Ihmettelen...

[pvalila]

Näin kuivien kelien aikaan; mihin patteriautot ovat hävinneet lähes tyystin kylältä?

Kuten Mikael totesi, sähkärit ovat yleensä erittäin mukavia pelejä talvella. Haasteena on lähinnä vain toimintamatkan raju supistuminen: ehkä se saa muutaman autoilijan valitsemaan pakkasella polttiksen alleen.

- Aika usein perheestä löytyvät molemmat, eli ajopelin voi tosiaan valita tilanteen mukaan.

Enemmän pakkaset kurittavat plugareita. Niiden kantama on kesäkeleilläkin niin pieni, ettei kantamaa oikein ole vara pakkasilla puolittaa.

Plugarit tuppaavat myös pakkasilla laittaa polttomoottorin väkisin käyntiin, syitä tähän on useita (lämmitys, mahdollisuus liikennetilanteen vaatiessa äkkiä saada polttis käyntiin).

Itse en ole huomannut sähköautojen vähentyneen liikenteessä. Kaikkiaan autoja on talvella vähemmän liikenteessä kuin kesällä, mutta mielestäni pois liikenteestä on talvisin eniten vanhempaa kalustoa (ja nehän eivät ole sähköautoja).

[HiTec]

Kuten Mikael totesi, sähkärit ovat yleensä erittäin mukavia pelejä talvella. Haasteena on lähinnä vain toimintamatkan raju supistuminen: ehkä se saa muutaman autoilijan valitsemaan pakkasella polttiksen alleen.

No ainakin jos tuolta duunikaveriltakin kyselee hänen Tesla-seikkailusitaan, niin viimeksi tänään taas kirosi koko itse perkeleen keksinnön syvimpään helvettiin. Toki yksilöitähän ne ovat nuokin siinä missä polttiksetkin, mutta...

[Kaapelimies]

...mutta mielestäni pois liikenteestä on talvisin eniten vanhempaa kalustoa (ja nehän eivät ole sähköautoja).

Siis MITEN vanhoilla siellä ajellaan normaalisti? Täälläpäin kun näkee nappisilmäladoja ainoastaan näillä keleillä, ja wanhempia mersuja ja ooppeleita, kanttivolvoja... Kuplavolkkaria ei ole tänä talvena näkynyt, oisko webasto rikki.
Firman plugarimiehet kisaa siitä kenellä rullaa eniten vikailmoituksia taulussa aamulla..

[olli__o]

..Se on vanha Boschin 750 W (tjsp) salkkumallinen aggregaatti, armeijan ylijäämäkaupasta ostettu. Startin muovinen hammaskehä hajosi eikä uutta löytynyt. Moottori on tyypillinen ilmajäähdytteinen pienmoottori sylinterin jäähdytysripoineen ja vauhtipyörän siivekkeineen, mutta sylinterissä on sisällä vesivaippa. Se näkyy kun avaa sylinterinkannen, jossa sille on täyttötulppa. Kai sen vesivaipan täytyy olla siinä äänenvaimennuksen vuoksi, en kerta kaikkiaan keksi muuta syytä.

Lienee Bosch Eisemann G 900 tai G 800, jossain G800:ssa netissa oli mainittu "nestejäähdytysmantteli" ja että moottorin valmistaja oli Solo, mutta kun on myynti-ilmoitus, niin nestetilan tarkoitus voi olla poimittu hatusta tai dokumenteista?
https://www.kleinanzeigen.de/s-anzeige/ ... 44-84-4535" onclick="window.open(this.href);return false;

Enpäs ole ikinä törmännyt moiseen, mitäköhän tapahtuu jos ilmankierto häiriintyy ja kone ylikuumenee?

Narustartteja voi yrittää kokeilla korvata yleisosilla, mutta ei nekään ole halpoja tai sitten perinteisin Seagull "irtonarun solmu hahloon ja muutama kierros ympäri+kiskaisu" -ratkaisuin.

[Teuski]

Ensin oli se miinushintaisen sähkön perjantai, joka paljasti kaiken sortin valopäitä, nyt sitten tämä kalliin sähkön päivä :

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e9e2 ... 17c0aed2bf
"Heidin puoliso teki erikoisen ratkaisun työautonsa kanssa. Aamulla täytyi päästä liikkeelle kireistä pakkasista huolimatta, mutta roikassa auton lämmittäminen olisi maksanut lähes 10 euroa tunnilta. Jotta akku toimisi ja diesel ei jäätyisi, auto kehräsi koko yön käynnissä."

Siis anteeksi mitä? Vaikka mentäisiin sillä huipputunnin hinnalla niin tossahan olisi useamman kilowatin lohkolämppäri

[olli__o]

Ehkä Pisan matikkatulokset näkyy käytännössä, edes peruslaskutoimituksia ei osata laskea ja paniikissa suljetaan kaikki sähköt, viranomaiset joutuvat erikseen varoittamaan, että älkää jäädyttäkö putkianne kun innostutte säästämään tai älkää vaarantako terveyttänne tai muuten talon kuntoa.

Toisaalta olisi reilumpaa että kun sähköstä on pulaa, niin niinä aikoina sähköstä maksetaan enemmän, tulisi ohjattua hintasäätelyä, mutta vaatisi ehkä jotain automatiikkaa ja älyä tuekseen, ettei ihmisten tarvitse murehtia ja muistaa. Toisaalta markkinatkaan ei toimi, periaatteessa kuulostaa helpolta ja reilulta, joka päivä ostetaan/varataan seuraavana päivänä eri tunteina tarvittava sähkö, mutta jotkut piirteet tekevät tuosta kehnosti toimivan, ehkä eniten se että korkeankulutuksen päiville ei ole riittävästi sähköä saatavilla ja huomista ja ihmisen käyttäytymistä ei voi tarkasti ennustaa. Tuolla nykymallilla ei taida kellään kuitenkaan olla halua tehdä kallista (tosin halpa hinta tehoa kohden laskettua) investointia laitoksiin, joita käytetään muutaman tunnin kovina tyyninä pakkastalvina (=kallis tuotettua energiaa kohden laskettuna), saman hinnan kun saa siltä tunnilta niin vesivoimalan tai ydinvoimalan sähköstä kuin vaikka maakaasuturbiinilla tuotetetusta sähköstä vaikka tuota turbiinia ei kannata ajaa pitkään kun sähkön "raaka-aine" maakaasu on kallista (hieman oikaistuna, kaikkea ei myydä pörssin kautta).
Pitäisikö tehdä joku "varakapasiteettipakko", jos myyt pörssissä sähköä, pitää rakentaa x % lisäkapasiteettia "lyhytaikakäyttöön", tietysti myös aurinko ja tuulisähkön myyjille pitäisi laittaa joku velvoite (ostaa osuuksia/futuureja/...) että sähköä riittää myös pimeille tyynille päiville? Vielä kun tuohon laittaisi jonkun paikallisvelvoitteen, niin ei tarvitse koko verkkoa vahvistaa Hangosta Ulla-Førreen (se kun ei auta jos sähkö loppuu Suomesta ja Ruotsista, mutta Norjan vesivoimaloiden altaissa ja turbiineissa olisi paljon varaa, mutta kaikki siirtojohdot ovat jo täynnä). Vai onko vapaa markkina paras ja jokainen kansalainen sitten itse hoitaa varaenergian lähteen itselleen (laki taitaa estää sen että kaksi naapurusta jakaisi sähköliittymiä (miksei sitä vapauteta?), esim. erilaisilla sopimuksilla, mutta entäs jos kaksi naapurusta sopii sähköautojen latauksesta siitä kiinteistöstä, jossa kulloinkin on halvempi sähkö - eikä tarvitse vetää roikkaa rajan yli, voi ajaa Teslan naapurin pihalle tai toisin päin, vielä jos seinässä/autossa olisi invertteri ja saisi sillä auton akulla syötettyä talon sähkötkin...). Ei taida silti olla ihan helppoa ratkaisua noihin kuin populisteilla.

[olli__o]

..Moottori on tyypillinen ilmajäähdytteinen pienmoottori sylinterin jäähdytysripoineen ja vauhtipyörän siivekkeineen, mutta sylinterissä on sisällä vesivaippa. Se näkyy kun avaa sylinterinkannen, jossa sille on täyttötulppa. Kai sen vesivaipan täytyy olla siinä äänenvaimennuksen vuoksi, en kerta kaikkiaan keksi muuta syytä.

...ja että moottorin valmistaja oli Solo...

Voisi hyvin pitää paikkaansa, saksalainen Solo valmisti myös mopoja ja niissä oli myös tuollainen vesi-ilma-jäähdytys, eli ulospäin näytti ihan ilmajäähyltä ripoineen, mutta sisällä oli kuitenkin vesi-glykoli seos, vaikka Mofa Solo 712, tuolla jäähdytysnesteen vaihto kohdassa 11:00 min, tyhjennysproppu pakoputken alla sylinterissä ja täyttöproppu kannessa tulpan vieressä (Mofa lienee kevytmopo, max 25 km/h moottoripolkupyörä):
https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=DHmmKOXeuVY" onclick="window.open(this.href);return false;

googleen: Solo 712 Flüssigkeitsgekühlt
Kaikenlaista saksalaiset keksii...

Ilmeisesti tuo Solon pienkonetuotanto muuttui moottorisahojen kautta lopulta sähkö- ja lämpövoimakoneiden tuotantoon ja muuttui 90...2000-luvulla Stirling-moottoreita käyttäviksi lämpö- ja sähkövoimalamalleiksi (CHP, Combined Heat and Power, ideana tuottaa microCHP koteihin tms. pienkohteisiin. Saksassa tuo oli varmaan kiinnostavaa, koska Stirlingmoottoria lämmitettiin maakaasulla ja maakaasua jaettiin moniin koteihin asunnon ja käyttöveden lämmitykseen Tuo puoli meni konkurssiin 2006/7, mutta koki jonkinmoisen paluun 2012 ruotsalaisen CleanEnergyn toimesta, mutta tainnut mennä sekin nurin, ainakin Facebookin tuorein päivitys 2017 ja komia kuva jossa atrilingkonetta lämmitetään isolla aurinkopeilillä... Periaatteessa hieno idea vaikka nykyisessä energiatilanteessa, mutta ei ehkä ikinä saatu toimimaan idean mukaisesti, ainakin alussa männän tiivistykset oli haastavia.

Nykyään Solosta on jäljellä ehkä ruiskujen(kasvinsuojelu tms.) ja lentomoottoreiden valmistaja? https://www.solo.global/" onclick="window.open(this.href);return false; eli selittää varaosien saannin vaikeutta.

[Sitruunaseppä]

Solo:t oli kovia pelejä! Mutta jos sopii ihmetellä, aika moni yksityinen tavaroiden kauppias on pikkasen kusettanut. Hinta on ollut alhaalla, tavarat sitten sitäkin heikompia, eivät ole reilun kaupankäynnin mukaisia.

[XM-Hannu]

Ihmettelen... miksi minun kotitietsikallani tuo "Tankkaatko Teboililla" viestiketju on ylileveänä, kaikki muut keskustelut mahtuvat näytölle, mutta tankkausketju menee oikeasta laidasta näkymättömiin. Onko vika minun koneellani, vai käykö muillekin samoin?

Koneellani on Linux Cinnamon, ja Firefox selaimena.

[Aakku]

Ihmettelen... miksi minun kotitietsikallani tuo "Tankkaatko Teboililla" viestiketju on ylileveänä, kaikki muut keskustelut mahtuvat näytölle, mutta tankkausketju menee oikeasta laidasta näkymättömiin. Onko vika minun koneellani, vai käykö muillekin samoin?

Koneellani on Linux Cinnamon, ja Firefox selaimena.

Se johtuu sivulla olevasta ylileveästä linkistä.

[Xari]

Kunnossapidon tasoa, tai mihin se vähäinenkin on hävinnyt, valtatie 12, tämän nyt kait voi laskea jonkin tason pääväyläksi, 5cm sohjoa auraamatta ja penkat auraamatta joten kaikki vesi mitä kaatosateen mukana tulee jää tielle, ei minusta lammikot missä on 15cm vettä kuulu valtatielle eikä se että tähän aikaa vuodesta sitä vettä saattaa tulla ei pitäisi olla tienpitäjälle yllätys.

[pvalila]

Kunnossapidon tasoa, tai mihin se vähäinenkin on hävinnyt, valtatie 12, tämän nyt kait voi laskea jonkin tason pääväyläksi, 5cm sohjoa auraamatta ja penkat auraamatta joten kaikki vesi mitä kaatosateen mukana tulee jää tielle, ei minusta lammikot missä on 15cm vettä kuulu valtatielle eikä se että tähän aikaa vuodesta sitä vettä saattaa tulla ei pitäisi olla tienpitäjälle yllätys.

Sohlo on tietenkin helppo aurata pois, mutta vettä voi joskus olla tosi vaikea saada pois ajoradalta. Jopa Kehä I on paikoin niin alas tehty, että vesi nousee ajoradalle (Otaniemen liittymän kohta kaiketi pahin).

Veden poisohjaaminen saattaa edellyttää muutostöitä aika kaukanakin tiealueelta. Tienpitäjän ainoaksi vaihtoehdoksi saattaakin jäädä tien korkeuden nostaminen. Otaniemen tasoristeys on lajissaan kehätien viimeinen, joten nykyversioon ei ole kauhean viisasta rahaa sijoittaa: jonkin sortin eritasoratkaisu tuohon jossain vaiheessa kuitenkin tulee. Tai siis onhan siellä itäpäässä tasoristeyksiä paljonkin, ekana Kontula-Mellunmäen risteys. Kehän ja Itäväylän risteys on kurja: kauppakeskus ei ehkä halua sinne niin sujuvaa ratkaisua, etteivät autoilijat enää halua edes hidastaa tuolla kohtaa.

Jo vuosikymmeniä sitten liitettiin Itis ja Cittari Hansasillalla, mutta eipä löytynyt maksajaa, kun olisi pitänyt vastaavalla tavalla yhdistää Itis ja uusi Prisma. Luultavasti maksumies olisi löytynyt, jos kaupunki olisi antanut rakentaa liiketilaa sinne tien päälle; rakennusoikeudella on aina arvonsa.

[Xari]

Kyllä se meilläpäin vesi siitä ajoradalta lähtee kun vetää tiekarhulla reunasta jääpalteen pois.

Tuollaisella, nuoriso varmaan ikinä nähnytkään mut tuollaisella sitä ennen teitä hoidettiin.

[pvalila]

Kyllä se meilläpäin vesi siitä ajoradalta lähtee kun vetää tiekarhulla reunasta jääpalteen pois.

Tuollaisella, nuoriso varmaan ikinä nähnytkään mut tuollaisella sitä ennen teitä hoidettiin.

Tiehöylä, tuttujen kesken karhu.

Pahat kielet väittävät, että suomalaiset munasivat noiden kanssa.

Tien kunnossapitotyöt kun yksityistettiin, niin karhuista tuli kannattamattomia: auralla varustetulla kuorma-autolla sai samat rahat kuin karhulla, plus sillä pystyi monipuolisemmin hankkimaan hommia ympäri vuoden. Niinpä meidän tiekarhumme päätyivät Ruotsiin, jossa ymmärsivät paremmin noiden arvon.

Liekö tarina totta, en tiedä.

[jasu]

Kunnossapidon tasoa, tai mihin se vähäinenkin on hävinnyt, valtatie 12, tämän nyt kait voi laskea jonkin tason pääväyläksi, 5cm sohjoa auraamatta ja penkat auraamatta joten kaikki vesi mitä kaatosateen mukana tulee jää tielle, ei minusta lammikot missä on 15cm vettä kuulu valtatielle eikä se että tähän aikaa vuodesta sitä vettä saattaa tulla ei pitäisi olla tienpitäjälle yllätys.

Vähän, tai ei enää ihan vähänkään, on samat tunnelmat. Lauantaina 150km nelostietä ja siitä sivuun 50km 760 -tietä, sunnuntaina takaisin. Viime kesäpäivien lähistölle. Syksyllä edellisen kerran tuo pätkä ajettu, ja aivan järkyttävän kokoisia reikiä tullut pitkin nelostietä. Paluumatkalla yhtä en ehtinyt väistää, ilmat kuitenkin näkyy pysyneen renkaissa eikä tärinöitä onneksi syntynyt. Pahin kolo oli semmoinen puolen metrin ja metrin välimaastossa oleva reikä, maata ei asvaltin reunan lähistöllä näkynyt, Suolahden kohdilla pohjoista kohti mennessä. Satasen alueella suht lyhyellä välillä 80 ja sitten 50 kyltti, ja parissa paikkaa keltaista vilkkuvaloa herättelemässä huomiota. Ja ihan keskellä kaistaa tämä, onneksi oli toinenkin kaista siinä vieressä eikä muita sillä hetkellä, sai huoletta ohittaa tuon ohituskaistalla...

Yllättävän vähän oli muuta väkeä, mennessä vastaan tuli toki lähes katkeamaton letka, palatessa aika yksinään sai ajella. Riemua aiheutti jälleen toimiva lasinpesuri, keskiviikkona ei enää pesumehu lentänyt, ei eteen eikä taakse. Uusi pumppu matkalta mukaan, ja sitten kotona ihmettelyä. Se kun on CeeKasin pesurisäiliö pumppuineen kivasti puskurin sisällä, pumput etupuolella, jonne ei oikein huonostikaan pääse puskuria irrottamatta, enkä sitä viitsi lähteä edes kokeilemaan kun päätyruuvit näyttää siltä että poraushommiin saa ryhtyä niiden katketessa. Kuten tekivät "Sinivalaan" puskuria pois purkaessa... Aikansa kun tuhrasi, niin olihan siellä uusi pumppu paikallaan, vaan vika pysyi entisellään. Ei mitään eloa. Tässä vaiheessa lisää kahvia asentajaan, ja tutkimaan sähköpuntarin kanssa. Piuhat ehjät, pumppu "näkyy" BSM:n päästä mitatessa, sähköä noihin ei vaan BSM:ltä tullut kuin ehkä aavistus toiseen takapesuria kokeillessa. Vikavirveli kertoo komennon menevän ainakin viiksestä älylle, joten ei tuonne pikaisella tulkinnalla muuta vikapaikkaa jäänyt kuin BSM. Onneksi semmoinen tuli purettua "Sinivalaasta" tallin lämpöiseen, odottamaan uutta elämää, ja sopivasti oli just samalla numerollakin niin ei tuota enää kauaa vaihtanut. Tällä kertaa vika poistui BSM:n mukana, olisi vaan paljon vähemmällä päässyt kun olisi suoraan lähtenyt mittaamaan mitä siellä pumpulla tapahtuu, ei olisi tarvinnut purkaa sisälokarin kautta säiliötä pumppuineen pois...

Ja joo, oli tuolle pesumehulle ihan tarvetta. Enemmän vastaantulijoista roiskuvaa, valtaosa ohittajista ymmärsi pitää etäisyyttä ennen kaistalle palaamista, välillä sitä roisketta oli lasilla ilman apulaisiakin. Perinteistä kevättä siis. Ja tämä ihmettely jatkuu loppuviikosta, että mihinkä kuntoon talvilomareissaajat ovat lisäkuormituksellaan onnistuneet teiden kunnon saattamaan, niiden perusrekkojen yms normiliikenteen lisäksi...

Ja niin, paljon paremmassa kunnossa oli 760 -tie mitä nelostie. Tämä tosin ei enää yllättänyt, tuota välilä kun on kohta parikymmentä vuotta ajellut niin pääosin tilanne on ollut noin. Niin tien kunnon kuin talvisen kunnossapidonkin suhteen. Sitä taas voi ihmetellä, että miten ne pitkät raskaat rekat pysyy tuolla pikkutiellä päätymättä ojaan, vaikka tie on jyrkemmillä mutkilla varustettu kapeampi väylä mitä nelonen, tätä ei kuitenkaan vielä tähän mennessä ole tullut havaittua suolatun -toisinkuin se isompi, jossa suolan kanssa saa sitä suola-sohjo-velliä nautittavakseen paljon useammin...

[Xari]

Ja niin, paljon paremmassa kunnossa oli 760 -tie mitä nelostie. Tämä tosin ei enää yllättänyt, tuota välilä kun on kohta parikymmentä vuotta ajellut niin pääosin tilanne on ollut noin. Niin tien kunnon kuin talvisen kunnossapidonkin suhteen. Sitä taas voi ihmetellä, että miten ne pitkät raskaat rekat pysyy tuolla pikkutiellä päätymättä ojaan, vaikka tie on jyrkemmillä mutkilla varustettu kapeampi väylä mitä nelonen, tätä ei kuitenkaan vielä tähän mennessä ole tullut havaittua suolatun -toisinkuin se isompi, jossa suolan kanssa saa sitä suola-sohjo-velliä nautittavakseen paljon useammin...

Musta tuntuu menetelmällä ihan tarkempaa tutkimustietoa rohkenen väittää että suolaus on isompia syitä teiden nykykuntoon, jatkuva jäätyminen ja sulaminen sen pinnan rikkoo + kun siihen vedetään lämmittämällä ohut kerros jotain uusioasfalttia eikä kunnon kerrosta.

[mikaeli]

Voin lohduttaa, kyllä se 760 on ihan riittävän usein ollut aivan järkyttävässä kunnossa etenkin välillä pihtipudas-reisjärvi. Juurihan siellä tehtiin kunnostusremonttia pari vuotta sitten. Mutta siitä kiva tie, että suola ei lennä, eikä juuri ole muuta liikennettä. N. 30-60 kertaa vuodessa sitä on tullut ajettua viimevuosina.

Täällä etelämmässä olen ihmetellyt pienemmän tieverkon aurauslogiikkaa. Tuo meidän lähitie 2992 aurataan nykyään seuraavalla tavalla:
Lumisateen aikana aurataan jos aurataan, yhteensuuntaan, joskus kahteen (Tämän jotenkin ymmärtää)
Lumisateen jälkeen noin seuraavana iltapäivänä keskeltä n. 5 m leveästi.
Seuraavana päivänä reunoja myöten.

Eikö se nyt samalla vaivalla aukeaisi reunoja myöten? Pikkusen pottumainen väistellä vastaantulijaa aurauspaakkuja sisältävään umpihankeen enkä usko että lisäämällä aurauskertoja kukaan säästää?

[Kaapelimies]

Musta tuntuu menetelmällä ihan tarkempaa tutkimustietoa rohkenen väittää että suolaus on isompia syitä teiden nykykuntoon, jatkuva jäätyminen ja sulaminen sen pinnan rikkoo + kun siihen vedetään lämmittämällä ohut kerros jotain uusioasfalttia eikä kunnon kerrosta.

Eilenköhän se oli kun "jostain" luin että asvaltti läpäisee aina jonkun verran vettä. Kun auto ajaa yli, tulee ylipaine joka painaa veden asvalttiin. Vesi jäätyy ja murentaa asvalttia sisältäpäin. Jos ei suolata, vesi jää jään pinnalle, eikä pääse imeytymään asvaltin huokosiin, suojaten asvalttia rikkoutumiselta. Eli olet ihan oikeassa, ainakin haistatellun asiantuntijan ja maalaisjärjen mukaan.

[Xari]

Sitä saa tienhoitoa halvalla kun urakoitsija saa hoitaa hommat pilipalikalustolla ja jään poisto tehdään helkutinmoisella suolaamisella kalliimman karhuamisen sijasta, tiethän menee tuolla tavalla tietysti ihan paskaan kuntoon mut nehän korjaa eri urakoitsija eri rahoilla...jotka tosin nekin tulee meidän lompakosta.

[Teuski]

Julkisen puolen kilpailutuspakko on myös hankala homma. Jos ei tarjouspyyntövaiheessa ole tajuttu speksata oikein, on se halvin otettava.

Raumalla vuosia sitten väännettiin yhtä pientä liikenneympyrää vuositolkulla. Kaupunki ei luottanut aikaisemman kokemuksen perusteella halvimman tarjouksen tehneeseen firmaan, vaan otti toisen. Raastupaanhan siitä mentiin ja työt seisoivat...

[pvalila]

Julkisen puolen kilpailutuspakko on myös hankala homma. Jos ei tarjouspyyntövaiheessa ole tajuttu speksata oikein, on se halvin otettava.

Raumalla vuosia sitten väännettiin yhtä pientä liikenneympyrää vuositolkulla. Kaupunki ei luottanut aikaisemman kokemuksen perusteella halvimman tarjouksen tehneeseen firmaan, vaan otti toisen. Raastupaanhan siitä mentiin ja työt seisoivat...

Aika varma pitää yrittäjän olla voitosta, jos vetää kaupungin oikeuteen. Kaupungilla on pohjaton kassa käräjöintiä varten, useita juristeja palkkalistallaankin. Suomessa täysin selvänkin jutun voi hävitä, varsinkin siviilikanteiden puolella.

[olli__o]

Ihmettelen otsikkoa: "Yhdistelmäajoneuvo kaatui mutkassa ja murskasi Sedanin"
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010273354.html" onclick="window.open(this.href);return false;

En tunnista pikkuautoa, mutta ei edes näytä sedanilta, Sedanista puhumattakaan, onkohan kyse siitä että sedan on ollut toimittajalle ihan täysin tuntematonta kieltä ja olettanut sitä vaikka automerkiksi? Mutta muodon perusteella voisi olla myös Charles Crossover joka murskattiin tai ehkä Bertrand Berline?

[Aakku]

Ihmettelen otsikkoa: "Yhdistelmäajoneuvo kaatui mutkassa ja murskasi Sedanin"
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010273354.html" onclick="window.open(this.href);return false;

En tunnista pikkuautoa, mutta ei edes näytä sedanilta, Sedanista puhumattakaan, onkohan kyse siitä että sedan on ollut toimittajalle ihan täysin tuntematonta kieltä ja olettanut sitä vaikka automerkiksi? Mutta muodon perusteella voisi olla myös Charles Crossover joka murskattiin tai ehkä Bertrand Berline?

Lienee suora käännös.
https://www.thestandard.com.hk/breaking ... in-Fanling" onclick="window.open(this.href);return false;

[citrophoros]

Kaupungin katujen lumijään poistattamisen laiminlyöntiä täälläkin.

Hölkkäilin pk-tasolla tuttua reittiä; Helsinki City Runiin enää päälle 2 kuukautta. Näin Honkiniementien päässä hätävilkuilla olevan pakettiauton keskellä risteystä Valkeakosken vapaaseurakunnan talon lähellä.
Syy selvisi: Ajouria reunastava jääkerros oli vaan niin korkea, että eturenkaat jäivät kiinni uraan. Auto yritti ajaa tämän uran ylitse; etupyörät putosivat tähän uraan !!
Toivotaan ajoneuvon omistajan vaativan korvausta kaunpungilta; kaipa hinuria odottelivat.

[C4_robotti]

Ostat osakkeen vaikka kerrostalosta. Asuntoja yhteensä 50 kpl, joista 10 myyty. Jos loppuja ei saadakaan myytyä, jo asunnon ostaneet ovat yhteisvastuullisesti sitoutuneita kaikkien muiden osakkeiden taloyhtiölainoihin. Myös niihin myymättömiin. Reilua, eikö olekin. Eikös rakennusliikkeen/rakennuttajan pitäisi ottaa riski myynnistä?