"Mä kerran , näin tähdenlennon
niin kauniin ja hennon, lumoavan.
Ja taivaan, lähelläin tunsin
lämpimän tunsin, mä suudelman.
Onni löydettiin, noustiin taivaisiin
hetkiin hellimpiin, noihin tunnelmiin
päästiin kultaisiin, uskoin silloin niin,
uskoin silloin niin...
Hän loisti, tuo lento tähden
kaikkien nähden, mä seurasin.
Vaan hukkaan, heitin unelmain seitin,
pelkoni peitin, kun aavistin
Että kyyneliin, hukun polttaviin.
Joudun eksyksiin, öihin synkinpiin,
päiviin pimeimpiin, korpiin kaukaisiin
miksi käykään niin?
On avaruus, tyhjyyden salaisuus.
Hento tähti lentää pois, ja jossain syntyy uus
Tyydyn kohtaloon, vaikka liian yksin oon
Pohjan lieskat saa, sen todistaa
...
Uskoin enkeliin, ja päiviin huomisiin
niinhän laulettiin , suoraan sydämiin
Paljon haaveiltiin, käynyt ei vain niin
kuin me toivottiin...
Tähdenlennon tuon, pohjan lieskat vei
hyvästelty ei."
Kaikki tuntevat tarinan, vaikkei olisi sitä ikinä kuullutkaan.
https://www.youtube.com/watch?v=CGQHQ2fQLMQ" onclick="window.open(this.href);return false;