Xantian takajarrusatulat vääntyneet

[idefix]

Hoh hoh sähköpari. Kuten aiemmin selvitin, mulla 2 kpl xanttuja pihassa + 1kpl varaosapeli. Minä oikein asiasta tehden kävin kurkkaamassa ja pyörittelemässä tosta raadosta (seissyt hapettumassa jo useamman kuukauden) jarrulevyä ja tutkin satulat eikä kyllä 1 mm heittoa näkynyt eikä mikään laahaa vinksin ja vonksin. Noihin kahten xanttuun vaihdan palat kerran vuoteen eikä kyllä tarvii 1 mm heittoa satulasta ikinä tarkastella. Mahtaakohan edes valmistaja vaatia näin tiukkaa toleranssia jarrusatulalle mitä tällä foorumilla esitetään.

[Jankos]

Palat joka vuosi

Meikä kun ajeli 7 vuotta xantulla ja 110 tkm => 340 tlm niin vaihdoin palat ekan kerran parin vuoden ajon jälkeen eli noin 200 tkm paikkeilla ja sitten palat ja levyt tuossa 330 tkm paikkeilla... Enkä kertaakaan tuona aikana niitä muuten rassannut (paitsi ilmaus keväisin renkaiden vaihdon yhteydessä), mutta säännöllisesti käytin jarruja ABS-jarrutuksella (kesäisin soratiellä ja talvella aina kun liukkaalla jarrutus)

Ja se töhnä tulee sinne kynkän ja satulan väliin ja kun kiinnityspultit on edessä niin se hapettuma lykkää satulan vinoon. Viimeksi taisin väliin laittaa tectyl ML alustasuojaa. Vastaavaa tapahtuu ihan kaikissa autoissa joissa vastaavia metallipareja, mutta ei välttämättä ihan samoin oirein. Takajarruista kun on kyse niin takavetoladoissa jarrurummut ryytyy kiinni vetoakseliin jne. Mutta harvassa autossa vaan on alumiinisatuloita, yleensä kun nekin on valurautaa.

[idefix]

Okay okay anodinen katodinen korroosio, tää hipoo jo tähtitieteitä.Ei kait jarrusatulassa nyt ihan näin fysiikan salaisuuksiin mennä.
Mulle riittä ko mää motonetistä haen uudet palat ja tuikkaan ne siihen satulaan polkasen palat paekoelleen ja taas pelittää. En oo kyllä tajunnut,että autoremonttikin alkaa nykyään vaatimaan kemiantohtorin arvon.Obd mittauskin oli jo silkkaa rahastusta nytkö kohta mittaillaan anodi ja katodi pitoisuuksia.

Pitääkö nyt xantian kuskina huomioida ettei vain persuksista puraise tämä peli, tällaill kasvaa kaikenlaista mömmöö.

[Croisette]

Ekana oireena satulan kääntymisen huomaa sokeampikin siinä vaiheessa, kun ne jarrupalan taakse tulevat pellit ei sovi paikoilleen uusien palojen ja levyjen kanssa Ai niin ne pellit on varmaankin joku jo hukannut, ja uusien palojen mukana ei tullut uusia . Mutta oikeesti katsokaapas niitä jarrusatuloita suoraan ylhäältä päin, ja katsokaa niitä vanhoja paloja, sillää se homma selviää .

[RPekka]

Ja ihan oikeasti, ne kaikki neljä pulttia (2 puolelleen) saa marmoritiskiltä karvan yli kympillä. Mielestäni ei mikään kamalan paha hinta jarruosasta!

[idefix]

Ekana oireena satulan kääntymisen huomaa sokeampikin siinä vaiheessa, kun ne jarrupalan taakse tulevat pellit ei sovi paikoilleen uusien palojen ja levyjen kanssa Ai niin ne pellit on varmaankin joku jo hukannut, ja uusien palojen mukana ei tullut uusia . Mutta oikeesti katsokaapas niitä jarrusatuloita suoraan ylhäältä päin, ja katsokaa niitä vanhoja paloja, sillää se homma selviää .

Onkohan mun satulat sitte ok ko aina ne vinkumisen estopellit menee mukisematta paikoilleen.

Varmaan johtuu siitä, että täällä länsirannikolla suolataan teitä sillaill no sanoisinko maltillisesti. Kesä kesät talvet you sea

[Croisette]

Onkohan mun satulat sitte ok ko aina ne vinkumisen estopellit menee mukisematta paikoilleen.

Mahdollisesti kyllä, jos et ole havainnut palojen kuluvan epätasaisesti. Ja siis sen satulan vääntymisen huomaa kyllä. kun katsoo satulaa suoraan ylhäältä. Eli hyvin yksinkertainen tutkia, ottakaa kuva kohteesta, niin asia selviää ilman, että pitää jankata samasta aiheesta monta sivua tekstiä......

Itse en voi ottaa kun ei ole Xantiaa, eikä varsinkaan sellaista missä hapettuma olis paha. Ammatikseni näitä kuitenkin korjaan, eli on hyvinkin tuttu asia mulle .

[idefix]

En todellakaan ole huomannut että normaalin palojen kulumisen lisäksi olis jotain muuta häikkää. Toki vaihdan jarrupalat parikin kertaa vuodessa ihan vaan siksi, että optimoin jarrujen parhaan toiminnan. Maksavat motonetissä noin 15 € sarja onko paha raha häh Saman verran useimmat foorumilaiset polttaa norttina päivittäin.

[idefix]

Onkohan mun satulat sitte ok ko aina ne vinkumisen estopellit menee mukisematta paikoilleen.

Mahdollisesti kyllä, jos et ole havainnut palojen kuluvan epätasaisesti. Ja siis sen satulan vääntymisen huomaa kyllä. kun katsoo satulaa suoraan ylhäältä. Eli hyvin yksinkertainen tutkia, ottakaa kuva kohteesta, niin asia selviää ilman, että pitää jankata samasta aiheesta monta sivua tekstiä......

Itse en voi ottaa kun ei ole Xantiaa, eikä varsinkaan sellaista missä hapettuma olis paha. Ammatikseni näitä kuitenkin korjaan, eli on hyvinkin tuttu asia mulle .

Joo tosiaan, kuvat olisi tervetullut lisä tähän keskusteluun. Onko kellään laittaa fotoa aiheesta?

[eskere]

C5:sessahan asiaa on koitettu "korjata" liimaamalla pultit kiinni satulaan, mutta se korjausyritys on tietenkin väärä, kun se hapettuma on siellä tukivarren ja satulan välissä, sinne sitä liimaa olisi pitänyt laittaa (ei tietenkään siis kannata liimata niitä, mutta jos tehtaalla olisi käsitys vian oikeasta paikasta).

Viime talvena kun C5:n -04 takakynkkiä laakeroin, niin kyllä oli jarrusatulan ja tukivarren välissä paksulti hapettumaa. Putsasin kovettuneen hapettuman pois, satulat oli syöpyneet jonkin verran kraatereille. Kuparitahnan kanssa ne laitoin paikoilleen.
Jarrujen kanssa ei ole ollut ongelmia, joten kaipa satulat vielä riittävän hyvin istuvat.
Auto oli viime vuonna kuitenkin vain 5v. vanha, joten hapettuman määrä ja syöpymien suuruus oli minulle yllätys

[Croisette]

Kuparitahnaa laitan myös, ja runsaasti, ja ei ole hapettumaa ollut sen jälkeen .

[ealab]

Kupari ja alumiini, siinä oiva pari. Pysyykö kunnossa. Sähköliitännöissä Al/Cu- liitokset ovat kiellettyjä. Laitoin nyt toiselle puolelle mustaa silikoniPermatexiä.
Nuo jarrupalat ovat Xantiassa ja Bexissä muuten samanlaiset, vaan Xantian paloissa on kitkapinta pellin verran ohuempi.
Kun laittaa uudet jarrulevyt, niin silloinkin olisi aiheellista valita sellaiset palat, joiden sätettäiskorkeus olisi riittävä, levyn reunaan saakka. On 3mm:n eroja eri paloissa, jopa samanmerkkisissä (mm. Biltema, Xantia- BX!). Muun merkkisissäkin, samaan autoon.

[laakeri]

Toki vaihdan jarrupalat parikin kertaa vuodessa ihan vaan siksi, että optimoin jarrujen parhaan toiminnan. Maksavat motonetissä noin 15 € sarja onko paha raha häh

Kovasti taitaa tulla kilometrejä vuodessa, jos tuolle on oikeasti tarvetta? Levyjarrullehan nyt on toiminnan kannalta aika lailla se ja sama, onko palassa pintaa 10 vai 2 mm, kunhan sitä on. Enemmän merkitsee palan kultuspinnan materiaali. Jos haluaa toimintaa ihan optimoida, niin sittenhän voisikin jo Ferodoja harkita?

[idefix]

Ei noita kilometrejä nyt niin hirveästi tule, mutta runsas kaupunkiajo kuluttaa nykyjarrupalat yllättävän nopeasti loppuun. Eikä se nyt ihan sama ole onko pintaa jäljellä 10 vai 2 mm on paljon mukavampi tunne kun poljin on sillai kova eikä semmonen lötky ja painu lähes pohjaan kun jarrua painaa. 8 mm ero jarrupalassa on mun mielestä kyllä aika paljon. Kaksi palaa on siis jo yhteensä 16 mm ja kuten laakeri esittää ei sillä ole nyt niin merkitystä On siinä kyllä jarrusylinterien männät aika ulkona jo jos palassa on pintaa jäljellä vain 2 mm Ja jos oletetaan, että aiemmin keskustelussa mainittu hapettuma 1-1,5 mm vääntää jarrusatulaa vinoon, niin silloinhan oletettavasti jarrupalassa toisessa reunassa ei ole pintaa enään lainkaan ja metalli kirskuu jarrulevyyn.

Kyllä ainakin mun autoissa, merkistä riippumatta ja levyjarruilla varustetuissa vehkeissä on ns: koolla väliä tahtoo sanoa että jarrupalan vahvuudella on suurikin merkitys.

[Jankos]

On sulla kyllä aika pahasti hakusessa hydesitikan ominaisuudet, se jarrupoljin kun ei muutu yhtään vaikka olisi koko satula pois sieltä ja nesteet lentäisi kaaressa pois...

[Eki]

Ei kait jarrusatulassa nyt ihan näin fysiikan salaisuuksiin mennä. ... En oo kyllä tajunnut, että autoremonttikin alkaa nykyään vaatimaan kemiantohtorin arvon.

Ei vaadi, mutta itsehän tivasit, mistä ilmiö johtuu. Sinulle on nyt tarjottu syy, seuraus, sekä ainakin jonkinlainen ratkaisu. Mikä tässä vielä on hankalaa..?

[idefix]

On sulla kyllä aika pahasti hakusessa hydesitikan ominaisuudet, se jarrupoljin kun ei muutu yhtään vaikka olisi koko satula pois sieltä ja nesteet lentäisi kaaressa pois...

Tuo edellä esitetty on kyllä jo paksuinta puppua mitä olen kuullut. Myönnän olevani citikoiden kanssa vielä alkutaipaleella, mutta että jos jarrusatula puuttuu niin se ei mitään haittaa. Minulla ainakin polkimen liikerata kasvaa sitämukaa kun jarrupalat kuluvat, eikö muiden citikoissa käy samoin?

[Teuski]

http://www.tramontana.co.hu/citroen/guide/download.php?file=citroenguide.pdf&type=application/pdf

Tuosta opuksesta löytyy aika tyhjentävät selvitykset hydesysteemeistä, myös jarruista.

[powerage]

Jotain kuvia... toki auto c5... mutta kuiteskin....

http://citroenblog.ru/zamena-zadnix-tor ... porta.html

[Teuski]

Jotain kuvia... toki auto c5... mutta kuiteskin....

http://citroenblog.ru/zamena-zadnix-tor ... porta.html

Ei asia ihan vähäpätöinen voi olla jos siihen on kiinnitetty huomiota Suurten Toleranssien Maassa

[Eki]

Minulla ainakin polkimen liikerata kasvaa sitämukaa kun jarrupalat kuluvat, eikö muiden citikoissa käy samoin?

Nestejarrujen automaattisäätöhän toimii siten, että säiliöstä menee sylintereihin nestettä sitä mukaa lisää, kun palat (rumpujarruissa kengät) kuluvat. Näinollen kulumisen ei pitäisi tuntua polkimen liikkeessä.

Hydraulicitikassa jarrupolkimen päässä on vain ohjausventtiili, joka päästää pumpun tuottaman paineen jarruille. Sen takia polkimessa ei, ainakaan periaatteessa, pitäisi tuntua, mitä putkien päässä on, vaikka ei olisi mitään.

Ei asia ihan vähäpätöinen voi olla jos siihen
on kiinnitetty huomiota Suurten
Toleranssien Maassa

Tuohonkin varmaan sisältyy jokin suurempi viisaus, en vain nyt hoksaa mikä..?

[idefix]

Harmi vaan kun ei ymmärrä tuota itäsuomen kolmatta kotimaista kieltä. Paljon on aiheesta asiaa tossa linkissä.

[idefix]

Minulla ainakin polkimen liikerata kasvaa sitämukaa kun jarrupalat kuluvat, eikö muiden citikoissa käy samoin?

Nestejarrujen automaattisäätöhän toimii siten, että säiliöstä menee sylintereihin nestettä sitä mukaa lisää, kun palat (rumpujarruissa kengät) kuluvat. Näinollen kulumisen ei pitäisi tuntua polkimen liikkeessä.

Hydraulicitikassa jarrupolkimen päässä on vain ohjausventtiili, joka päästää pumpun tuottaman paineen jarruille. Sen takia polkimessa ei, ainakaan periaatteessa, pitäisi tuntua, mitä putkien päässä on, vaikka ei olisi mitää.

Jos hiukan väännetään asiaa, niin katsastuksessa hylätyt citikat (hylky tullut hydrauli nestevuodon takia) on siis hylätty aiheettomasti koska perusteluna on ollut että autossahan on samalla hydraulinesteellä toimivat jarrut kuin jousituskin, niin nyt jos kerran voidaan vaikka poistaa jarrusatula (sehän teoriassa vastaa vuotoa järjestelmässä) niin eikö muka valu nesteet pihalle?
Korjaus oppaassa ainakin kehotetaan olemaan painamatta jarrupoljinta jos jarrusatulan hydraulinesteputki on irroitettuna.

[svc]

Kyllä ainakin mun autoissa, merkistä riippumatta ja levyjarruilla varustetuissa vehkeissä on ns: koolla väliä tahtoo sanoa että jarrupalan vahvuudella on suurikin merkitys.

Outoa. Jos jarrusatula on kunnossa, eli männän ja sylinterin välys on oikea, liukupinnat, ja tiivisteet kunnossa eikä satulossa ole mitään ranetuksia, hydraulisessa jarrujärjestelmässä ei pitäisi olla mitään väliä palan kuluneisuudella, sillä männän iskunpituus ei muutu mihinkään palan kuluessa.

Eri asia on, jos esim jarrusatulassa männän välys sylinteriin on liian suuri, jolloin mäntä voi päästä kääntymään hieman vinoon. Tai jos satula ei ole suorassa jarrulevyn nähden. Tämä siis perinteisessä hydraulijarrujärjestelmässä, jossa jarruvoiman tuottaa kuskin jalka. Näissäkin suurin jousto polkimeen tulee putkien ja letkujen joustamisesta, jos järjestelmässä ei ole ilmaa.

Hydesitikoissa jarruihin voi kerääntyä pikkuhiljaa palloista vuotanutta typpeä. Etujarruihin harvemmin, koska putket kulkevat pystymmässä, kuin takajarruissa, joista nesteitä vaihtaessa tulee käytännössä aina muutama kaasukupla.

Xantian kohdalla, pitää myös etusatuloiden käsijarrun automaattisäädön toimia kunnolla ja oikein. Sanoisin, että isompi vaikutus poljintuntumaan on jarrupalan kitkamateriaalilla. Tarvikepalat ovat usein huomattavan pehmeitä ja nopeasti kuluvia.

Takajarrupalojen voimakas kuluminen viittaa kyllä mielestäni johonkin vikaan. Vähintäänkin takapainoisiin jarruihin. Normaalissa käytössä takapalojen pitäisi kestää helposti helposti kahdet tai jopa kolmetkin etupalat.

Vanhemmissa Saabeissa jumittava jakajarru tekee helposti joustoa polkimeen. Esim. jos toinen takamäntä on jumissa, toimiva mäntä vääntää levyä aavistuksen jarrutettaessa. Tämä pieni liike tuntuu kyllä polkimessa asti. Saabissa satula on valuterästä ja kiinnitys on hieman toisenlainen

Ehjässä kaksimäntäisessä satulassa mäntien voimat kumoavat toisensa levyn suhteen, eli levyyn kohdistuu ainoastaan puristusta. Jos satula on vinossa, palojen vastinpinnat kuluneet, tms. kevytmetallisatula voi kyllä joustaa ihan normaaleillakin jarruvoimilla.

Paljonko muuten on Xantian jarrumäntien läpimitta?

Kansa vaatii kuvia.

[Teuski]

Jos hiukan väännetään asiaa, niin katsastuksessa hylätyt citikat (hylky tullut hydrauli nestevuodon takia) on siis hylätty aiheettomasti koska perusteluna on ollut että autossahan on samalla hydraulinesteellä toimivat jarrut kuin jousituskin, niin nyt jos kerran voidaan vaikka poistaa jarrusatula (sehän teoriassa vastaa vuotoa järjestelmässä) niin eikö muka valu nesteet pihalle?
Korjaus oppaassa ainakin kehotetaan olemaan painamatta jarrupoljinta jos jarrusatulan hydraulinesteputki on irroitettuna.

Missä väitettiin ettei nesteet tulisi pihalle jos satulan ottaa pois?

Katsoitko tuota pdf:ää jonka postasin aiemmin?

edit: mulla ei ainakaan toimi toi suoraan kopioitu linkki tuolla aiemmassa viestissä, mutta täältä löytyy: http://www.tramontana.co.hu/citroen/guide/guide.php