Xantippa kirjoitti:....ja aiemmin tuli hieman katseltua noiden 928 Possujen perään, mutta eipä ne oikein sportteja kuitenkaan ole, varsinkin jos mielessä olisi käydä vaikka radalla leikkimässä.
No joo Jezza nyt leikkii radalla vaikka Rolssilla.
Mut on kai toi kumminkin enemmän GT-luokan peli kuin sportti. Toki kyyti on varmaan mukavimmasta päästä urheiluautoista. Halpa olis hankkia, mutta varaosat saattaa sitten maksaa maltaita, vai kuinka? Ja manuaalilootalla noi taitaa olla harvassa.
Xantippa kirjoitti:....ja aiemmin tuli hieman katseltua noiden 928 Possujen perään, mutta eipä ne oikein sportteja kuitenkaan ole, varsinkin jos mielessä olisi käydä vaikka radalla leikkimässä.
No joo Jezza nyt leikkii radalla vaikka Rolssilla.
Mut on kai toi kumminkin enemmän GT-luokan peli kuin sportti. Toki kyyti on varmaan mukavimmasta päästä urheiluautoista. Halpa olis hankkia, mutta varaosat saattaa sitten maksaa maltaita, vai kuinka? Ja manuaalilootalla noi taitaa olla harvassa.
Maksaahan ne, varsinkin jos on tottunut BX-luokan osatarjontaan Mutta harvassa taitaa olla halvat urheiluautojen varaosat. Tuohon niitä kuitenkin saa.
Volvo V70 D4 -15 A
Citroen Xantia Berline 1,8-16V -95
Citroen Xantia Berline 1,8-16V -97 (purkuun)
Citroen Xantia Berline 1,8-16V -00
Peugeot 406 Coupe V6 Aut -99
Täytyy myöntää, että kunhan auto on valmistettu 70-luvulla tai aiemmin niin melkeen mikä vaan kelpaa. Jenkit ei niin kovasti sytytä siltikään...
Entisöintiä odottaa Ford Escort mk2 estate '77 ja Cortina mk2 '77 2D 1600 Deluxe. Kesällä myin pois '80 Honda Accordin. Nettiauton klassikoita selaillessa herää aina kummia mielihaluja suuntaan jos toiseen, vaikka nykyään sitikat onkin vieneet suurimman huomion Ennen sitä oli brittifordit...
Uudemmista Saabit ovat alkaneet kiinnostamaan...
-=Citroën - Yhtä mukava kuin hyvä nojatuoli. Mutta parempi ajaa.=- -=C-Crosser 2.2HDi '07|C4 Cactus BlueHDi100 ETG '16=-
Lemon kirjoitti:saappi on aina silloin tällöin mielessä
Elä tuolle tielle lähde. Kamalia pompottimia ja vikojakin niissä on kamalasti ja naapurit nauraa ja ja ja
Mulla ei ole mitään erityisiä haaveita muista merkeistä. Muutamia eurooppalaisia saattaa tulla vielä harkittua. Näittenkin suhteen olen sen verran kranttu, että muinaisten kommunistimaitten tuotteita en harkitse, ja saksalaisiakin melkoisin varauksin.
Sitten kun tonnarin perässä lukee vielä "Aero" niin löylyä riittää: 2.3 turbo=225hv/342Nm. Kireimmillään tuosta 2.3 litraisesta on kaivettu 300hv/5400r/min ja 400Nm / 2100-5400 r/min
Lukemat kuulostavat nykymitassa ehkä pieniltä, mutta kannattaa muistaa, että puhutaan jopa 20 vuotta vanhoista autoista.
Naapurilla on tuommoinen sedan-mallinen turbotonnari eläinsisustalla. Kuulemma semmoiset 220hv. Onhan se iso ja ruma, mutta kulkee kivasti Tulossa varmaan pian myyntiin, että jos kiinnostaa...
- Xsara Break Exclusive 2001 (ja Corvette Z51 4+3 1985 & Cooper S JCW++ 2006) - ex-patongit: Saxo SX, Xsara Exclusive, Xantia Break HDi ja pari V6 Activaa
Tuosta 99:n nokalla olevasta padasta pitäisi, jos kaikki on kohdallaan, kiinniolevalla Steg1 bensalastulla, T03/4 turbolla, isommalla välijäähdyttimellä ja vesiruiskulla irrota sellaiset 225 hv/300Nm 1,4 bar ahtopaineella. Riittänee 1150 kg painoiselle autolle ainakin aluksi. Varsinkaan kun vaihteisto ei empiiristen testien mukaan kestä yli 330 Nm.
Minun haikailut (siis muut, kuin Citikat) liittyy aikas paljon sellaisiin autoihin, joilla on joku kontakti omaan autoiluhistoriaan.
Alkaen siitä, että kun isä minut ja äidin kunnansairaalasta aikanaan haki Renault Dauphinella, niin olisi jotensakin hienoa omistaa sellainen, mutta tietysti Gordini...
Vastaavasti houkuttaisi Fiat 600, jollaisella opettelin ajamaan alaikäisenä jäällä ja pelloilla, mutta sinnehän saisi esim. 900ccm padan pellin alle...
Ja kun sain sen kortin, niin isällä oli 96 Saab ja siihenhän saisi vähän isomman V4:n vaikka possunokka-transitista ja viripalojakin vielä saanee...
Ja eka oma auto oli Fiat 128 ja jos ei löydä aitoa 1300 rallya tai 3P:tä, niin pellin allehan kävisi vaikka Ritmon tai Unon kone ja niitä löytyy kireähköjäkin....
Ketjussa oli muuten mm. tuo Alpine, minä olen kyllä haikaillut aina A110-mallia, siitä asti, kun semmoisen joskus nippanappa täysikäisenä satuin näkemään...
Ai niin, niinkin kieroonkasvanut olen, että Porscheista eniten viehättää äpäräpoika 914-malli....tai sitten kirvesmiehen porsse, eli VW 1500, se luiskaperäinen malli, siitäkin saisi kulkevan pelin...
Sitikkahaikailua mm. GS, joka on eka Citikka, jolla olen ajanut...
Haikailuahan kaikki tuo, ei oo aikaa, ei rahaa, ei taitoa, mutta haaveilla saa...
"Miettikääs kuinka paljon esson baarissa revittäis tästä huumoria, sitikkahörhöt kuolaa kilpaa saappeja"
Onneksi suurin osa harrastajista on ahdasmielisiä Patonki on hyvin harvinainen paikka luovuudelle ja ymmärrykselle. Tosin on täälläkin porukkaa joka ei ymmärrä tämän keskustelun päälle mutta olkoon se heidän ongelma ja eihän kaikkea tarvitse lukea.
Ajoin ihan viimeisiä itse SAAB-firman tekemää 95 farkku turboa hiljattain (vm 2005)... siinä oli myös nappivaihteet (naurettava lisävaruste jota kukaan ei oikeasti koskaan käytä) niin oli sillä hupa polkea mutkatietä. Samalla kun vertasin käytöstä Cadillaciin niin tämä Saab oli tarkempi ohjata, mutta, vaihteisto oli selvästi viipyilevä mutta sitten kun alettiin kiihtyä niin kyllä se kuskia paremmin kiihtyi. Vaihteisto ei ehkä olis viipyilevä jos käyttäs nappeja.
Erikoisin muisto tuosta oli tämän automaatin valitsinkepakko, siinä on niin uskomattoman muovinen käyttöääni että oli aivan kuin olis käytelly muovisen leluauton vaihdetta. Se ääni teki oikeasti pahaa
Honda Valkyrie F6C, Plymouth Fury Custom Suburban ja Pontiac Firebird Trans Am.
Cikatti kirjoitti:Ajoin ihan viimeisiä itse SAAB-firman tekemää 95 farkku turboa hiljattain (vm 2005)... siinä oli myös nappivaihteet (naurettava lisävaruste jota kukaan ei oikeasti koskaan käytä) niin oli sillä hupa polkea mutkatietä. Samalla kun vertasin käytöstä Cadillaciin niin tämä Saab oli tarkempi ohjata, mutta, vaihteisto oli selvästi viipyilevä mutta sitten kun alettiin kiihtyä niin kyllä se kuskia paremmin kiihtyi. Vaihteisto ei ehkä olis viipyilevä jos käyttäs nappeja.
Erikoisin muisto tuosta oli tämän automaatin valitsinkepakko, siinä on niin uskomattoman muovinen käyttöääni että oli aivan kuin olis käytelly muovisen leluauton vaihdetta. Se ääni teki oikeasti pahaa
Hei, se keppi on muovia! Itse en ole äänimaailmaan kiinnittänyt huomiota, mutta nyt kun mainitsit niin totta tuo on.
Tarkkoja huomioita olet tehnyt kyllä juu. Ysifemma automaattilaatikolla on ihan samalla lailla epäsuhdassa moottori-vaihteisto akselilla kuin CX GTi Turbo. Menohaluja on pirusti kun vaan onnistuu saamaan oikean pykälän sisään... Tässä kohtaa astuu kuvaan mukaan nuo turhakkeiksi "tuomitsemasi" nappulat/vivut ratissa. Askin kun klonksauttaa semiautomaatille (vaihtaa alaspäin automaattisesti) niin saa etuvarpaan alle huomattavasti fiksumman paketin.
Moottorinohjaus muuttuu herkemmäksi ja saa itse valita koska ja mitä pykälää kaipaa. Varsinainen juttu kuitenkin piilee siinä, että semiautomaatilla kick-down jää pois, jolloin ahtopaineella on paaaaljon helpompi (lue:hauskempi) vaikuttaa etenemiseen. Täysautomaatti lienee tarkoitettu lähinnä rauhalliseen taajama-ajoon, tai tasaiseen matkan tekoon. Hassua sinänsä, vanhempi nelilovinen automaatti oli huomattavasti fiksumpi käytökseltään eikä noita vipuja edes kaipaillut.
Anyway, voima korjaa virheet joten en ole jaksanut surra toisinaan epämääräistä lootaa. Ohi on aina ehtinyt kun on ollut tarve.
Jos nyt joku löytäisi minulle vähänajetun Renault kaksvitosen kuutoskoneella ja automaattivaihteistolla (vaikkapa R25 V6 turbo Baccara), niin hävittäisin xantiani välittömästi. 25 on paras ranskalainen auto, mitä on ikinä valmistettu...
Yksi sitikka taloudessa vielä on. Mutta omalle kulkimelle olin uskoton ja lähdin vieraan kelkkaan. Onhan se terveellistä välillä kurkistaa aidan toiselle puolellekin. Saa sitten nähdä, milloin ruohon vihreys muuttuu. Eikä tarvi kenenkään tulla sanomaan, että "ethän sinä mistään mitään tiedä, kun aina vaan noilla sitikoilla ajat". Täytyy olla jotain, mihin verrata. Puolin ja toisin.
"Boss makes a dollar, I make a dime. That's why I poop on company time" (Karl Marx)
Tähän mennessä on tullut omistettua vuoden -85 jälkeen: 2xWartburg, Subaru 1800, 2xFiat Uno, VW 1300, Seat Ibiza, Ford Escort, Saab 9000, Opel Kadett Saab 96, Audi 100, VW Golf, Saab 99, 4xCitroen Xantia ja Citroen ZX.
Jostain syystä noita Xantioita on viimeaikoina pyörinyt pihassa enenevässä määrin Olenkohan löytänyt Sen Oikean (tm)?
No tämä on ollut itselläkin mielessä. Tosin sehän on melkein samaa merkkiä, eikä ole konfiguraatioltaan riittävän kaukana hydesitikasta. Harkittava toki, varmasti paljon autoa hintaansa nähden. Jos auto pitäisi valita ulkonäön perusteella toi 406 Coupe olis korkealla sillä listalla...
drivemegrazy kirjoitti:Jos nyt joku löytäisi minulle vähänajetun Renault kaksvitosen kuutoskoneella ja automaattivaihteistolla (vaikkapa R25 V6 turbo Baccara), niin hävittäisin xantiani välittömästi. 25 on paras ranskalainen auto, mitä on ikinä valmistettu...
Tuommosen rellun just bongasin helsingissä, vanhempi herrasmies ajoi(no en oikeasti tiedä oliko se herrasmies ja autoonkin oli laitettu tuning putket, ukko oli kuitenkin vanha )
Juu kerran jo postasin, mutta bittitaivas söi. Tää "toiseks"viimenen 95 farkku E85 syövänä ja 2,3T koneella tai sitten Jagge?? Jos lakkais köyhtymästä, tai sais lottovoiton, niin veholan tiskille tilaan neliveto sitikkaa al'a dangel lyhyt jumpy tehokkaamalla HDI:llä ja kalleimmalla 5hlö varustuksella
"Jos nyt joku löytäisi minulle vähänajetun Renault kaksvitosen kuutoskoneella ja automaattivaihteistolla (vaikkapa R25 V6 turbo Baccara), niin hävittäisin xantiani välittömästi. 25 on paras ranskalainen auto, mitä on ikinä valmistettu.."
R25 oli hieno, mutta aliarvostettu. Tuollainen, neloskoneella varustettu automatique tuli meille perheautoksi n.1990. Teknisiä murheita oli n. 80000km yhteisellä taipaleella ainoastaan 3-pykäläisessä automaatissa. Painesäätimen kalvo korkkasi ja välipyörän laakerin muovinen rullapidin hajosi. Paljon työtä, mutta edulliset osat. Lunastukseen hän meni Saab 96:sen rynnättyä eteen metsätieltä. Saabia etsin törmäyksen jälkeen tovin ja löysin lopulta auton ja kuskin syvän ojan pohjalta puskien keskeltä. Kuski oli onneksi ehjä. Renaultin takaikkunalla ollut häälahja pysyi paikallaan ja ehjänä, mutta oikea etukulma tuli sisään, etuovi siirtyi taaksepäin, takaovi jumittui ja katto pullahti ylös. Iso kiitos Renaultin turvallisuudelle! Hienoa korin joustoa osaltaan auttoi 6-vuotiaan auton korin komea ruostuminen. Silloin iso, nykyisen mittapuun mukaan keskikokoinen Ranskalainen ei ollut myyntimenestys, kuten ei ollut myöskään seuraaja, Safrane. Tänään muistelin avustettuna omien autojen historiaa. Hämmästyneenä tuloksesta onnittelin itseäni siitä, että olen saanut henkilökohtaisen kosketuksen lähes kaikkiin Ranskan valtionjohdon käytössä olleisiin automerkkeihin ja malleihin.