pvalila kirjoitti:Sitikat esitetään usein jatkumona, jossa mukavuus on sukupolvi toisensa jälkeen huonontunut: DS mukavampi kuin CX, CX mukavampi kuin XM ja XM mukavampi kuin C5. Cee kuutosta ei lasketa, se on kuitenkin aina rikki.
Arkikelpoisuus, johon mun silmissäni kuuluu myös kolariturvallisuus, menee sitten tasan päinvastoin.
Olisiko XM jonkinlainen sweet spot, joka on jo riittävässä määrin klassikko ja josta kuitenkin saattaa nokkakolarin jälkeen nousta ulos järkyttynyt mutta jotakuinkin elävä mies? Mulla oli aikoinaan 605 ja sen perusteella uskoisin, että XM on maantiellä upea peli.
Valitettavasti tuo varsin hyvä kolariturvallisuus koskee lähinnä loppupään malleja, ja niiden konttori ei ole läheskään yhtä omaperäinen kuin vanhempien. Diravikin noista katosi matkan varrella.
Muutama kysymys:
Automaattilootan suhteen XM on kai yhtä hyvä tai huono kuin ekan polven C5?
Onko noissa uusimman pään autoissa väyläsähköt?
Edes cee viiteen ei löydy enää kaikkia osia, mutta kuinka paha on XM:n tilanne?
Kun istuu XM:ssä, niin tunteeko siinä olevansa ceeviitosen huippumalleja ylevämmässä autossa?
- Ceeviis kun oli seuraaja sekä Xantialle että XM:lle, 605:lle tuli selvä seuraaja mutta XM:lle ei (C6 tuli kun tuli, aikanaan ja kovin pienenä painoksena).
Itselle harrasteauton hankinta tuli ajankohtaiseksi (pakkomielteeksi?) viime kesänä ja valinta oli tehtävä CX:n ja XM:n välillä. Ensin mainittu on nuoruuden unelma-auto jonka hankintaan rohkeus ja resurssit ei koskaan riittäneet. XM:n sen sijaan omistin 90-luvulla ja lopulta valinta kohdistui siihen koska sen tekniikka ja ominaisuudet ovat kuitenkin niin paljon lähempänä modernia. Hollannista löytyi 87 tkm ajettu vuoden 2000 V6 automaatti jonka tuotin Suomeen syksyllä. Montaa sataa kilometriä en ehtinyt ajaa ennenkuin auto siirtyi talviseisontaan odottamaan tulevan kesäkauden rientoja, mutta havaintoja tuli tehtyä ja muistoja tuli mieleen.
XM:m hienoimmat puolet kiteytyvät sen erilaisuuteen ja tyyliin jota ei nykyautoista enää löydä. Autosta on mahtava näkyvyys ulos, päätä ei tarvi paljoa käännellä ohistuksissa, toisin kuin nykyautoissa. Toisaalta tämä panee miettimään millainen kolariturvallisuus on noin ohuiden palkkien kanssa mikä hillitsee kaasujalkaa. 2,9 litran V6 on hieno moottori, voimakas puurtaja. Liikkennevaloista lähteminen on upea tunne, ihan kuin konepellin alla olisi turbiini. Ja ZF:n automaattiloota on mielestäni varsin sivistynyt vaihtaja jonka toimintaa ei juuri huomaa. Ohjauksessa taas ei olla kovin vahvoilla, ratti on nykymittapuun mukaan valtava eikä tuntoa juuri välity. Jousitus on kaksipiippuinen juttu. Omassa autossani on comfort-pallot joilla kyyti on kyllä pehmeää, välillä jopa liiankin. Hydractiven sport-asento vähän tukevoittaa menoa jos niin haluaa. Kuten kaikissa kaasunestejousituksissa myös XM:ssä terävät epätasaisuudet tien pinnassa tulevat läpi yllättävän kovina ryskeinä. Mutta kun ollaan maantiellä 90-110 kmh vauhdissa niin XM:llä ajaminen on kuin valtamerilaivan ohjastamista, matkustusmukavuus on fantastinen. Kovemmissa nopeuksissa tuulen suhinat alkavat kuulumaan häiritsevästi, jälleen nykyautoihin verrattuna. Tilaa on hulppeasti, penkit mukavat. Valot ovat onnettomat, sisustuksen muovit tuntuvat haurailta ja pitävät välillä melkoista konserttia. Jälkeenpäin ajatellen olen ihan tyytyväinen ettei omassa autossani ole vakionopeudensäädintä, kattoluukkua, penkinlämmittimiä ja muita ylimääräisiä härpättimiä joiden vikaantumista pitäisi pelätä. Sähköikkunoiden käyttöä yritän välttää viimeiseen asti.
Täydellinen Citroen? XM Y3 kori ja kojelauta, jossa Y4:n jousitus, ykkössarjan CX:n rumpumittaristo, huomaamattomasti tehty 10 cm pidennys ja Prestige-kyltti peräluukussa.
Itselleni XM on kesälelu, koska arkikäytössä palvelee 21 vuotta nuorempi leijonakeula. Ainoaksi autoksi ja ympärivuotiseen käyttöön XM:ää en ottaisi, sen verran paljon mukavampaa ja turvallisempaa on ajella Suomen talvessa nykyaikaisella menopelillä jossa on takuu voimassa. Tuleva kesäkausi kertoo tuliko tehtyä kestävä valinta vai vain ruokittua 5-kympin villitystä. Ensimmäisten kilometrien ja korjaamokäynnin jälkeen olin jo myyntihousut jalassa, mutta nyt hormonien asetuttua odotan innolla tulevia yhteisiä seikkailuja. Rahaa se tulee nielemään muuallakin kuin bensapumpulla, se on varma. Mutta koska se ei ole ainut menopeli niin tämän voi ottaa enemmän harrastuksena kuin ristinä. Eipähän ole pariin vuoteen mennyt rahaa matkailuun.
