Täällä on kutonen odottanut aikaa. Kevät meni muuttaessa autonkorjailutallia toiselle paikkakunnalle ja sitten teloin peukaloni vielä alkukesästä. Oikeastaan mitään autoremppoja ei ole päässyt tekemään ennen kuin nyt lomalla.
Vaihdoin ensi alkuun jakopään. Samalla tosiaan vaihtuu vedet ja hydraulinesteet ja olisi ollut sulaa hulluutta jättää hydepumppu putsaamatta, kun se tuossa lattialla oli irtonaisena. Tilaa oli varsin mukavasti säiliöiden poiston jälkeen (paljon enemmän kuin kaksilitraisessa!) ja moottoria saattoi lisäksi aika huoletta tunkkailla ylemmäs, jos tarvitsi lisää tilaa.
Jakopää oli kerran ehditty vaihtaa tähän autoon ja toinen hihna kolkutteli kymmenen vuoden ikää. Hihna oli kyllä erittäin hyvän näköinen iästään huolimatta, jos olisi tiennyt, niin tällä olisi varmaan uskaltanut ajella vielä jonkun vuoden. Ei mitään hapertumaa, kulumaa, kumin halkeamia yms., mitä nyt hihnan terävimmät kulmat vähän pyöristyneet käytössä. Kireyskin ok. Vanha vesipumppu oli muovisillä siivillä, uusi metalliversio.
Saatanallisissa helteissä tuskaillessa tietysti kaikki käy hitaammin ja aivotkin takkuavat. Ensimmäinen päivä meni ihan siinä, kun siivosin hydraulinestettä autosta ja betonilattialta pois. Kun alkaa kesken muiden hommien irrottamaan hydraulisäiliötä ja sitten innostuu, että otetaan nyt tuo pumppukin samalla, niin saattaa unohtua sellaiset normaaliin hydraulinesteen vaihtoon liittyvät asiat kuin paineenpoistot. Noh, kyllähän ne paineet poistuivat oikein vikkelään, kun korkkasi paineputket auki. Talli on siis vihitty käyttöön LDS-kylvyllä.
Aivot puurona asennellessa kävi myös pieni kämmi, mutta oli takapakin kaverina lisäksi tuuria matkassa. Kun irrottelin jakohihnan suojamuoveja ja koitin selvitellä, että mites nää yhteen lukkiutuneet muovikannet oikein lähtevätkään irti, avasin yhden pultin jakopääkotelon takapuolelta, että sain lisää liikerataa. Noh, se pultti on tuollainen uppokantainen, joka painuu aika hyvin takakotelossa olevaan kartiokoloon. Arvaa muistinko paria päivää myöhemmin, että olin löysännyt koko pulttia, kun se ei pistänyt visuaalisesti silmään? Jakopää kasaan, auto käyntiin pihalle ja viiden minuutin päästä kuului kamala SKKRRRRIRRRIIIIIRIRIRIIIIIIIIKKKKKK, joka muuttui sen jälkeen toistuvaksi laahaavaksi ääneksi...
Ensin luulin, että apulaitehihnan ohjainrullan laakerit olivat menneet. Ohjainrullan laakeri oli ihan kuiva ja tungin sinne täytteeksi jotain perseestä revittyä rasvaa ja tallitomua väliaikaisesti, kunnes uusi ohjainrulla saapuisi. Ääni vielä vaimeni oudoksi sivuääneksi, joten ajattelin, että laakeri jyrsi vaan jotain metallihilettä kiertoon. Mutta eipä se ääni poistunut hihnan irroittamisen jälkeen, joten eikun jakopäätä auki uudelleen.
Siellähän se takakannen pultti oli hiljalleen kiertynyt ulos, osunut ensin nokka-akselin hammaspyörään ja sitten syönyt pari milliä uutta jakohihnaa sivusta...
Tarinan opetus oli, että jos otat tuollaisia pultteja/ruuveja irti, niin ota ne kokonaan ulos tai kiristä heti takaisin. Opetuksen hinta oli uusi jakohihna (pelkkä hihna) ja pientä siunaustakin oli onneksi pelissä: auton jousitusta oli vaikea saada ylös ja käytin sitä tyhjäkäynnillä pihalla, kun tämä tapahtui. Jos olisin ajanut moottoritiellä koeajoa ja pultti olisi silloin tärissyt hammaspyörälle asti, se olisi saattanut tehdä paljon pahempaa tuhoa. Noh, nokka-akselin hammaspyörä irti (onneksi vain neljällä pultilla kiinni), hiotaan pultin aiheuttamat särmät pois hampailta, jakopääkotelon ja hihnapyörien puhdistus ja uudella hihnalla pakettiin. Käy kuin kehräävä kissa. Autokin nousi toisella asennuskerralla aika helposti ylös!
Samassa remontissa vaihtui moottorin hydraulinen tukikumi. Vanhasta turskui painellessa nesteet ulos ja päiväys oli keväälle 2001.
Tänään jatkuu taas hommat. Käyn hakemassa autoon uudet kesäkumit kovaa ajoa varten, laitan pohjasuojukset takaisin kiinni, kun kaikki näyttää kerran toimivan ja jatkan todennäköisesti hommia tukkimalla pari reikää pakoputkesta, niin pakoputken miehekkäät teinipörinät vaihtuvat ranskalaiseen, murisevaan eleganssiin. Peilit pitää vaihtaa, korjata takaluukun jarruvalon johdot, ja sitten ehkä pientä sähköpenkkijumppaa kuutosen ja muhkun kesken, niin alkaa olla kesäkuukka koeajokunnossa.
Ajatushan oli, että heinäkuun ekana viikonloppuna, kun loma alkaa, teen pikaisesti jakopään ja pari muuta juttua ja pääsen aloittamaan kesän veekutosella.. Noh, nyt on kolmas lomaviikonloppu tulossa, kun kaikki venyy, hajoaa, menee päin mäntyä ja osia pitää odotella pitkin postnordia... kyllä tässä vielä kerkeää, ei loma ole vielä puolivälissäkään.
