Harkitsetko sähköautoa; mieti vielä..!

[ovi]

Rexihän vie bensaa tuplasti sen, mitä oma "itselataava" hybridi. Kesä meni 3.8 litran keskikulutuksella. Nyt kun on viileämpi, niin menee reilun neljän litran paikkeille.

Sehän riippuu siitä kuinka autolla ajelee. Vaikka Rex on virallisesti hybridi, niin siitä huolimatta se on ennemminkin sähköauto apumoottorilla. Jos ajaa vaikka 900 km sähköllä ja 100 km bensalla, niin bensan kulutus on 0,7 l/100 km.

[pvalila]

Rexihän vie bensaa tuplasti sen, mitä oma "itselataava" hybridi. Kesä meni 3.8 litran keskikulutuksella. Nyt kun on viileämpi, niin menee reilun neljän litran paikkeille.

Sehän riippuu siitä kuinka autolla ajelee. Vaikka Rex on virallisesti hybridi, niin siitä huolimatta se on ennemminkin sähköauto apumoottorilla. Jos ajaa vaikka 900 km sähköllä ja 100 km bensalla, niin bensan kulutus on 0,7 l/100 km.

Juuri noin. Toisaalta ihmeen juoppoja monet REXit ovat, esimerkiksi MX-30 pienellä 680cc wankelilla vie jotain 8 - 10 litraa satasella. Juoppous on tuon auton tapauksessa iso ongelma, koska plugariversion akku on niin pieni (range vain noin 85 kilometriä).

[eskere]

Ilta-Sanoman toimittajan kokemuksia sähköautoilusta Latviaan:

Odotin innolla ensimmäistä pidempää reissua sähköautolla. Nyt reissun jälkeen tuntuu siltä, että seuraavaa odotan mielelläni vielä useamman vuoden

Kun lopulta löysimme erään kauppakeskuksen parkkihallista toimivan laturin (luonnollisesti etanavauhtisen), niin siinä puolen tunnin ”tankkausaikana” ehti mietiskellä syntyjä syviä. Esimerkiksi sitä, että eikö kukaan ole vielä älähtänyt tästä typeryydestä? Miksi sähkölataukseen on ylipäätään sotkettu kaikenmaailman kännykkäsovellukset? Miten kukaan minuuttiakaan kännykkäsovelluksia käyttänyt voi olla sitä mieltä, että hei, tämän sotkeminen auton eteenpäin liikkumiseen on tosi, tosi hyvä idea!
Kuski valisti minua, että sovelluksien sijaan voi toki käyttää myös palveluntarjoajien kortteja, mikä kuulostaa vielä typerämmältä. Tarvitset kotialbumillisen verran etukäteen tilattuja kortteja, jotta pääset tekemään normaalin lomareissun.

https://www.is.fi/autot/art-2000010730440.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Kovin tuntui toimittajan "sappi" kiehuneen. Paljon on epävarmuustekijöitä sähkärin tankkaamisessa ainakin ulkomailla.
Onneksi bensaa saa joka huoltoasemalta normi pankkikortilla, hätätilassa vaikka Teboililta.

[Xari]

Mä vaan mietin että missä tässä jutussa se pidempi reissu on kun kuski oli ilmeisesti pirkanmaalta, ainakin mulle toi on lähialuematkailua.

[pvalila]

Kovin tuntui toimittajan "sappi" kiehuneen. Paljon on epävarmuustekijöitä sähkärin tankkaamisessa ainakin ulkomailla.
Onneksi bensaa saa joka huoltoasemalta normi pankkikortilla, hätätilassa vaikka Teboililta.

Kyllähän tuollainen villi länsi kummalta tuntuu.

Euroopan unioni kai jotain pakottavaa säädäntöä tuohon on tekemässä.

Tämä entisestään vahvistaa sitä mun malliani, että perheessä on yksi sähkäri nurkka-ajoa varten ja pieniruokainen diesel pitkiä matkoja ja vetohommia varten.

[HiTec]

Tämä entisestään vahvistaa sitä mun malliani, että perheessä on yksi sähkäri nurkka-ajoa varten ja pieniruokainen diesel pitkiä matkoja ja vetohommia varten.

No tuo se toimisi varmaan meilläkin jo vaikka heti tänään, mutta jotenkin tuntuu älyttömältä seisottaa sitä toista (kallista) autoa pihassa turhanpanttina, lähti sitä sitten liikenteeseen kummalla tahansa näin yhden ajokortin taloudessa.

[pvalila]

No tuo se toimisi varmaan meilläkin jo vaikka heti tänään, mutta jotenkin tuntuu älyttömältä seisottaa sitä toista (kallista) autoa pihassa turhanpanttina, lähti sitä sitten liikenteeseen kummalla tahansa näin yhden ajokortin taloudessa.

Noinhan tuo tietenkin on.

Virossa oli aikoinaan systeemi, joka salli auton vakuutusten jakamisen kahden auton välilä: vain yksi auto sai kerrallaan olla liikenteessä. Se, etteivät molemmat autot olleet samaan aikaan käytössä estettiin sillä, että vain yhdellä nimetyllä kuljettajalla oli oikeus noita autoja ajaa.

Koska onnettomuusriski riippuu oikeasti enemmän kuljettajasta kuin autosta olisi tavallaan hyvä, jos vakuutukset ostettaisiin auton sijasta kuskille. Käytännössä tuo johtaisi mm. ilman vakuutuksia ajamisen lisääntymiseen.

[HiTec]

Koska onnettomuusriski riippuu oikeasti enemmän kuljettajasta kuin autosta olisi tavallaan hyvä, jos vakuutukset ostettaisiin auton sijasta kuskille. Käytännössä tuo johtaisi mm. ilman vakuutuksia ajamisen lisääntymiseen.

Jos sulla on useampi kuin 1 ajoneuvo omistukseesi/haltijuuteesi merkattuna, niin olisihan se vak.yhtiöltä ihan hieno kädenojennus jos olisi edullinen "seisontavakuutus" niissä kaikissa ajoneuvoissa + sitten se "liikkumisosa" sun ajokortissa ja tuo olisi siis aina voimassa lisäturvana siinä pelissä jolla olet kulloinkin liikkeessä. Elikkäs esim. kaskona ajateltuna se peruskasko jokaisessa + se peruskaskon ja täyskaskon välinen erotus sun ajokortissasi.

[Teuski]

Sinänsä auton liikennekäyttöön otto ja -poiston on nykyään jo niin helppoa, että useampaa autoa voisi pitää sen kanssa kikkailemalla.
Jos sitä veturia / asuntoautoa / pakua tarvii vaikka kerran kuussa, niin ei tuo paha vaiva ole.

Mutta verottaja ottaa sen 10€ minimin vaikka olisi vain päivän liikenteessä, kuulemma vakuutusyhtiötkin ovat lähteneet vastaavaan käytäntöön mukaan. Lisäksi se liikennekäytöstä poisto (vai oliko se toiseen suuntaan) maksaa jokusen euron.

Ennen tuota hankaloitti ajoneuvokohtaiset vakuutusbonukset, niitähän ei kertynyt jos auto oli alle puolet vuodesta ajossa.

Ajoneuvokohtaisen vakuutuksen yksi peruste on varmaankin juuri valvonnan helppous ja sitä myöten väärinkäytösten väheneminen. Toki GPS-seurannalla ja kuskiksi tunnistautumisella voitaisiin helpottaa henkilökohtaisten liikennevakuutusten käyttö, mutta kuka sellaista haluaa?

[eskere]

...Tämä entisestään vahvistaa sitä mun malliani, että perheessä on yksi sähkäri nurkka-ajoa varten ja pieniruokainen diesel pitkiä matkoja ja vetohommia varten.

Ehkä halpa sähkäri onkin hyvä kakkosauto pikkuajoon jos sen saa riittävän halvalla eikä akkutakuun loppumisen jälkeen napsahda omalle kohdalle akun uusiminen.

Uutta sähkäriä ei kannata hankkia pieniä ajoja varten, ainakaan rahallisesti, jos on uskominen Moottori-lehden 4/2024 sähköauto-polttomoottoriautovertailua.

Lehti oli suorittanut perusteelliset laskelmat viiden eri automerkin sähkö-bensaa-autojen ostohinnoista, koroista, vakuutuksista, veroista, arvonalenemisista, huoltokuluista ja sähkö/polttoainekuluista.

Esimerkiksi Hyundai Konan ja Peugeot 2008 mallien sähkäri/bensautojen vertailussa vuosittain tarvitaan yli 30tkm ajomatka ennen kuin sähköauto tulee edullisemmaksi ja sen jälkeenkin hyöty on aika pientä. Lopputulos selviää kuitenkin vasta sitten kun autosta luopuu, mitä siitä saa vaihdossa.

Nyt kun EU kaavailee halvoille kiinalaisille sähköautoille lisätulleja, voi autojen hankintahinnatkin lähteä taas nousuun aiempien yllättävien halpuutusten jälkeen.

[pvalila]

...Tämä entisestään vahvistaa sitä mun malliani, että perheessä on yksi sähkäri nurkka-ajoa varten ja pieniruokainen diesel pitkiä matkoja ja vetohommia varten.

Ehkä halpa sähkäri onkin hyvä kakkosauto pikkuajoon jos sen saa riittävän halvalla eikä akkutakuun loppumisen jälkeen napsahda omalle kohdalle akun uusiminen.

Uutta sähkäriä ei kannata hankkia pieniä ajoja varten, ainakaan rahallisesti, jos on uskominen Moottori-lehden 4/2024 sähköauto-polttomoottoriautovertailua.

Lehti oli suorittanut perusteelliset laskelmat viiden eri automerkin sähkö-bensaa-autojen ostohinnoista, koroista, vakuutuksista, veroista, arvonalenemisista, huoltokuluista ja sähkö/polttoainekuluista.

Esimerkiksi Hyundai Konan ja Peugeot 2008 mallien sähkäri/bensautojen vertailussa vuosittain tarvitaan yli 30tkm ajomatka ennen kuin sähköauto tulee edullisemmaksi ja sen jälkeenkin hyöty on aika pientä. Lopputulos selviää kuitenkin vasta sitten kun autosta luopuu, mitä siitä saa vaihdossa.

Nyt kun EU kaavailee halvoille kiinalaisille sähköautoille lisätulleja, voi autojen hankintahinnatkin lähteä taas nousuun aiempien yllättävien halpuutusten jälkeen.

Meillä kilometreistä 90% ajetaan ihan kotinurkilla, eli hyvin suuri osa meidän ajoistamme olisi mahdollista keskittää pikkusähkärille.

Perinteisesti meillä on ollut kaksi autoa, joista kummallakin on ajettu noin 15.000 kilometriä vuodessa. Sen verran usein meillä on kaksi autoa liikenteessä samaan aikaan, että sähkärille tuskin olisi meillä mahdollista keskittää enempää kuin ehkä 75 % ajoista (eli väkisin jäisi alle tuon mainitsemasi 30 tkm per vuosi).

[HiTec]

Eikös tuo ole melko yksinkertaista matikkaa. Sähköauto on kalliimpi hankkia, mutta edullisempi käyttää => sitä käyttöä tosiaan sitten pitää olla jotta sähkis tulee kaikkien rah.kulujen ja arvoalenemien kera edullisemmaksi. Toki siellä on vielä huoltoja, ajoneuvoveroja yms. mutta eiköhän nuo polttoainekulut ja arvoalenema kuitenkin ole ne ylivoimaisesti suurimmat menoerät varsinkin näillä vähäkään uudemmilla autoilla ajellessa.

[Aakku]

Eikös tuo ole melko yksinkertaista matikkaa. Sähköauto on kalliimpi hankkia, mutta edullisempi käyttää => sitä käyttöä tosiaan sitten pitää olla jotta sähkis tulee kaikkien rah.kulujen ja arvoalenemien kera edullisemmaksi.

Tätä laskuria minä käytin päätöksen teossa. Kymppitonnin vuosittaislla ajoilla bensa oli ainoa vaihtoehto. Sitä puolsi kolmanneksen edullisempi hinta uutena, jälleenmyyntiarvo ja luotettavuus. Olisi mennyt yli 7 vuotta jotta olisin päässyt sähkön kanssa tasoihin. Pidän kuitenkin autoa vain takuuajan verran, eli korkeintaan 5 vuotta.

https://www.autokalkulaattori.fi/" onclick="window.open(this.href);return false;

[olli__o]

Mutta ei ainoa totuus - ei siitä ole kuin parisen vuotta kun käytetystä sähköautosta saattoi saada enemmän kuin mitä uusi maksoi kaupassa, kysytyimmissä malleissa saattoi olla vuoden...kahden toimitusaika, eli niitä ei vaan saanut. Se muuttaa aikalailla laskelmia, jos auto kannattaa ostaa vaikkei sillä yhtään ajaisikaan (mutta aika harvinainen tilanne - ennen nähty enemmissä määrin vain jossain erikoismalleissa rajoitetuin tuotantomäärin).

Mutta kun saatavuus parani ja määrät kasvoivat ja alihankkijoita tuli lisää, alkoi hinnat tippumaan, välillä oikein aika rysäyksillä, kun tuotantolaitoksia saatiin kaikille, talous hieman sakkasi, tuli Ukrainan sota ja ostohuuma meni hieman ohi oli ehkä joistain ylitarjontaakin. Mutta varmaan nuokin kyllä tasaantuu kun aikaa kuluu (kunnes taas tulee seuraava rajakohta). Hankoniemikin saatiin tyhjenemään autoista, niitä taisi tulla sinne pariin kertaankin, muistan vuonna 2007/8 kun tuli huonompi suhdanne, olin ajelemassa siellä ja aika monen mäntymetsän hietikoille oli parkkeerattu uusia autoja, kun vapaasatama oli jo täynnä (silloinkin vienti Venäjälle sakkasi ja laivoja tuli lisää laivoilla vielä kuukausia sen jälkeen kun autot eivät enää käyneet kaupaksi, sama ilmiö taisi toistua autojen kauttakulussa Ukrainan sodan alettua)

[Aakku]

^
Miten mahtaa käydä hinnoille, jos jo päätetyt tullimaksut astuu voimaan kiinalaisille sähköautoille?
Sanovat, että kiinalaisten autojen tuonti Eurooppaan loppuisi kokonaan. Se taas saattaisi nostaa eurooppalaisten ja amerikan Teslan hintaa Euroopassa, kun hintahäirikkö on poissa.
Jos nyt olisin ostanut halvan kinnalaisen, kuten suunnittelin, niin miten varaosien kanssa, jos maahantuonti loppuisi? Tuliko lottovoitto, kun yleisesti sähköautojen hinnat olisi nousussa? Vai tulisiko mustapekka, kun autoon ei enää saisi varaosia?

[pvalila]

Eikös tuo ole melko yksinkertaista matikkaa. Sähköauto on kalliimpi hankkia, mutta edullisempi käyttää => sitä käyttöä tosiaan sitten pitää olla jotta sähkis tulee kaikkien rah.kulujen ja arvoalenemien kera edullisemmaksi. Toki siellä on vielä huoltoja, ajoneuvoveroja yms. mutta eiköhän nuo polttoainekulut ja arvoalenema kuitenkin ole ne ylivoimaisesti suurimmat menoerät varsinkin näillä vähäkään uudemmilla autoilla ajellessa.

Noinhan tuo on.

Jos sitten katsotaan vähän vanhempia autoja, niin sitten kuvio muuttuu epäselvemmäksi, kun pääoman hinnan merkitys alenee ja korjauskulujen rooli nousee.

[pvalila]

^
Miten mahtaa käydä hinnoille, jos jo päätetyt tullimaksut astuu voimaan kiinalaisille sähköautoille?
Sanovat, että kiinalaisten autojen tuonti Eurooppaan loppuisi kokonaan. Se taas saattaisi nostaa eurooppalaisten ja amerikan Teslan hintaa Euroopassa, kun hintahäirikkö on poissa.
Jos nyt olisin ostanut halvan kinnalaisen, kuten suunnittelin, niin miten varaosien kanssa, jos maahantuonti loppuisi? Tuliko lottovoitto, kun yleisesti sähköautojen hinnat olisi nousussa? Vai tulisiko mustapekka, kun autoon ei enää saisi varaosia?

Pakkohan niitä varaosia on tuotannossa olla Kiinan omia automarkkinoita varten, vaikka myynti Eurooppaan kuinka loppuisi: Motonetin sijasta pitää vain tilata varaosat AliBabasta.

[Aakku]

Eikös tuo ole melko yksinkertaista matikkaa. Sähköauto on kalliimpi hankkia, mutta edullisempi käyttää => sitä käyttöä tosiaan sitten pitää olla jotta sähkis tulee kaikkien rah.kulujen ja arvoalenemien kera edullisemmaksi. Toki siellä on vielä huoltoja, ajoneuvoveroja yms. mutta eiköhän nuo polttoainekulut ja arvoalenema kuitenkin ole ne ylivoimaisesti suurimmat menoerät varsinkin näillä vähäkään uudemmilla autoilla ajellessa.

Noinhan tuo on.

Jos sitten katsotaan vähän vanhempia autoja, niin sitten kuvio muuttuu epäselvemmäksi, kun pääoman hinnan merkitys alenee ja korjauskulujen rooli nousee.

Juuri näin.
Vanhemmissa polttis autoissa korjaamiskustannukset on aika hyvin ennustettavissa, mutta sähköautoilla ainakin nykytiedon valossa viat on usein niin kalliita, että auto menee paaliin. Kannattaako 5-7 vuotiasta sähköautoa korjata, saatika maksaako siitä kukaan enää mitään.

[HiTec]

Jos sitten katsotaan vähän vanhempia autoja, niin sitten kuvio muuttuu epäselvemmäksi, kun pääoman hinnan merkitys alenee ja korjauskulujen rooli nousee.

Niin no jos huonosti käy, se ei tartte kuin yhden mällin sinne sähköauton pohjaan ja menee kiesi laakista lunariin, koska sen akun uusiminen maksaa enempi kuin auto itse.

Kannattaako 5-7 vuotiasta sähköautoa korjata, saatika maksaako siitä kukaan enää mitään.

No tässähän se just tulee kun autotkin alkaa lähenemään kulutuselektroniikkaa. Tuossa 5-7v haarukassa tekniikka juoksee jo niin lujaa eteenpäin, että kelpaako tuollainen wanhemman teknisen sukupolven edustaja enää kellekään. Pahimmillaan tuohon tulee mukaan vielä kunnon hintaeroosio, sitä uudempaa parempaa tuotetta saa yhä vain aikaisempaa halvemmalla ja näin noista käytetyistä tuleekin karmeimmillaan alta 10v jo about SER-jätettä.

[pvalila]

Tälläkin saitilla joku ajelee tyytyväisenä vanhemman pään Renault Zoella.

Mukava auto ajossa, älyttömän halpoja kilometrejä periaatteessa täysin vanhentuneella autolla.

Noihin vanhemman pään malleihin eivät B-osat maksa paljon mitään, edes akku ei ole kauhean kallis. Ja oikeasti täyssähköjen akut kestävät aika hyvin, ongelmia on paljon vähemmän kuin plugarien kanssa.

Ja vaikka puhutaan sähköautojen mittapuulla vanhasta autosta, niin esimerkiksi ruosteen kannalta kymmenvuotias auto ei ole vielä ongelmallinen. Sekin pitää muistaa, että vanhemman pään sähkäreissä on usein vaatimaton range ja siksi mittarissa ikään nähden hyvin kevyet kilometrit.

En vain muista, kuka tuollaisella autolla täällä patongissa ajelee. Mutta kaveri muistutti minua joskus siitä, että Zoen vanhimpien versioiden moottori on itse asiassa ongelmattomampi kuin uudempien.

Voi olla, että näiden vanhempien sähköautojen kanssa on vähän sama juttu kuin sitikoiden kanssa: kun suuri yleisö ylenkatsoo niitä, voi avarakatseinen löytää juuri omiin tarpeisiinsa mainion kulkuvälineen todella edullisesti.

[yason]

No tässähän se just tulee kun autotkin alkaa lähenemään kulutuselektroniikkaa. Tuossa 5-7v haarukassa tekniikka juoksee jo niin lujaa eteenpäin, että kelpaako tuollainen wanhemman teknisen sukupolven edustaja enää kellekään. Pahimmillaan tuohon tulee mukaan vielä kunnon hintaeroosio, sitä uudempaa parempaa tuotetta saa yhä vain aikaisempaa halvemmalla ja näin noista käytetyistä tuleekin karmeimmillaan alta 10v jo about SER-jätettä.

Kyllä sähkiksissäkin päästään ennen pitkää siihen, että tekniikan kehitys saturoituu ja tekniikka alkaa olla kaikissa sähköautoissa "good enough", ja akustotkin tulevat varmaan jollain tasolla standardoitumaan, eli ne eivät ole täysin malli- ja mallivuosikohtaisia yksilötuotteita.

Näinhän on käynyt esimerkiksi läppäreissä: pitää ihan varta vasten keksiä käyttötarpeita, joihin 7-10 vuotta vanhan läppärin speksit eivät riittäisi nyt vähintään siedettävästi. Läppärien varaosa-akutkin käyvät usein kymmeniin vähintään saman valmistajan monien eri vuosien aikana julkaistuihin malleihin.

[HiTec]

Kyllä sähkiksissäkin päästään ennen pitkää siihen, että tekniikan kehitys saturoituu ja tekniikka alkaa olla kaikissa sähköautoissa "good enough", ja akustotkin tulevat varmaan jollain tasolla standardoitumaan, eli ne eivät ole täysin malli- ja mallivuosikohtaisia yksilötuotteita.

Ja kuinka pitkään polttikset ovat olleet jo "samanlaisia" ja silti hyvä että sytytystulpissa se sama kynttilä kelpaa useampaan eri automerkkiin, muista osista nyt sitten puhumattakaan = tuskin tulee sähköautoissakaan homma standardoitumaan yhtään sen enempää, ellei sitten joku esim. EU määrää jotta vaikkapa akullekin tuolee joku speksi, millainen sen tulee ulkoisesti olla ja miten se liitetään autoon, niin liittimeltään kuin kommunikoinniltaankin, latauskertoja ja wanhenemista tietenkään unohtamatta. Tällöin tuo akkuvalmistuskin vapautuu kilpailulle, kuka tekee ko. speksit täyttävää edullismmin, vähän kuin vaikkapa paristot tänä päivänä.

[pvalila]

Kyllä sähkiksissäkin päästään ennen pitkää siihen, että tekniikan kehitys saturoituu ja tekniikka alkaa olla kaikissa sähköautoissa "good enough", ja akustotkin tulevat varmaan jollain tasolla standardoitumaan, eli ne eivät ole täysin malli- ja mallivuosikohtaisia yksilötuotteita.

Ja kuinka pitkään polttikset ovat olleet jo "samanlaisia" ja silti hyvä että sytytystulpissa se sama kynttilä kelpaa useampaan eri automerkkiin, muista osista nyt sitten puhumattakaan = tuskin tulee sähköautoissakaan homma standardoitumaan yhtään sen enempää, ellei sitten joku esim. EU määrää jotta vaikkapa akullekin tuolee joku speksi, millainen sen tulee ulkoisesti olla ja miten se liitetään autoon, niin liittimeltään kuin kommunikoinniltaankin, latauskertoja ja wanhenemista tietenkään unohtamatta. Tällöin tuo akkuvalmistuskin vapautuu kilpailulle, kuka tekee ko. speksit täyttävää edullismmin, vähän kuin vaikkapa paristot tänä päivänä.

Aivan samaa olen miettinyt, vaikka kauhean suuri regulaation ystävä en olekaan.

Akkutyökalujen esimerkki huolestuttaa. Vanhemmat ihmiset muistavat, kuinka vielä 80-luvulla monen eri merkin porakoneeseen sopivat standardit 7,2 voltin ja 9,6 voltin akut; nykyisin kaikilla merkeillä on omat akkunsa eikä ristiinsopivuutta juuri ole.

Akkukoneiden kohdalla akkukauppa on taloudellisesti kannattavaa bisnestä työkaluvalmistajille, siksi halutaan turvautua mallisuojaukseen.

Autonvalmistajan kannalta akkujen myynti vanhoihin automalleihin ei ole keskeinen tulonlähde, joten autopuolella valmistajat saattaisivat olla vakioakuista kiinnostuneempia kuin sähkötyökalujen saralla ollaan.

Minä toivoisin tuollaista Nion tyyppistä vaihdettavaa akkua. Vaihtosysteemissä akun on pakko olla vuokra-akku, eihän se vaihtaminen omistusakkujen kanssa niin helppoa ole. Jos vaihdossa autooni tulee huono akkuyksilö, niin so what, seuraavan vaihdon yhteydessä vahinko menee kiertoon. Tavallaan vaihtoakullisessa autossa on ikuinen akkutakuu (ikuinen, kunnes autonvalmistaja tekee konkurssin ja konkurssipesä vaatii omaisuutensa eli autoni akun takaisin).

[eskere]

Vanhalla Sitikalla (tai jollain muunmerkkisellä autolla) kannattaakin ajella edelleenkin. Nimittäin uuden sähköauton valmistuksessa syntyvät päästöt ovat niin suuret että 1990-luvun ja sitä vanhemmilla autoilla voi ajaa vuosikymmeniä ennen kuin sähköautoilu muuttuu ympäristöystävällisemmäksi.

Se on määrä, jonka saavuttaminen kestää alussa mainitulta muutaman tuhat kilometriä vuodessa ajettavalta museo- tai muulta harrasteautolta käytön osalta lähemmäs 50 vuotta.

Näin on jos on uskominen Ilta-Sanomien jutussa kerrotun brittiläisen vakuutusyhtiö Footman Jamesin juuri julkaisemaan 50-sivuiseen päästöraporttiin.
Jutun esimerkkinä oli Polestar 2 sähköauto jonka valmistuksessa syntyy hiilidioksidipäästöjä 26 000 kg. Vastaavasti VW Golfin tekoaikaiset päästöt 6 800 kg.

https://www.is.fi/autot/art-2000010946261.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[HiTec]

No tuottaahan se ihan hirrrrveästi tutkimuksellista lisäarvoa kun verrokiksi otetaan 2tkm vuodessa ajava museoauto, jota sitten vertaillaan keskim. 20tkm vuodessa ajettavaan käyttöautoon, jep jep