Uusi Dyanen omistaja ihmettelee

[Masa]

Kuvan kaasari onkin vähän erkoisempi malli. Tuo on tarkoitettu keskipakokytkimellä varustettuun autoon. Kohokammiossa on vaimenninmäntä, joka tuon kohokammion kannessa olevan vivun välityksellä hidastaa kaasun palautumista jos jalka nostetaan nopeasti kaasupolkimelta. Tuo vipu ei liity mitenkään kiihdytyspumppuun.

[Teuski]

Sen tiesinkin ettei se kiihdytyspumppuun liity, mutta hyvä että selvisi

[Teuski]

Palkitsin vielä onnistuneesta reissusta pikaisella pesulla. Onhan se kuvissa edes nätti

[Teuski]

Kävin vielä iltalenkillä ja kyllä sen saa piiskattua ainakin 85 vauhtiin

Ryyppy pitää olla pois kylmäkäynnistyksessä mutta lämmetessään tarttee sopivasti ryyppyä että vetää ja vastaa kaasuun. Urku auki kun höllää vähän ryyppyä tuntuu että veto aavistuksen paranee.

Isompaa pääsuutinta? Sekö on tuo kaasarin kurkussa oleva?

Kohokammion pohjassakin oli yksi, sitten kyljessä nuo kaksi. Mitä ne kaikki tekee?

Onko parempi poistaa toi vapaakytkinpumppu jotenkin?

[Teuski]

Pääsin töihin asti, reilu 30km kun lasketaan lasten kuskaus hoitoon

Ja kertaakaan mua ei ohitettu. Johtunee osin siitä että joku Voyager tuli puolen matkaa ihan perseessä keskellä tietä perässä

Aamuyöstä oli vain aste lämmintä. Tuskin kuitenkaan kylmyydestä johtui että kauan sai sahata ennen kuin lähti käymään. Sellaista ryypyn kanssa kikkailua että löytyi oikea seos.
Ihan kivasti se vetää, voisin kuvitella tehojen olevan sitä luokkaa mitä tollaselta voi odottaa. 85km/h sattuu kyllä sitikkamiehen sieluun mutta 80 menee ihan siedettävästi. Joku karmea resonanssi alkoi kuulua loppumatkasta.

Vielä kun saisi tuon herkisteltyä sellaiseksi, ettei tartte kaasun ja ryypyn kanssa kikkailla.

https://www.youtube.com/watch?v=ANmjrBgAQQA

[Teuski]

Ratti on neljänneskierroksen vinossa. Mites tuota säädetään? Äkkiseltään keskilätkän alle katsomalla kiinnitys on sellainen, ettei sitä ainakaan siitä suoraan käännetä.

[sitikkaporo]

Ota rattiputki irti alapäästään matoruuvista (kiinnityspultti ensin pois), niin ja yläpään kiinnitys mittariston alta. Sitten rattiputken kääntö sopivaan asentoon matoruuvin pooreille. Hienosäätö raidetangon päistä nivelistä.

[Teuski]

Ota rattiputki irti alapäästään matoruuvista (kiinnityspultti ensin pois), niin ja yläpään kiinnitys mittariston alta. Sitten rattiputken kääntö sopivaan asentoon matoruuvin pooreille. Hienosäätö raidetangon päistä nivelistä.

Kiitos. Samalla saakin tilaa toimimattoman nopeusmittarin selvittelyyn.

[sitikkaporo]

Se rattiputki voi sitten olla tiukassa siellä pooreissa, jos ei ole herran aikoihin sitä irroiteltu. Laske rattiputkeen sopivaa öljyä muhimaan, saattaa hieman helpottaa urakkaa.

[Teuski]

Se rattiputki voi sitten olla tiukassa siellä pooreissa, jos ei ole herran aikoihin sitä irroiteltu. Laske rattiputkeen sopivaa öljyä muhimaan, saattaa hieman helpottaa urakkaa.

Läpi putkesta?

[Teuski]

Tuli pengottua Dyanen mukana tullutta tavaralaatikkoa, sieltähän löytyi toinen ihan samanlainen kaasari
Pääsuutinhan oli se kohokammion pohjassa oleva, molemmissa oli 155. Sattui löytymään 165 poranterä joten vetäisin toisen sillä. Ei suurta muutosta pienellä koeajolla...

[Teuski]

Tutkin kiihdytyspumpun suihkuputkea, oli aika murheellinen ja kansi tyvestä sökö, oli jollain massalla tiivistetty. Vaihdoin sen toisen kannen jossa oli parempi putki ja nyt kiihdytyspumppu toimii kunnolla. Kestää kaasutella

[Teuski]

Kyllä mä nyt sanoisin, että moottori toimii nyt ihan ookoo. Vauhtia ei saa kuin nippanappa yli 80, varmaan vähän puristuksista kiinni.

Sellainen on nyt tullut, että jarrut jää välillä vähän laahaamaan, pitää käydä ne seuraavaksi läpi. Jousituskin natisee, pitäskö pönttöjä jotenkin voidella tai mitä tollaselle tehdään?

Hoviompelija sai tänään tehtäväksi penkinpäälliset...

[Masa]

Pienikin jarrujen laahaaminen vaikutta jo kulkuun. Jarruissa usein jarrukenkien alapää alkaa jumittamaan. Kenkien alapäässä on epäkeskosäätö, joka myös alapään laakerina toimii. Sen säätö vaatii erikoistyökalun. Jos näyttää jarruhihnoissa olevan pintaa riittävästi, niin kannatta ennen purkua merkitä noiden epäkeskosäätöjen paikka ja asento. Voi olla, että joku on vaihtanut nuo epäkeskot ei säädettäviin, niin silloin ei ole tuota kuusiokantaa eikä säädettävyyttä. (Omiin kulkimiini noita en voi hyväksyä.) Liikkuvat osat tietysti kannatta hyvin puhdistaa ja rasvata. Varsinkin takajarrujen osalta jos oikein huolella haluaa tehdä, niin myös jarrukilvet täytyy puhdistaa kaikesta ruosteesta ja maalata kunnolla. Silloin olettaisin jarrujen toimivan seuraavat 15 vuotta. Tietysti sylinterikin voi jumittaa. Jos ei vuotoja ilmene niin kannatta kuitenkin sylinteri ja kaikki sen osat puhdistaa ja kasatessa ja voidella jarruvaseliinilla. Siis sellaisella, joka tarkoitettu DOT nesteille. Uudemmissa rättäreissä käytetään myös LHM nestettä, sitä vihreää. Niihin ei tuo DOTtirasva käy.
Jousipöntön narina voi tulla myös takaiskarista. Siihen auttaa iskarin varren voitelu. Narina voi johtua myös tukivarren ja korin väliin joutuneesta pienestä kivestä. Jos narina tulee itse pöntöstä voi pönttöä pyöräyttää eri asentoon kun on ensin nostanut kyseisen puolen ylös niin. että molemmat pyörät ovat ilmassa. Jos ei ihan käsin käänny, niin voi jollain pihdeillä pöntön päätyreunuksesta kääntää. Alunperin nuo on suunniteltu huoltovapaiksi, mutta tietty voi narinan poistoon jotain öljyäkin käyttää. Jonkun ohjeen mukaan suositeltiin risiiniöljyä, mutta mielestäni ei sillä niin väliä millä öljyllä sen narinan saa pois.

Nämä ohjeet kirjoitin 47 vuoden kokemuksella rättäreistä, joten jotain olen saattanut jo unohtaakin.

[Teuski]

Kiitos neuvoista, pitää tutkia. Kävin tänään betaromeon laanilla ja siellä pääsi esteettä tutkimaan millainen toi jousitus on. Mukaan tarttui katto ja nyt on sitten sisustan väriksi lukittu bordellinpunainen

[mister]

Hyi minkä värinen katto . Jousipöntöt mullakin narisi niin molemmista päistä ruiskin wd'tä sisään 4 vuotta sitten, sen jälkeen ei ole äännellyt. On muuten ärsyttävä ääni.

[Teuski]

Hyi minkä värinen katto . Jousipöntöt mullakin narisi niin molemmista päistä ruiskin wd'tä sisään 4 vuotta sitten, sen jälkeen ei ole äännellyt. On muuten ärsyttävä ääni.

Ulkokuori on jo niin törkeän värinen että päätin vetää överiksi

Toi on joku Porschen väri, josko tois vähän lisävauhtia

Sain muuten 91 tauluun eilen

[olli__o]

Hyi minkä värinen katto . Jousipöntöt mullakin narisi niin molemmista päistä ruiskin wd'tä sisään 4 vuotta sitten, sen jälkeen ei ole äännellyt. On muuten ärsyttävä ääni.

Ulkokuori on jo niin törkeän värinen että päätin vetää överiksi

Toi on joku Porschen väri, josko tois vähän lisävauhtia

Sain muuten 91 tauluun eilen

Jos mittasit GPS:llä, niin vaikuttaisikohan venäläisten häirintä.... Vai väri/tuuli/alamäki/valojen sammutus (generaattorin kuorma helpottaa eikä eteenpäin heitetyt fotonitkaan jarruta )

[Akaile]

Kuvailemasi ongelmat kylmäkäynnistyksessä ja muutaman bensapisaran pudottelussa viittaa kyllä siihen, että kiihdytyspumppu ei edelleenkään toimi oikein. Yhden tällaisen tapauksen tappelin pitkään, puhdistelin sieltä ja täältä, ja siinä mallissa se kuula oli sisäisessä kanavassa jumissa, enkä sitä saanut aukeamaan. Kyllästyin ja vaihdoin kaasarin. Sillä on nyt menty kymmenisen vuotta ongelmitta.

Eli, kun väännät kaasua niin sieltä pillistä pitää tulla ihan selkeä ruiskaisu...ei tiputtelua tai viiveellä ruikkimista.

[Teuski]

Kyllä ne kaasariongelmat jo ratkesi kuten tuolla aiemmin kirjoitin, se kiihdytyspumpun suihkuputki oli ihan kiero ja varmaan osittain tukossa. Vaihdoin paremman kannen pilleineen kaasariin ja nyt toimii.

Eilen tuli oltua poitsun kevätjuhlissa sillä ja tuntuu siltä, että alkaa tehot häviämään. Luulen, että tarkistan vielä männänrenkaiden kunnon ja koitan saada pakoputkistonkin tiiviimmäksi kun ääni on vähän ilkeä...

Millaiset ja miten mitattuna pitäisi olla terveet puristuspaineet?

[Teuski]

Nyt on erikoinen sytkämysteeri;

Strobolla kun katsoo, niin vasemmanpuoleisellä pytyllä valo pätkii.
Puola vaihdettu, tulpat ja johdot vaihdettu ristiin ja vika pysyy vasemmalla.

Oletan, että kipinäkin pätkii, mutta miksi ihmeessä?


Käynti on paikallaan hyvä ja ottaa kierroksia. Ajossa alkaa kolistamaan ja voimaa uupuu. Johtuneeko tuosta vai alkaako olla jotain mekaanista vikaa, tiedä häntä...

[jasu]

Strobo. Ilmeisesti ottaa tiedon tulpanjohdolta semmoisella klipsulla? Laitapa toisinpäin siihen pätkivään pyttyyn... Ai miksi? No, hukkakipinäpuolalla kipinän virta kulkee tulpasta toiseen, eli toisella pytyllä suunta onkin tulpalta puolalle päin eikä puolalta tulppaa kohti jota strobo ymmärtää...

Jos ei tuossa ollut syy, niin sitten katse kärkikoteloon, ja tarkasteluun että kumpaankin pyttyyn kärjet avautuu samaan aikaan, tai että yleensäkään sinne toisellekin aukeaa. Sakarapyörä, jonka kaverina on sitten keskipakohärdelli, on vain lämpösovitteella nokan päässä ja se saattaa olla vinossa. Eikä tarvi paljoa olla, niin tulee erilaiset syttyajankohdat pyttyjen kesken, ja vähän lisää (tai kuluneet kärjet, pienentynyt kärkiväli) niin alkaa kadottaa toista kipinää...

Kolina ja Nelkku. Kannattaa lähteä koneen hankintatoimiin. Joskus viljeltiin sanontaa: "Wanhuksessa kun ekan kerran kolahtaa, pääsee vielä sata tonnia, Kutosessa kesän loppuun ja Nelkulla ehkä seuraavalle bussipysäkille"... Ja joo, on koettu Nelkun ja Kutosen kolinat, ja ainakin sillä otannalla, sanonta piti paikkansa. Puolenkymmentä kumpaakin koettu...

[Teuski]

Strobo. Ilmeisesti ottaa tiedon tulpanjohdolta semmoisella klipsulla? Laitapa toisinpäin siihen pätkivään pyttyyn... Ai miksi? No, hukkakipinäpuolalla kipinän virta kulkee tulpasta toiseen, eli toisella pytyllä suunta onkin tulpalta puolalle päin eikä puolalta tulppaa kohti jota strobo ymmärtää...

Jos ei tuossa ollut syy, niin sitten katse kärkikoteloon, ja tarkasteluun että kumpaankin pyttyyn kärjet avautuu samaan aikaan, tai että yleensäkään sinne toisellekin aukeaa. Sakarapyörä, jonka kaverina on sitten keskipakohärdelli, on vain lämpösovitteella nokan päässä ja se saattaa olla vinossa. Eikä tarvi paljoa olla, niin tulee erilaiset syttyajankohdat pyttyjen kesken, ja vähän lisää (tai kuluneet kärjet, pienentynyt kärkiväli) niin alkaa kadottaa toista kipinää...

Kolina ja Nelkku. Kannattaa lähteä koneen hankintatoimiin. Joskus viljeltiin sanontaa: "Wanhuksessa kun ekan kerran kolahtaa, pääsee vielä sata tonnia, Kutosessa kesän loppuun ja Nelkulla ehkä seuraavalle bussipysäkille"... Ja joo, on koettu Nelkun ja Kutosen kolinat, ja ainakin sillä otannalla, sanonta piti paikkansa. Puolenkymmentä kumpaakin koettu...

Kiitos vinkeistä. Pitääkin koittaa vielä klipsua toisinpäin. Kuitenkin pääasiallisesti vilkuttaa, mutta vähän pätkii. Mielestäni toisinpäin ei vilku lainkaan...

Miten se keskipakohärdellin oikea asento todetaan? Käytin sen irti ja putsasin, mutta en kyllä hoksannut sen asentoa miettiä. Itse asiassa en edes miettinyt koko härdellin toimintaa, miten se vaikuttaa ajoitukseen... Kärjet kyllä aukeaa molemmilla nokan pateilla ja kärkiväli on ok kummallakin. Kärjet ja konkkakin on uusittu alkukesästä.

Kaipa tuohon se kutosen kone pitäis jostain kaivaa talven aikana...

[jasu]

Oikea asento todetaan katsomalla ajoitus kummaltakin pytyltä. Eli säädät ensin toiselle pytylle, tappi vauhtipyörän reikään jne, sitten tappi pois ja kierros vauhtipyörästä, tappi takaisin ja ajoitus pitäisi olla tasan sama. Yleensä ei ihan ole, toisinaan parikin hammasta vauhtipyörällä. Tätä voi korjata napauttamalla kärkiä käyttävää akselia kevyesti, muovi- tai messinkivasaralla, ja sitten tarkistamaan miten ne kipinät kopautuksen jälkeen asettuu... Kulunut nokkapyörä tekee myös helposti tuota, eli jos on jostain syystä toispuoleisesti kulunut niin sitten ei satu kipinät samaan aikaan...

Keskipakosäätäjä on aika yksinkertainen, nokalla kun kierrokset lisääntyy, keskipakopainot haluaa lähteä ulospäin kohti rajoittimiaan, tällöin kun ne jouset taipuu kaarelle suorasta lepotilastaan, niin tappien väli lyhenee jolloin tämä lyhentymä vetää kärkiä käyttävää nokkaa lisää pyörimissuuntaansa eli aikaistaa kärkien aukeamaa. Aika varhain alkaa ennakot lisääntymään, tuhannen kierroksen kohdilla on jo toistakymmentä astetta staattiseen lisää, kolmessa tonnissa täydet ennakot...

[Teuski]

Oikea asento todetaan katsomalla ajoitus kummaltakin pytyltä. Eli säädät ensin toiselle pytylle, tappi vauhtipyörän reikään jne, sitten tappi pois ja kierros vauhtipyörästä, tappi takaisin ja ajoitus pitäisi olla tasan sama. Yleensä ei ihan ole, toisinaan parikin hammasta vauhtipyörällä. Tätä voi korjata napauttamalla kärkiä käyttävää akselia kevyesti, muovi- tai messinkivasaralla, ja sitten tarkistamaan miten ne kipinät kopautuksen jälkeen asettuu... Kulunut nokkapyörä tekee myös helposti tuota, eli jos on jostain syystä toispuoleisesti kulunut niin sitten ei satu kipinät samaan aikaan...

Keskipakosäätäjä on aika yksinkertainen, nokalla kun kierrokset lisääntyy, keskipakopainot haluaa lähteä ulospäin kohti rajoittimiaan, tällöin kun ne jouset taipuu kaarelle suorasta lepotilastaan, niin tappien väli lyhenee jolloin tämä lyhentymä vetää kärkiä käyttävää nokkaa lisää pyörimissuuntaansa eli aikaistaa kärkien aukeamaa. Aika varhain alkaa ennakot lisääntymään, tuhannen kierroksen kohdilla on jo toistakymmentä astetta staattiseen lisää, kolmessa tonnissa täydet ennakot...

äh, tottakai ne kärkiä avaavat nokat on siinä keskipakosäätimessä eikä nokka-akselin päässä...