Tietäjiä abs jarruista

[sitromaksi]

Miten käy jos sattuu liukas vain toisen puolen pyörille,pudottaako absi jarrutustehoja vain liukkaalta puolelta vai kaikista pyöristä???

[Natero]

Nykyaikaisessa lukkiutumattomassa ABS-järjestelmässä (ei vanhemmat voortin ja hontan kamalat kaikissa olosuhteissa jarrutusmatkaa lisäävät korvikkeet), jokaisessa pyörässä on nopeustunnistin ja pyörän yrittäessä pysähtyä, järjestelmä vähentää painetta ko.pyörän jarrusylinterissä, kunnes pyörä pyörii, kuitenkin jarruttaen ja jos pyörän nopeus lisääntyy liikaa, pumppu lykkää jarrupainetta ko. pyörän jarrulle. Jokainen pyörä jarruttaa tarpeen mukaan muista pyöristä riippumatta. Pitää vain polkea kunnolla!
Ajonhallinta-järjestelmät, yleisimmin nimellä ESP, ovat oma, ihana lukunsa liikenneturvallisuuden parantamisessa!

[Kpt. Hans Sauber]

Aikanaan esim. Renault Meganessa oli tällainen vaarallinen ominaisuus, että helposti pyörähti, mikäli toisen puolen pyörät olivat pitävällä ja toisen taasen liukkaalla. Eli ilmeisesti ABS:n säätö ei tapahtunut riittävällä nopeudella. Asiasta kyllä uutisoitiin "riittävästi" ainakin autolehdissä.

C5:ssä en ole tällaista taipumusta huomannut, tosin ESP:n pitäisi kait sitäkin pyrkiä estämään. Xantiasta en enää muista, tuliko tätä koskaan kokeiltua. Pääsääntöisesti ei kuitenkaan pyörähtämistä pitäisi tapahtua, mikäli ABS-järjestelmä toimii suunnitellusti.

[Hessu]

Jokaisessa pyörässä on kyllä pyörimisnopeuden tunnistin, mutta joissain vanhemmissa järjestelmissä on taka-akselilla vain yksi modulattori eli jarrupaineen annostelija. Jos molemmille takapyörille on yhteinen paine, niin sen suuruus määrätään herkemmin lukkiutumaan pyrkivän pyörän mukaan (select low).
Jarrutusvoiman säätö erikseen kummallekin puolelle antaa kyllä suuremman jarruvoiman, mutta jos kitkaero on suuri, niin siitä aiheutuu juuri näitä momentteja jotka pyrkivät kiertämään autoa kulkusuunnassaan.

[laakeri]

C5:ssä en ole tällaista taipumusta huomannut, tosin ESP:n pitäisi kait sitäkin pyrkiä estämään. Xantiasta en enää muista, tuliko tätä koskaan kokeiltua.

Ei Xantiallakaan ole pyörähdystaipumusta. Kotiin tullessa on alamäessä olevasta risteyksestä kääntyminen vasemmalle ja kääntymään ryhmittyessä on nyt viimeaikoina ollut lähes jatkuvasti jäätä kuskin puolen pyörien alla, repsikan puoleisten pyörien ollessa kuivalla asfaltilla. Surutta voi runtata polkimen vaikka lattiaan asti, eikä yritä pyörähtää.

[Natero]

Jokaisessa pyörässä on kyllä pyörimisnopeuden tunnistin, mutta joissain vanhemmissa järjestelmissä on taka-akselilla vain yksi modulattori eli jarrupaineen annostelija. Jos molemmille takapyörille on yhteinen paine, niin sen suuruus määrätään herkemmin lukkiutumaan pyrkivän pyörän mukaan (select low).
Jarrutusvoiman säätö erikseen kummallekin puolelle antaa kyllä suuremman jarruvoiman, mutta jos kitkaero on suuri, niin siitä aiheutuu juuri näitä momentteja jotka pyrkivät kiertämään autoa kulkusuunnassaan.

Missä tämän vuosituhannen aikana valmistetussa henkilöautossa on nopeustunnistin molemmissa takapyörissä ja yhteinen säätö molemmille? Huuhaa?

[Hessu]

"Joissain vanhemmissa järjestelmissä". En ole väittänyt, että tämän vuosituhannen autoissa sellaisia olisi.

[Jankos]

Missä tämän vuosituhannen aikana valmistetussa henkilöautossa on nopeustunnistin molemmissa takapyörissä ja yhteinen säätö molemmille? Huuhaa?

Kyllä tällä vuosituhannella on citikkaakin saanut kyseisellä ominaisuudella. Mullakin oli tuollanen hydekuljin ja rekisteröity 12/2000
Ja loppupeleissä se on ihan toimiva ratkaisu, pyörähdysriski on lähes olematon tuolla rakenteella kun järjestelmä ei heikennä pitoa siltä pitävältä takapyörältä ja kun takarenkaiden jarrutustehon vaikutus on kuitenkin melko pieni jarrutusmatkaan.

[Teuski]

Missä tämän vuosituhannen aikana valmistetussa henkilöautossa on nopeustunnistin molemmissa takapyörissä ja yhteinen säätö molemmille? Huuhaa?

Eihän varteenotettavia henkilöautoja ole juurikaan valmistettu tällä vuosituhannella

C5 ei houkuttele ja siihen C6:een ei oo varaa, eikä siitä mulle käyttöautoksi olisikaan.
No, Xantian ja XM:n viimeiset vuosimallit taitaa olla 2000 mutta niitä on aika vähänlaisesti.

[svc]

Tuo Hessun kuvaama SelectLow-järjestelmä oli ihan toimiva mutta ESP:n yleistyminen viimeistään toi pyöräkohtaisen säädön takapyöriinkin. Myös niihin autoihin, jossa ESP:tä ei ole.

Tämä siksi, että voidaan käyttää samaa järjestelmää pienillä muutoksilla eri automalleissa. Perusmalliin vain ABS, vähän lisää rahaa niin softaan lisätään vetoluistonesto. Lisätään vielä kiihtyvyysanturit ja muutetaan softaa, niin samaan järjestelmään saadaan ajovakauden hallinta.

[svc]

Ei Xantiallakaan ole pyörähdystaipumusta.

Xantiaa vakauttaa omalta osaltaan ohjausgeometrian lisäksi myös raideleveyteen ja auton pituuteen nähden pitkä akseliväli.