Sitruunapatonki.fi

Ei sillä sähkärilläkään saa paljoa ajettua kun aika menee laturille jonottaessa https://www.youtube.com/watch?v=-UiGXgUYHH0

Ruåtsissa ammattiliitto vastustaa Teslan tapaa toimia ja siksi esim. Teslan latureita ei korjata jne. No sitten kun sattuu se porukka lomanviettoon ja paikkakunnan 30 Tesla-laturista vain 1 on enää toimiva, niin...

Musk ilmeisesti tavoittelee tilannetta, jossa Teslasta tulee lähestulkoon ainoa sallittu sähköauto jenkkilässä.

Kiinalaiset kilpailijat on jo torjuttu tullien avulla ja eiköhän kohta nähdä, miten ne muut suljetaan ulos.

Tosin lähes jokainen ennustaja ennustaa, että Trumppin ja Muskin poikarakkaus saa lopun muutaman kuukauden sisällä.

Bensa-autojen ja sähköautojen pariteettitilannetta ei tarvitse enää ennustaa, se taitaa nimittäin olla jo käsillä: sähköauto valmistuu nykyisin kuulemma samalla rahamäärällä kuin bensaversiokin. Akkujen hinnoissa on tapahtunut oleellisia muutoksia ja nuo hintamuutokset tulevat jatkumaan.

HiTec kirjoitti:Ruåtsissa ammattiliitto vastustaa Teslan tapaa toimia ja siksi esim. Teslan latureita ei korjata jne. No sitten kun sattuu se porukka lomanviettoon ja paikkakunnan 30 Tesla-laturista vain 1 on enää toimiva, niin...

Kai sen Teslan voi muidenkin firmojen latureilla ladata, vai onko kysymys siitä muinaisesta ilmaislatauksesta?

Aakku kirjoitti:Kai sen Teslan voi muidenkin firmojen latureilla ladata, vai onko kysymys siitä muinaisesta ilmaislatauksesta?

No toki voi, mutta joku tuollainen työtaistelukuvio tuossa Ruåtsin tapauksessa kuitenkin oli takana kun porukka joutu jonottelemaan. Kuulemma tilanne kestänyt jo toista vuotta eikä kumpikaan osapuoli halua antaa periksi.

Nämä sähköautot paisuvat kuin pullataikina, tai ainakin niiden paino lisääntyy. Kohta ollaan ongelmissa voiko edes B-ajokortilla sellaista ajaakaan kun painoraja 3500 kg ylittyy.
Ja aina olen ihmetellyt miten huono hyötysuhde auto on ihmisen kuljettamiselle, kun tonnikaupalla massaa pitää siirtää että 70-80kg:n ihminen pääsee liikkumaan paikasta toiseen.

Nyt on Apu-lehdessä myös äimistelty samaa asiaa, sekä myös otettu kantaa siihen että myös muut tienkäyttäjät joutuvat kärsimään painavien sähköautojen kuluttamilla huonokuntoisilla päällystetyillä teillä ajaessaan.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tasan kolme tonnia painava iso sähköinen katumaasturi. Sitä ajaa hento ja pieni espoolainen kotiäiti, joka painaa 55 kiloa. Auton kuluttamasta energiasta siis 1,83 prosenttia menee tuon kotiäidin liikuttamiseen – tai jos mukana on vähän ostoksia ja jumppakassi, noin kaksi prosenttia. Loput menee pelkän auton massan liikutteluun. Tätä voi pohtia aina kun autoa jarruttaa ja taas kiihdyttää. Harva tosin pohtii.

Heikon hyötysuhteen lisäksi painavista sähköautoista aiheutuu myös kustannuksia – muillekin kuin pelkästään auton omistajalle. Tiet kuluvat aiempaa enemmän – ja se jos joku on asia, mihin Suomessa ei olisi enää varaa. Muun muassa tätä asiaa voi pohtia, kun marssii seuraavan kerran autokaupoille.

https://www.apu.fi/artikkelit/raskaan-s ... 1737988368" onclick="window.open(this.href);return false;

eskere kirjoitti:Kohta ollaan ongelmissa voiko edes B-ajokortilla sellaista ajaakaan kun painoraja 3500 kg ylittyy.

Eikös tuostakin jo ihan EU-tasolla viritetty juttua, jotta raja nostettaisiin 4250kg saakka, mutta vain sähköautoja koskien

HiTec kirjoitti:

eskere kirjoitti:Kohta ollaan ongelmissa voiko edes B-ajokortilla sellaista ajaakaan kun painoraja 3500 kg ylittyy.

Eikös tuostakin jo ihan EU-tasolla viritetty juttua, jotta raja nostettaisiin 4250kg saakka, mutta vain sähköautoja koskien

Tuota "vain sähköautoa koskien" kummastelin. Mitä järkeä on ajokorttiluokista, jos yli 3,5 tonninen polttisauto olisi muka vaativampi ajaa, kuin sähköauto. Ei tuo kestä mitään päivänvaloa, jos se ei koskisi kaikkia autoja.

Aakku kirjoitti:

HiTec kirjoitti:

eskere kirjoitti:Kohta ollaan ongelmissa voiko edes B-ajokortilla sellaista ajaakaan kun painoraja 3500 kg ylittyy.

Eikös tuostakin jo ihan EU-tasolla viritetty juttua, jotta raja nostettaisiin 4250kg saakka, mutta vain sähköautoja koskien

Tuota "vain sähköautoa koskien" kummastelin. Mitä järkeä on ajokorttiluokista, jos yli 3,5 tonninen polttisauto olisi muka vaativampi ajaa, kuin sähköauto. Ei tuo kestä mitään päivänvaloa, jos se ei koskisi kaikkia autoja.

Aivan. Siksi voi hyvinkin olla että tuo jää vain joksikin historiaan hautautuvaksi aivopieruksi samalla tapaa kuin A1-kortin sisällyttäminen B-korttiin, jota sitäkin joku on jo ehdotellut.

eskere kirjoitti:Nämä sähköautot paisuvat kuin pullataikina, tai ainakin niiden paino lisääntyy. Kohta ollaan ongelmissa voiko edes B-ajokortilla sellaista ajaakaan kun painoraja 3500 kg ylittyy.
Ja aina olen ihmetellyt miten huono hyötysuhde auto on ihmisen kuljettamiselle, kun tonnikaupalla massaa pitää siirtää että 70-80kg:n ihminen pääsee liikkumaan paikasta toiseen.

Nyt on Apu-lehdessä myös äimistelty samaa asiaa, sekä myös otettu kantaa siihen että myös muut tienkäyttäjät joutuvat kärsimään painavien sähköautojen kuluttamilla huonokuntoisilla päällystetyillä teillä ajaessaan.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tasan kolme tonnia painava iso sähköinen katumaasturi. Sitä ajaa hento ja pieni espoolainen kotiäiti, joka painaa 55 kiloa. Auton kuluttamasta energiasta siis 1,83 prosenttia menee tuon kotiäidin liikuttamiseen – tai jos mukana on vähän ostoksia ja jumppakassi, noin kaksi prosenttia. Loput menee pelkän auton massan liikutteluun. Tätä voi pohtia aina kun autoa jarruttaa ja taas kiihdyttää. Harva tosin pohtii.

Heikon hyötysuhteen lisäksi painavista sähköautoista aiheutuu myös kustannuksia – muillekin kuin pelkästään auton omistajalle. Tiet kuluvat aiempaa enemmän – ja se jos joku on asia, mihin Suomessa ei olisi enää varaa. Muun muassa tätä asiaa voi pohtia, kun marssii seuraavan kerran autokaupoille.

https://www.apu.fi/artikkelit/raskaan-s ... 1737988368" onclick="window.open(this.href);return false;

Tästä on kyllä sähköautojen valmistajatkin olleet tietoisia, mutta kun aluksi piti saada isoja, kalliita sähkiksiä myyntiin, ettei tulisi niin paljon tappiota. varsinkin viimevuoden aikana on monilta valmistajilta julkaistu kevyempia ja pienempia autoja, kun akkutekniikka on kehittynyt ja akkujen hinnat tulleet alas... oma MG painaa kutakuinkin saman, kuin C5, joka meni vaihdossa.

Eikä saman kokoinen, samantehoinen ja samoin varusteltu polttomoottorimaasturi paljoa vähempää paina, kyllä nekin menee lähemmäs 3t.
Enempi taitaa olla sen Espoolaisen koti-äidin valinta, minkälaisella kulkineella pitääpäästä näyttämään..

Stellantishan on menossa jo parempaan suuntaa, kun toi e-C3:n myyntiin, pikkusen kun kehittävät vielä sitä, niin voisi olla hyvä vaihtoehto itsellekkin.

Apple ja Google [Android] palvelusidonnaisuus sähköauton lataamiseen tenää minun aikeet täyssähköautoiluun siirtymiseen.
Tästä voitte päätellä, mikä on asenteeni datan pilvipalveluista ["kuin antaisi elämän naisen käymään toisen miehen talossa"].
Osaa omista taulukkotiedostoista käytän OpenOfficella, jotta ne pysyvät paikallisesti kotikoneella, eikä missään huitsin Nevadassa tai Renon kasinolla.

Lopetin äppi-kaupassa vierailut, kun sieltä puhelimeen asennettu vesivaaka-ohjelma halusi minulta sallimusta tallentaa ääntä ja videoida käyttöympäristöä > roskakoriin. Ainoastaan F-Securen äppi on oleeellinen osa puhelimen käyttöä.

eskere kirjoitti:Nämä sähköautot paisuvat kuin pullataikina, tai ainakin niiden paino lisääntyy. Kohta ollaan ongelmissa voiko edes B-ajokortilla sellaista ajaakaan kun painoraja 3500 kg ylittyy.
Ja aina olen ihmetellyt miten huono hyötysuhde auto on ihmisen kuljettamiselle, kun tonnikaupalla massaa pitää siirtää että 70-80kg:n ihminen pääsee liikkumaan paikasta toiseen.

Nyt on Apu-lehdessä myös äimistelty samaa asiaa, sekä myös otettu kantaa siihen että myös muut tienkäyttäjät joutuvat kärsimään painavien sähköautojen kuluttamilla huonokuntoisilla päällystetyillä teillä ajaessaan.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tasan kolme tonnia painava iso sähköinen katumaasturi. Sitä ajaa hento ja pieni espoolainen kotiäiti, joka painaa 55 kiloa. Auton kuluttamasta energiasta siis 1,83 prosenttia menee tuon kotiäidin liikuttamiseen – tai jos mukana on vähän ostoksia ja jumppakassi, noin kaksi prosenttia. Loput menee pelkän auton massan liikutteluun. Tätä voi pohtia aina kun autoa jarruttaa ja taas kiihdyttää. Harva tosin pohtii.

Heikon hyötysuhteen lisäksi painavista sähköautoista aiheutuu myös kustannuksia – muillekin kuin pelkästään auton omistajalle. Tiet kuluvat aiempaa enemmän – ja se jos joku on asia, mihin Suomessa ei olisi enää varaa. Muun muassa tätä asiaa voi pohtia, kun marssii seuraavan kerran autokaupoille.

https://www.apu.fi/artikkelit/raskaan-s ... 1737988368" onclick="window.open(this.href);return false;

Se on vähän kuin lastenlaulussa Fixu vekotin. Siinä professori on aivan innoissaan ikiliikkujasta jollainen olisi tietenkin tekninen ja tieteellinen läpimurto. Haastattelijan mukaan vehje on ihan turha koska talon kokoisella härvelillä ei tee mitään paitsi joskus sillä voi keittää puuroa. Kyllä niitä kevyempiäkin sähköautoja tulee kunhan akkutekniikka kehittyy, mutta ei se kehitys jos ei kukaan osta niitä aika keskeneräistä tekniikkaa edustavia nykyisiä sähköautoja.

Säxä77 kirjoitti: Se on vähän kuin lastenlaulussa Fixu vekotin. Siinä professori on aivan innoissaan ikiliikkujasta jollainen olisi tietenkin tekninen ja tieteellinen läpimurto. Haastattelijan mukaan vehje on ihan turha koska talon kokoisella härvelillä ei tee mitään paitsi joskus sillä voi keittää puuroa. Kyllä niitä kevyempiäkin sähköautoja tulee kunhan akkutekniikka kehittyy, mutta ei se kehitys jos ei kukaan osta niitä aika keskeneräistä tekniikkaa edustavia nykyisiä sähköautoja.

Litiumakut ovat kevyitä ja kalliita. Niiden tilalle kun aletaan valmistaa halvempia ja ekologisempia akkuja, saattaa sillä olla sähköautojen painoa nostava vaikutus.

Suomessa sähkön hintavaihtelut ovat kuulemma paljon rajumpia kuin muissa maissa. Se tarkoittaa sitä, että kulutusta tasaavat talokohtaiset akustot saattavat tulla täällä huippusuosituiksi. Sellaisessa käytössä akuston painolla ei ole juurikaan merkitystä.

Talon kokoisella sähkö-SUVilla ajavat rikkaat Espoolaiset kotiäidit ovat aika harvinainen ilmiö. Minä olen muuten Tapiolasta kotoisin, se oli aivan järjettömän hyvä paikkaa elää ja kasvaa silloin joskus.

Tarkoitin tietenkin espoolaiset, vaikka kirjoitin vahingossa isolla alkukirjaimella.

Sitikan e-c4 alkoi jotenkin tuntua vanhalta mallilta, nyt kun siitä tuli ulos facelift.

Mukavuusjousituksensa ansiosta se on lukemattomista Stellantiksen rinnakkaisversioista paras, vaikka ei tyylikkyyden saralla esimerkiksi Alfan Juniorille pärjää.

Millainen jousitus mahtaa siinä DS:n susirumassa versiossa (DS3e) olla? Ei ilmeisesti tuo C4:n? Taisi olla mitoiltaankin pienempi.

Eikö perinteisesti DS3 ole ollut sama kuin c3 tai pösö 20x.

Akseli kirjoitti:Eikö perinteisesti DS3 ole ollut sama kuin c3 tai pösö 20x.

Sähköversiossa on tuo sama paketti, jossa on 136 kaakkia ja 50 kWh kuten noissa kaikissa Stellantiksissa.

Opel Corsa, Pösö 208, Pösö 2008, Alfa Junior, DS3, Berlingo, Partner ja vastaava Hiivatti, Hiivatiin ja Abarthin 500e...Noita täyssähköisiä konsernisisaruksia on mieletön määrä.

Vanhaan aikaan Pösö 308 ja Sitikan C4 olivat samaa tasoa, mutta nyt 308 on ylempänä, samalla tasolla DS4:n kanssa. Ja uusi halpa sähköinen C3 on alempana kuin tuo pitkä lista 50/54 kWh sähkäreitä, siinä on (vielä) pienempi akku yms.

Osui silmiini Fingridin ennuste sähkönkulutuksesta vuosille 2025, 2030 ja 2035.

Ihan marginaalinen näyttäisi tuossa ennusteessa olevan liikenteen osuus. Eli puheet hirmuisista ongelmista, jos kaikki siirtyvät sähköautoihin, eivät ilmeisesti pidä paikkaansa.

Ohuen näköinen on sähköautojen siivu ja ihan merkityksettömänä se näyttäisi pysyvän jatkossakin.

Teollisuus ja pienemmässä määrin lämmitys dominoivat.

pvalila kirjoitti:Osui silmiini Fingridin ennuste sähkönkulutuksesta vuosille 2025, 2030 ja 2035.

Oliko nyt tullut joku uusi, minusta viime vuonna tullut ennuste oli vähintäänkin pelottava, siinä oli ennustettu että sähkönkulutus noin tuplaantuisi Suomessa tässä seuraavssa 10 vuodessa, sähköautojen osuus oli kyllä varsin pieni ja niiden vaikutusta pienentää vielä se että niitä voidaan usein myös ladata öisin/halvan sähkön aikaan. Mutta sitten se ongelmallinen osuus ennusteessa: kulutuksesta suurin lisäys tuli teollisuus/datakeskukset, mutta tuotannosta tuulivoima. Se on toki nopeampaa pystyttää kuin muut laitokset ja akuilla voidaan tasata lyhyitä aikoja, ehkä tulevaisuudessa autojenkin akkuja voidaan käyttää hajautettuun tasaamiseen, mutta kai täytyy jotain energiaa saada pidemmilekin tuulettomille jaksoille, vai pysähtyykö teollisuus tyynellä tai saadaanko 10 vuodessa Suomeen pitkäaikaisia sähkövarastoja, joissa riittää kapasiteettia?

Ilmeisesti liikenteen energiankulutus laskee aika reilusti kun se sähköistyy, eli hyötysuhde paranee, kun sähköä muutetaan sähkömoottorissa mekaaniseksi energiaksi verrattuna lämpövoimakoneen hyötysuhteeseen. Tietysti kokonaishyötysuhde ei kauhean paljon parane, jos lämpövoimakone muutetaan ketjun alkupäähän, vaikka hiilivoimala on myös lämpövoimakone, mutta toisaalta ehkä hyötysuhteellakaan ole niin suurta väliä, vaan millaisia päästöjä siitä syntyy? Ydinvoimalakin on myös lämpövoimakone, ja sen hyötysuhde on yleensä paljon huonompi kuin hiilivoimalaitoksen (koska sen hukkalämpö kannattaa syöttää mereen ja saadaan enemmän sähköä verrattuna hiilivoimalaan, joka yleensä tuottaa myös vähempiarvoista lämpöenergiaa vaikka kaukoläpönä).

Loviisan ydinvoimalan lämmön syöttäminen Helsinkiin on ikuisuuskysymys. Siitä puhutaan varsinkin silloin, kun ydinvoimalan toiminta-ajan pidentäminen on ajankohtaista.

Miksi ihmeessä kansainväliset yritykset (poislukien venäläiset) haluavat sijoittaa datakeskuksiaan Suomeen? Maariski on aivan ilmeinen, jonkin muotoinen sota itänaapurin kanssa kymmenen vuoden sisällä on lähes varma. Perinteinen avoin sota se ei ehkä ole, mutta esimerkiksi juuri datakeskukset ovat oikein otollinen kohde "tuntemattoman tahon" tuhotöille. Vladimirin näkökulmasta Suomi petti niin pahasti kuin pettää voi eikä hän tai seuraajansa sitä kostamatta jätä.

Sähkön riittävyyden suhteen Suomea alkaa pikkuhiljaa jo vaivaamaan myös tuotannon ja kulutuksen maantieteellinen epätasapaino vähän samaan tapaan kuin Ruosissakin; tuotanto on pohjoisessa ja kuluttajat etelässä. Tuo asettaa siirtokaapeloinnin varsin koville ja tekee siitä erityisen kriittisen, haavoittuvan komponentin ajatellen huoltovarmuutta. Noista ilmassa roikkuvista suurjännitekaapeleista jokunen katki ja... No sitten ei enää Hki hipsterit lataakaan sitä patteriautoaan sen paremmin yöllä kuin ei päivälläkään ja kaukolämpökin voi olla hiukan nirkosta kun Hki Energian suuret sähkökatilat on pimosina

Mutta jo siis ihan normaalitilanteessakin kun sähköautoilu tuntuu yleistyvän nimenomaan Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, niin tuo tulee vain lisäämään tuota sähkön maantieteellistä epätasapainoa, vaikka kuinka pelkkinä numeroina ajatellen tuotanto vastaisikin kulutusta. Tähän yhtälöön vielä mukaan nuo valtaisat panostukset epävarmaan tuulituotantoon, niin...

HiTec kirjoitti:Sähkön riittävyyden suhteen Suomea alkaa pikkuhiljaa jo vaivaamaan myös tuotannon ja kulutuksen maantieteellinen epätasapaino vähän samaan tapaan kuin Ruosissakin; tuotanto on pohjoisessa ja kuluttajat etelässä. Tuo asettaa siirtokaapeloinnin varsin koville ja tekee siitä erityisen kriittisen, haavoittuvan komponentin ajatellen huoltovarmuutta. Noista ilmassa roikkuvista suurjännitekaapeleista jokunen katki ja... No sitten ei enää Hki hipsterit lataakaan sitä patteriautoaan sen paremmin yöllä kuin ei päivälläkään ja kaukolämpökin voi olla hiukan nirkosta kun Hki Energian suuret sähkökatilat on pimosina

Mutta jo siis ihan normaalitilanteessakin kun sähköautoilu tuntuu yleistyvän nimenomaan Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, niin tuo tulee vain lisäämään tuota sähkön maantieteellistä epätasapainoa, vaikka kuinka pelkkinä numeroina ajatellen tuotanto vastaisikin kulutusta. Tähän yhtälöön vielä mukaan nuo valtaisat panostukset epävarmaan tuulituotantoon, niin...

Tämäpä just. Luontoarvoista puhutaan ja niiden merkityksestä. Maaseutua raiskataan kiihtyvällä tahdilla pystyttämällä näitä nyt myllyjä jokaniemeennotkoonsaarelmaan. Kännykkämastojenkin pysytystä rajoitettiin ettei joka mäellä niitä ole eri operaattoreilla.
Nyt tuntuu tämäkin näkemys olevan paperia, puhdasta vihreää sähköä konstilla millä tahansa että kaupungeissa voi liikkua päästöttömästi.

Tuulimyllyt tuhoavat joka tapauksessa suuren määrän metsää, kasvillisuutta, eläimiä (niiden poikastuotanto häiriintyy, niitä menehtyy myllyn siipiin) mikromuovia leviää ympäristöön komposiittisiivistä, ym haittoja.

Yhä enenevässä määrin on tuulimyllyjen vastustus nostanut päätään maaseudulla kun paikalliset asukkaat ovat ryhtyneet vastustamaan omien maisemiensa pilaamista näillä jättiläisillä, jotka ilta-auringossa huitovilla siivillään rikkovat auringon säteen, pimeässä loistavat punaista valoaan.
Luonnon alkuperäisyys on menetetty. Siinä ei liito-oravan papanat merkitse mitään, vaikka normaalisti ne estävät kaiken rakentamisen.

Myllyjen paikka pitäisi olla siellä missä on kulutuskin, siellä jossa luonto on jo hävitetty asfaltin alle betonimuurien sisään, siellähän se suurin tarvekin on ja lyhimmät siirtomatkat.

eskere kirjoitti:
Tämäpä just. Luontoarvoista puhutaan ja niiden merkityksestä. Maaseutua raiskataan kiihtyvällä tahdilla pystyttämällä näitä nyt myllyjä jokaniemeennotkoonsaarelmaan. Kännykkämastojenkin pysytystä rajoitettiin ettei joka mäellä niitä ole eri operaattoreilla.
Nyt tuntuu tämäkin näkemys olevan paperia, puhdasta vihreää sähköä konstilla millä tahansa että kaupungeissa voi liikkua päästöttömästi.

Tuulimyllyt tuhoavat joka tapauksessa suuren määrän metsää, kasvillisuutta, eläimiä (niiden poikastuotanto häiriintyy, niitä menehtyy myllyn siipiin) mikromuovia leviää ympäristöön komposiittisiivistä, ym haittoja.

Yhä enenevässä määrin on tuulimyllyjen vastustus nostanut päätään maaseudulla kun paikalliset asukkaat ovat ryhtyneet vastustamaan omien maisemiensa pilaamista näillä jättiläisillä, jotka ilta-auringossa huitovilla siivillään rikkovat auringon säteen, pimeässä loistavat punaista valoaan.
Luonnon alkuperäisyys on menetetty. Siinä ei liito-oravan papanat merkitse mitään, vaikka normaalisti ne estävät kaiken rakentamisen.

Myllyjen paikka pitäisi olla siellä missä on kulutuskin, siellä jossa luonto on jo hävitetty asfaltin alle betonimuurien sisään, siellähän se suurin tarvekin on ja lyhimmät siirtomatkat.

Myllyjen paikka on siellä, missä tuulee. Ei lyhyt siirtomatka auta, jos mylly seisoo.

Mutta eiköhän suurin hinku rakennella myllyjä ala olla tältä erää ohi. Sijoittajat haluavat nähdä tuottoja, ennen kuin ovat valmiita panostamaan lisää. Ja satavarmasti ulkomailla ammattisijoittajat ovat viimeistään kaapelirikkojen jälkeen oivaltaneet, ettei Suomi ole välttämättä niin turvallinen paikka kuin ennen ajateltiin.

Tämä Citroen sähkömopoauto on taas eksynyt tänne Espanjaan. Pari vuotta sitten oli juttua tästä huimapäisestä kaverista (Kuosmanen) joka ajoi tällä rescuekoiransa kanssa Espanjasta Suomen Nilsiälle, matkaa 4500km.

Mopoauton akku riittää kerralla n 50-70km matkaan, jonka jälkeen on sitä ladattava n kaksi tuntia. Aika hidasta matkantekoa, mutta tuossa koppimopossa on paino/kuljetettava kuorma jo aika hyvässä hyötysuhteessa.

Jos ei ole rekan kyydissä nyt tuonut tätä koppimopoaan, niin täytyy kaverille hattua nostaa hyvistä hermoista matkustella tällä kulkupelillä näin pitkiä matkoja.

eskere kirjoitti:Tämä Citroen sähkömopoauto on taas eksynyt tänne Espanjaan. Pari vuotta sitten oli juttua tästä huimapäisestä kaverista (Kuosmanen) joka ajoi tällä rescuekoiransa kanssa Espanjasta Suomen Nilsiälle, matkaa 4500km.

Mopoauton akku riittää kerralla n 50-70km matkaan, jonka jälkeen on sitä ladattava n kaksi tuntia. Aika hidasta matkantekoa, mutta tuossa koppimopossa on paino/kuljetettava kuorma jo aika hyvässä hyötysuhteessa.

Jos ei ole rekan kyydissä nyt tuonut tätä koppimopoaan, niin täytyy kaverille hattua nostaa hyvistä hermoista matkustella tällä kulkupelillä näin pitkiä matkoja.

Mun silmissäni Rellu on tässä segmentissä parempi valinta:

https://tekniikanmaailma.fi/tm-ajettua- ... en-nopein/" onclick="window.open(this.href);return false;

Vähäisellä modaamisella Rellu kulkee lähes 100 kilsaa tunnissa ja pienemmissä nopeuksissa se ihan oikeasti kiihtyy.

Toisaalta Ami tarjoaa paremmat ovet, Rellun ovet vuotavat vaikka siihen ostaisi lisävarusteena saatavat ikkunat.

Sitkeä sissi pitää olla, ajaa noista sitten kumman vain Euroopan läpi Suomeen.

Tuossa vielä modatun Twizyn kyytiä (59 mph = 95 km/h):

https://www.youtube.com/watch?v=304lwhfWkjk&t=634s" onclick="window.open(this.href);return false;