostea ja kylmä ilma, suuret lämpötilavaihtelut tai tuiskulumi aiheuttavat ulkoyksikön jäätymisen useita senttejä molemmin puolin kennoa. Tällöin ulkoyksikkö tulisi sulattaa mieluiten kuumalla vedellä. Mekaanisesti jäätä ei saa poistaa, koska silloin kennostot tai muut laitteen osat saattavat vaurioitua. Ennen sulatustoimenpiteitä laite tulee tehdä sähköisesti turvalliseksi esim. turvakytkimeltä.

[HiTec]

Se jatkuva marraskuu sisältää myös erityisen runsaasti kosteutta ja jos otetaan kovasti tehoja ILP:stä sisälämpöihin, niin ei todellakaan ole mikään ihme jos alkaa jäätämään. Siksi varmaan tässäkin tapauksessa tuo tallin ILP on säilynyt paremmin jäätymäti, koska se pyyntikin on ollut maltillisempi ja näin ei ILP ole joutunut suuremmin rehkimään tuota sisälämpöä ylläpitääkseen. Tässä mielessä kaikki nuo ulkoimaa hyödyntävät ovat heikoilla, niin ILP kuin VILP, koska ne jäätää sen kennonsa märillä keleillä kovin helpolla ja siihen loppui se pumppaaminen sitten, ennen kuin on kenno taas sulateltuna. PILP:llä tuota ongelmaa ei silleen ole, koska "ulkoyksikön" kenno on +20 asteen ilmavirrassa jatkuvasti ja näin tuota kennoa harvemmin edes tarttee painaa pakkaselle saakka ja silloinkin jos se jäätyy, sen sulatus pelkkää sisäilmaa ulos puhaltamalla tapahtuu varsin hätäseen

[TeeKoo]

Ulkoyksikön huurre lähtee näpppärästi, kun laittaa vekottimenjäähdytykselle joksikin aikaa.

[Xantippa]

Täälläkin oli ohuessa jääkerroksessa ulkoyksikkö pari päivää sitten kun tallin uusi halpis-ILP ollut ylläpitolämmöllä parisen viikkoa putkeen. Mitä nyt asiaa googlettelin niin ei liene kovin tavaton ongelma erityisesti jos ylläpitolämmöllä ajellaan. Saa nyt nähdä joutuuko puolilämmintä tallia sitten pitämään jatkuvasti 16 asteessa tuon takia.

[HiTec]

Saa nyt nähdä joutuuko puolilämmintä tallia sitten pitämään jatkuvasti 16 asteessa tuon takia.

Ja kuinkas se suurempi pyynti huurtumiseen auttaa? Tuolloinhan ILP joutuu huhkimaan kahta kauheammin lämpöä talliin, jolloin se kennokin on siis kahta paksummassa jäässä

Itsellä talli/kellari kanssa ILP-lämmityksellä, pyynti on se alin 17 astetta kun pelkällä 10 asteen ylläpidolla ei lämpöä riittänyt riittävästi joka nurkkaan, pinta-alaa kellarilla on kuitenkin 112m2. No nyt 17 asteen pyynnillä ILP on käynyt joka päivä klo 22-07 jo useamman vuoden ja homma pelaa, kosteudet pysyy handussa (esim. auton kuivauksessa käytetty mikrokuitupyyhe on seuraavana aamuna jo kuiva), eikä tallin ovikaan jäädä enää kynnyksestään kiinni

[Xantippa]

Saa nyt nähdä joutuuko puolilämmintä tallia sitten pitämään jatkuvasti 16 asteessa tuon takia.

Ja kuinkas se suurempi pyynti huurtumiseen auttaa? Tuolloinhan ILP joutuu huhkimaan kahta kauheammin lämpöä talliin, jolloin se kennokin on siis kahta paksummassa jäässä

Ymmärsin asian näin että sulatukseen käytetään sitä sisätilan lämpöä, eli ILP toiminta kääntyy hetkellisesti väärinpäin. Jos sisätila kovin viileä, ei lämpö riitä ulkoyksikön sulatukseen.

[HiTec]

Saa nyt nähdä joutuuko puolilämmintä tallia sitten pitämään jatkuvasti 16 asteessa tuon takia.

Ja kuinkas se suurempi pyynti huurtumiseen auttaa? Tuolloinhan ILP joutuu huhkimaan kahta kauheammin lämpöä talliin, jolloin se kennokin on siis kahta paksummassa jäässä

Ymmärsin asian näin että sulatukseen käytetään sitä sisätilan lämpöä, eli ILP toiminta kääntyy hetkellisesti väärinpäin. Jos sisätila kovin viileä, ei lämpö riitä ulkoyksikön sulatukseen.

Kyllä se ulkoyksikkö sulaa pienemmälläkin sisälämpötilan pyynnillä, don't worry. Mutta se ulkoyksikkö kyllä vetää itsensä sitä nopsammin uudelleen jäähän, mitä enempi se joutuu tekemään töitä sen sisälämpötilan ylläpitääkseen, koska tällöin se joutuu painamaan sen ulkoyksikön lämpötilan entistäkin enempi pakkaselle

[sitikkaporo]

Noniin, kaiken pohdinnan päätteeksi päädyimme sitten Viesmann-maalämpöpumppuun (7,7 kW), kaivamme peltoon 2 x 250 m keruupiiriä ja tuomme keruupiirin putket seinän läpi tekniseen tilaan valmiiksi asentajalle.

Yläkertaan tulee ILP lähinnä kesän viilennystä varten. Meinattiin ensin ottaa sellainen, jossa on fiksumman näköinen litteä kattoyksikkö, mutta hintaa jo pelkästään tälle olisi tullut yli tontun, joten mennään perinteisellä seinämankelimallilla.

[torneol]

Taisi olla Xantippa joka edellisellä sivulla kirjoitti jotain talon ilmanvaihtoon ja tiiveyteen liittyen. Tähän on syytä kiinnittää erityistä huomiota, jos taloon tulee koneellinen poisto tai tulo/poisto.

Aikoinaan IV tupattiin säätämään vähän alipaineiseksi, mutta nykymääräys taitaa olla tasapainossa. Ns. painovoimainen IV kannattaa antaa olla, jos se on alkujaan semmoiseksi suunniteltu. Moni painovoimaiseksi suunniteltu on pilattu jälkeen päin asennetulla koneellisella järjestelmällä. Vaikka se kuinka suunnitellaan ja säädetään hyväksi, niin väärinkäytöstä (tahallisesta tai tahattomasta) tulee ajan kanssa iso murhe. Tähän voitaneen laskea myös rakennuksen tiiveys. On saatettu tekoaikana tehdä siitä lähtökohdasta, että on painovoimainen ja tämä olisi ainakin syytä tiedostaa.

Jos ei itsellä tietoa ole, niin paikallisesta rakennusvalvonnasta voisi luvan aikaisia papereita kysellä.