Xantia II perävaunumassat

[Teuski]

Mulla on kaksi '98 Xantia breakia, toinen on 1.8 16V ha ja toinen 1.9TD paku.
Bensamallissa on rekisteriotteen mukaan jarruttoman kärryn max massa on 690kg, TD:ssä 730kg.

Mielenkiintoisempaa on jarrullisen kärryn massa, bensamallissa 1500kg, ja diisselissä hikiset 820kg.
Mitäs hemmettiä tämä on? Mistä noin suuri ero johtuu?

Johtuuko se pakuksi rekisteröinnistä? Vetokoukusta?
Tyyppikilpiä en tähän hätään saa tutkittua, mutta tämän linkin mukaan valmistajan suositukset ovat 1190kg bensalle (00-01 1500kg) ja 1170kg dieselille.

Oma- ja kokonaismassat ovat bensa 1387/1870kg ja diesel 1464/1980kg.

Jos syynä on vetokoukku, niin tarvitaanko sen vaihtoon muutoskatsastus? Entä jos kyseessä on joku katsurin kämmi?
Pitääpä syynätä myös koukkujen kilvet. Jos tuon TD:n aion pitää niin ilomielin vaihdan koukut päittäin, siinä on meinaan ihan hemmetin ruma

[laakeri]

Tyyppikilpiä en tähän hätään saa tutkittua, mutta tämän linkin mukaan valmistajan suositukset ovat 1190kg bensalle (00-01 1500kg) ja 1170kg dieselille.

Tuosta taulukostahan oli puhetta siinä jarruttomien perävaunujen painorajojen keskustelussa. Ei pidä paikkaansa, koska esimerkiksi 1.8 16V '99:ssäkin max. perävaunupaino on 1500 kg.

[Teuski]

Tuosta taulukostahan oli puhetta siinä jarruttomien perävaunujen painorajojen keskustelussa. Ei pidä paikkaansa, koska esimerkiksi 1.8 16V '99:ssäkin max. perävaunupaino on 1500 kg.

Jeps, huomasin sen myöhemmin. Mutta millä selittyy tuo dieselin surkea maksimimassa jarrulliselle? Koukku on merkkiä Felox, 1200kg suurin perävaunun paino. Bensabreakissa Bosal A 50-X, D-value 8.34kN, max aisapaino 85kg. Kokonaismassaa ei mainita...

[zX-files]

Autolle valmistaja antaa sen suurimman perävaunumassan eli vetokyvyn.
Koukulle sen antaa koukun valmistaja, ja se saattaa olla pienempi kuin autovalmistajan ko mallisarjan isoin vetokyky.
Siis kaksi eri asiaa.
Autovalmistaja saattaa ajatella että jarrut, jäähdytys tai voimansiirto ei riitä. Lisäksi tuohon vetokykyyn vaikuttaa se, että auton pitää pystyä vetämään maksimin painoinen kuorma tietyn kaltaista mäkeä. Eli puhti ei saa loppua kesken.

[Teuski]

Autovalmistaja saattaa ajatella että jarrut, jäähdytys tai voimansiirto ei riitä. Lisäksi tuohon vetokykyyn vaikuttaa se, että auton pitää pystyä vetämään maksimin painoinen kuorma tietyn kaltaista mäkeä. Eli puhti ei saa loppua kesken.

...ja missä kohtaa selitetään se, miksei TD:llä saa muka vetää yli 820kg? Ei kai automaatti siihen vaikuta, ainakaan noin paljoa?
Mitäs muilla on TD- tai automaattixantuissa jarrullisen kärryn massat?

Kyllä tolla nyt luulisi sen 1200kg saavan vetää minkä koukku sallii.

[zX-files]

Autovalmistaja saattaa ajatella että jarrut, jäähdytys tai voimansiirto ei riitä. Lisäksi tuohon vetokykyyn vaikuttaa se, että auton pitää pystyä vetämään maksimin painoinen kuorma tietyn kaltaista mäkeä. Eli puhti ei saa loppua kesken.

...ja missä kohtaa selitetään se, miksei TD:llä saa muka vetää yli 820kg? Ei kai automaatti siihen vaikuta, ainakaan noin paljoa?
Mitäs muilla on TD- tai automaattixantuissa jarrullisen kärryn massat?

Sitä sinun pitää kysy autovalmistajalta. Ei tämä olisi ensimmäinen tai ainoa auto, jonka vetokyvyssä ei vaikuta olevan logiikkaa.

[svc]

...ja missä kohtaa selitetään se, miksei TD:llä saa muka vetää yli 820kg? Ei kai automaatti siihen vaikuta, ainakaan noin paljoa? Mitäs muilla on TD- tai automaattixantuissa jarrullisen kärryn massat?
Kyllä tolla nyt luulisi sen 1200kg saavan vetää minkä koukku sallii.

Kannattaa käydä katsastusasemalla tarkistuttamassa ne massat. Voi tosiaan olla, että katsuri on tehnyt virheen massoja merkitessään. Valmistajan sallima yhdistelmän suurin massa löytyy Xantiassakin ihan auton tyyppikilvestä:

1: Valmistenumero
2: Auton suurin sallittu kokonaismassa (siis teknisesti sallittu)
3: Suurin sallittu yhdistelmämassa (=auton kokonaismassa + jarrullisen pv:n kokonaismassa)
4: Suurin sallittu etuakselimassa
5: Suurin sallittu taka-akselimassa



Näitä massoja saattoivat aikanaan alentaa kansalliset määräykset ennen vuotta -96 tyypitetyillä autoilla.
EU-tyyppihyväksytyillä mennään kilven mukaan. Tosin Suomessa vuodet 95-97 olivat vähän harmaata aikaa noiden hyväksyntien suhteen.

[zX-files]

Kokoajoneuvon Ey-tyyppihyväksyntä tuli voimaan 1.1.1998 eli sen jälkeen markkinoille tuodut uudet automallit ovat autoja, joissa ei enää juurikaan ole kansallisten määräysten poikkeuksia. Toisaalta samasta syystä nuo pari aiempaa vuotta oli sekavia, koska osa valmistajista otti käyttöön tuon tyyppihyväksynnän jo etuajassa, osa ei ja sitten vielä tsaarinsuomalainen byrokratia...
Katsurihan ei noita massoja ole enää kirjoitellut vuosiin, vaan ne tulevat suoraan AKEn/TRAFIn järjestelmästä.

[Siert]

Jos syynä on vetokoukku, niin tarvitaanko sen vaihtoon muutoskatsastus? Entä jos kyseessä on joku katsurin kämmi?

Jos laitat vetokoukku autoon jossa ei oli ennen ei tarvii enaa muutoskatsastus. Minä olen laittanut GS:ssä kouku, mutta katsastusmies sanoi että painot ei tarvii laita paperilla.

En tiedä mitä asia on jos sinulla on jo koukku ja vaihdat sen.

[psjääkäri]

Xantia preikki -98, eli farkku. Td 2,1, massat; jarruilla 1470 ja jarruitta 750 kilogrammia. Kokonaismassaksi sanotaan 2010 kiloa ja omaksi massaksi 1505 kiloa. Että tällaisia lukuja.

[zX-files]

Jos syynä on vetokoukku, niin tarvitaanko sen vaihtoon muutoskatsastus? Entä jos kyseessä on joku katsurin kämmi?

Jos laitat vetokoukku autoon jossa ei oli ennen ei tarvii enaa muutoskatsastus. Minä olen laittanut GS:ssä kouku, mutta katsastusmies sanoi että painot ei tarvii laita paperilla.

En tiedä mitä asia on jos sinulla on jo koukku ja vaihdat sen.

Ei ole muutoskatsastettu enää vuosiin. Auton vetokyky otetaan AKEn = TRAFIn järjestelmästä (myös liikennevalvonnassa) ja koukun suurin sallittu koukun tyyppikilvestä. Niistä matalampi on ratkaiseva. Jos auto olisi niin vanha ja harvinainen ettei Trafi vetokykyä tunne, niin silloin astuu mukaan päättely ja ns maalaisjärki. Esimerkkinä: jos vedät 1 500 kilon autolla 1 000 kilon perävaunua niin ei siihen liikenteen valvoja todisteluja tarvi, mutta toisinpäin saat kyllä varautua todistamaan, että se on sallittu yhdistelmä ko automallille.

[Teuski]

Eilen tuli käytyä ton TD:n kanssa konttorilla ja asiaa pähkäiltiin kahden katsastusmiehen voimin.

Tuo kolmas luku tyyppikilvessä oli muistaakseni 2400kg eli ei edes sitä kokonaismassa+rek. otteen jarrullisen massa (820kg)
Kotona katsoin bensaversion kilven, siellä reilut 3000kg, muistaakseni 3010kg. Eipä tuokaan ole sitä kokonaismassa+ote (1500kg)

Mutta noissa on suurinpiirtein se 680kg ero joka rekisteriotteissakin. Täytynee siis johtua automaattilaatikosta?

Nyt kaivattais muilta tietoja niin rekisteriotteesta kuin tyyppikilvestä, mielellään kakkoskoppaisista 1.9 TD breakeista keppivaihteilla.

Katsurin mukaan rekisteriotteen teksti tulee suoraan Trafilta, oli koukkua tai ei eli koukun tiedot eivät vaikuta rekisteriotteeseen.
Itse asiassa ton bensabreakin koukussa ei edes suoraan sanota mitään maksimimassaa. Dieselissä on se 1200kg.

[ilkkata]

Itse asiassa ton bensabreakin koukussa ei edes suoraan sanota mitään maksimimassaa. Dieselissä on se 1200kg.

Mulla ainaski 97 breikin 1.9TD:n rekisteriotteessa on 1500Kg

[Teuski]

Itse asiassa ton bensabreakin koukussa ei edes suoraan sanota mitään maksimimassaa. Dieselissä on se 1200kg.

Mulla ainaski 97 breikin 1.9TD:n rekisteriotteessa on 1500Kg

Automaatti vai manuaali?

[ilkkata]

Itse asiassa ton bensabreakin koukussa ei edes suoraan sanota mitään maksimimassaa. Dieselissä on se 1200kg.

Mulla ainaski 97 breikin 1.9TD:n rekisteriotteessa on 1500Kg

Automaatti vai manuaali?

Sori Manuaali

[svc]

Mielenkiintoisempaa on jarrullisen kärryn massa, bensamallissa 1500kg, ja diisselissä hikiset 820kg. Mitäs hemmettiä tämä on? Mistä noin suuri ero johtuu?

Automaateissa sallitut pv-massat ovat aika usein pienempiä, sillä automaattiaskit eivät aina pysty välittämään yhtä suurta vetovoimaa, kuin mekaaniset vaihteistot. Samasta syystä monessa autossa automaattiversion moottorin vääntöä on rajoitettu. Tuo ero kyllä kuulostaa aika isolta.

[laakeri]

Automaateissa sallitut pv-massat ovat aika usein pienempiä, sillä automaattiaskit eivät aina pysty välittämään yhtä suurta vetovoimaa, kuin mekaaniset vaihteistot. Samasta syystä monessa autossa automaattiversion moottorin vääntöä on rajoitettu. Tuo ero kyllä kuulostaa aika isolta.

Mikäs siellä automaatissa loppujen lopuksi on esteenä tuolle? Tuollahan sitä on kyllä aina perusteltu. Itse olen kuitenkin ihan perinteisellä automaatilla vetänyt pientä Sisua (SK-181) perässä, ja se ainakin mukavasti siellä mukana kulki. Tosin ei sen automaatin edessä ollut kuin 1800 Nm vääntävä pata...

Momentinmuuntimeen se vetokyky ei ainakaan jääne kiinni, koska sehän vain helpottaa? Eikös sotaväkikin SK-240:iä hommannut juuri tykinvetäjiksi ja sen takia niihin tuli momentinmuunnin (manuaalilaatikon ja kytkimen kaveriksi)?

Yksi ongelma automaatilla voi olla toki moottorijarrutus. Automaatti voi turhan innokkaasti vapauttaa vedon vai ovatko nykylaatikot tuon osalta jo riittävän älykkäitä?

[jasu]

Ei ole Laakeri tainnut ajaa Xantiaa automaattina, ei ne vapauta vetoa moottorijarrutuksessa..?

Eikä ole tainnut kurkistaa ZF 4hp14:n sisälle, sieltä se "rajoitus" löytyy, aika hintelät palikat verrattuna manuaaliaskiin...

Tuskin kaikki sotaväessä käyneet ovat ajaneet mainitsemaasi ajoneuvomallia, tai edes käyneet koko laitoksessa. Kaikille ei annettu edes sitä omaa valinnan mahdollisuutta...

[svc]

Mikäs siellä automaatissa loppujen lopuksi on esteenä tuolle? Tuollahan sitä on kyllä aina perusteltu. Itse olen kuitenkin ihan perinteisellä automaatilla vetänyt pientä Sisua (SK-181) perässä, ja se ainakin mukavasti siellä mukana kulki.

Automaattilaatikko tarvitsee yleensä kuormituksen mukaan mitoitetun öljynjäähdyttimen. Isompi on aika usein painavampi ja kalliimpi, joten tehdas ei halua halua laittaa autoihin turhaan. Momentinmuuntimia käytetään vetureissakin, eli kyse on vain mitoituksista.

[svc]

Ja alkuperäiseen aiheeseen palatakseni: 99-mallin ohjekirja tarjoaa manuaalivaihteiselle 1.9 TD:lle 1200/715 kg. Automaatille vastaavat lukemat ovat 900/730 kg. Näissäkin on hieman varustekohtaisia eroja. Mutta pointti on, suurimman massan rajoitus johtuu nimenomaan vaihteistosta.

[laakeri]

Ei ole Laakeri tainnut ajaa Xantiaa automaattina, ei ne vapauta vetoa moottorijarrutuksessa..?

Ei ole kyllä tullut tosiaan moista kokeiltua. Ainoat automaatticitikat, joilla olen ajanut, ovat olleet kai XM:iä ja yksi C5.

Tuo jäähdytyshän kuulosti ihan varteenotettavalta ongelmalta kuitenkin, siis jos ajatellaan ihan yleiseltä tasolta, eikä pelkästään Xantian kohdalta. Tuli taas eksyttyä hieman yleisemmällä tasolla keskustelemaan kuin ketjun otsikossa annetaan ymmärtää, pelkästään Xantian kohdalla rajoituksiin en siis yrittänytkään kysymykselläni hakea vastausta vaan ihan yleisiis rajoituksiin.

[läjjeejä]

aikoinaan oli tuollainen 1.9 td xsantia break rekisteriotteessa oli tuo 1200kg merkintä soitto silloiselle kovil oy,lle savonlinnaan sieltä laittoivat uuden tyyppikilven postissa joka niiteillä kiinni koukkuun seuraavassa katsastuksessa heinolassa kerroin ongelman aseman päälikölle päälikköhenkilö katsoi aken tiedostot ja sieltä löytyi suoraan maininta tuon xsantian kohdaltatuosta 1500kg vetopainoista .rekisteriotteeseen kirjattiin sitten nuo uudet oikeat tiedot tämä on manuaalilaatikolle automaatilla ilmeisesti tuo 1200 .tarvittaessa katsastuskonttorilta saa myös a4,sena tuon todistuksen liitteeksi.