Sitruunapatonki.fi

Ei ne tee mitään halvemmalla Jättävät vain maksamatta semmoiset turhat jutut, kuten verot etc Suomeen. Alkaen liikkumisvälineistä.
Intian koodareiden jälkiä siivotaan edelleenkin, aikoinaan niiden maksukorteissa luki Nokia 99%
Ja niitä piisas, satoja saapui Suomeen päivittäin.
Nykyään ne hoitaa siivoushommat, ainakin viking linella. Tais olla SOL firmana

Ei toi naisenhaku nyt mikään ongelma pitäisi olla, Gambiassa istuin iltakaljalla turistikadun terassilla niin senegalilainen maailman vanhimman ammatin harjoittaja tuli pöytään juttusille ja kysyi mistä olen, samantien se ilmoitti lähtevänsä kyllä suomeen, tuumasin sille että vaimoke ei varmaan tykkää niin se vaan tuumasi että hän voi lähteä vaikka kotiapulaiseksi, olishan siinä saanut samalla ranskan kielen tulkinkin, ja erottuisihan toi väkijoukosta vähän ukrainalaista paremmin

Croisette kirjoitti: veri vetää paremmille maille....

Paremmille? Nyt en oikein ymmärtänyt...
Miksi ne ukrainalaiset tulisivat tänne, jos mekään emme jää tänne?

Tai entä sitten, kun hävityn kähinän jälkeen 25 000 venäjämielistä sulhoa tulevat morsmaikkujen perässä ladoillaan, kalasnikovit mukanaan?

Niin noh siis en mä kaipaa itselleni Ukrainalaista vaimoa, tai vaimoa ylipäätään, mä olen ihan onnellinen sinkkuna . Mutta Suomessa tuskin jaksan koko loppuelämääni asua, ehkä tämä maa jää kuitenkin jonkinlaiseksi perustukikohdaksi, koska jo ihan käytön syistä mun on vaikea siirtää koko omaisuutta ulkomaille (eli noin 40 autoa) .

"parahin" ds jekkeri. Nyt lisää ajatuksiasi lukiessani totean edelleen että et taida ihan tosissasi kirjoitella noita juttujasi. Onko tullut nautittua liikaa jotain nestettä ? Olen aiemminkin viitannut, että jos ei muissa yhteyksissä saa patoutunutta katkeruuttaan esiin tuotua kuin tämän foorumin palstalla, niin pitäisikö palata (täälläkin mainitun) avohoidon siaan vähän valvotummalle osastolle.
Voisit kirjoitella esim omaa blogia josta halukkaat sitten joko pitävät tahi eivät, nyt haiskahtaa siltä että yrität politrukin lailla tuputtaa näkemyksiäsi ja elämän viisauksiasi meille muille .

Esa66 kirjoitti:Intian koodareiden jälkiä siivotaan edelleenkin, aikoinaan niiden maksukorteissa luki Nokia 99%

Tää meni multa aika ohi, vääntäkää joku rautalangasta

nananas kirjoitti:

Esa66 kirjoitti:Intian koodareiden jälkiä siivotaan edelleenkin, aikoinaan niiden maksukorteissa luki Nokia 99%

Tää meni multa aika ohi, vääntäkää joku rautalangasta

Tämä on varmaan sama kuin MC Halinallet joiden liivissä lukee 1%

nananas kirjoitti:

Esa66 kirjoitti:Intian koodareiden jälkiä siivotaan edelleenkin, aikoinaan niiden maksukorteissa luki Nokia 99%

Tää meni multa aika ohi, vääntäkää joku rautalangasta

Olivat siis Nokian bisnes luottokorteilla varustettuja. Eli tekivät töitä Nokialle/alihankkijalle.
Nyt tilanne on ihan eri.

Cikatti kirjoitti:

nananas kirjoitti:

Esa66 kirjoitti:Intian koodareiden jälkiä siivotaan edelleenkin, aikoinaan niiden maksukorteissa luki Nokia 99%

Tää meni multa aika ohi, vääntäkää joku rautalangasta

Tämä on varmaan sama kuin MC Halinallet joiden liivissä lukee 1%

Taas kun pikaisesti vilkaisi tilastoja 2003...2012, niin näyttää intialaisia olevan tullut suht tasaisesti, mutta satojen sijaan pikemminkin luokkaa noin 1/päivä. Varmaan Nokia mainittu siksi, koska se tietysti oli 2000-luvun alussa vielä maailman kärkimerkki joka veti kiinnostuneita Suomeenkin ympäri maailmaa. [Juu vastaus tulikin jo, kun kirjoitin]
Silti ehkä ainoastaan Virolaisista, joka onkin suurin ulkomaalaisten ryhmä Suomessa, voisi sanoa että on tullut Suomeen lisää laumoittain, mutta niissäkin kokonaislisä on silti niissäkin luokkaa kymmeniä päivässä (Samoja reissaa rietysti enemmänkin edestakaisin) (kolmen kärki on Viro, Venäjä ja Ruotsi eli lähimmät naapurit poislukien Norjan, eikä ruotsalaisten osuuskaan juuri ole kasvussa, vaan aika vakio(eikä niistäkään tiedä moniko on kuitenkin alkujaan suomalainen paluumuuttaja, mutta ehtinyt vaihtaa jossain vaiheessa kansalaisuutensa Ruotsiin (Suomensukuisia Ruotsissa kun on melkein10 kertaa enemmän kuin Virosta Suomeen muuttaneita...)

Yllättävän vähän tuota varsinaista liiketoimintasuunnitelmaani sivulla 6 kommentoitu, ottaen huomioon aiheen muuten herättämän kiinnostuksen. Siinä oli business plani ihan investoritasolle asti tehtynä valmiiksi, ja liikesalaisuustasoista tietoa Teille hyvät veljet. Vain Sitruunapatongissa.

Oletan vailla varsinaista kokemuspohjaa, etteivät insinööriksi valmistuneet ja työpaikan saaneet hiljaisetkaan miehet ole nykyisessäkään parisuhteenmuodostusprosessissa oikeasti kovin heikossa asemassa, ainakaan verrattuna alemman koulutustason duunareihin tai työttömiin vastaavilla henkilökohtaisilla avuilla.

ds-jekkeri kirjoitti:Yllättävän vähän tuota varsinaista liiketoimintasuunnitelmaani sivulla 6 kommentoitu, ottaen huomioon aiheen muuten herättämän kiinnostuksen. Siinä oli business plani ihan investoritasolle asti tehtynä valmiiksi, ja liikesalaisuustasoista tietoa Teille hyvät veljet. Vain Sitruunapatongissa.

Ehkä ennen investoijille esittelemistä voi vielä miettiä ansaintalogiikan ja hyväntekeväisyystyön suhdetta: ja mistä osaaminen löytyy. Liiketoiminnan motiivina näyttäisi olevan kirjoitettu insinöörimiesten lisääntyvä perheen perustaminen, mutta silti jostain saatavilla rahoilla? palkittaisiin ainoastaan perheettömäksi jäävät tulijat 10000 € lisäpalkkiolla (ylimääräinen noin 10 kk palkka? + matkaliput tuolla minimipalkalla laskettuna)

Ei kai silti tuollaisia foorumiin kirjoitettuja nettihöpötyksiä oikein liiketoimintasuunnitelmaksi voi kutsua, ei ainakaan sellaiseksi, jolla kilpailtaisiin kansallisia ja kansainvälisiä (suur)yhtiöitä vastaan sekä työvoiman saatavuuden että palvelujen myynnin kanssa, esimerkiksi: kieltäydytäänkö myymästä palveluja firmoihin joissa ei ole naimattomia miesinsinöörejä Tai kieltäydytäänkö ottamasta töihin (vaikka Ukrainalaisia) miehiä (ja miten se onnistuu? nykymaailmassa...)

Jos insinöörit kovasti lisääntyy niin eihän täällä osaa kohta kukaan tehdä mitään.

vibes kirjoitti:Jos insinöörit kovasti lisääntyy niin eihän täällä osaa kohta kukaan tehdä mitään.

Koska insinööriys ei periydy suoraan, jälkeläisten peukalot ovat oikeilla paikoillaan insinööriksi valmistumiseen saakka. Sen jälkeen sillä ei niin suurta merkitystä olekaan.

Peruskoulun ysillä voisi olla kurssi kuinka lähestytään toista sukupuolta tai miksei kiinnostavaa samankin sukupuolen edustajaa. Ja mitä parisuhde noin niinkuin teoriassa on. Monella avioerolapsella ei ole (toimivan) parisuhteen mallia kotoa ja voivat olla kovinkin eksyksissä.
Esim se että kotityöt ovat yhteinen rasti ja että toisten kunnioitus on kaiken perusta. Sitten tehdään muutamia harjoitteita. Poika pyytää tyttöä treffeille ja päinvastoin. Mitä vastataan jos ei kiinnosta. Ja kielteisen vastauksen saamista ei tarvitse hävetä tai pelätä, kaikki ei voi miellyttää kaikkia.
Näin korjattaisiin ongelma jo ennenkuin se syntyykään!

Nobelin voi lähettää mulle vaikka yyveenä

Ennenkin on osattu.

olli__o kirjoitti:

ds-jekkeri kirjoitti:Yllättävän vähän tuota varsinaista liiketoimintasuunnitelmaani sivulla 6 kommentoitu, ottaen huomioon aiheen muuten herättämän kiinnostuksen. Siinä oli business plani ihan investoritasolle asti tehtynä valmiiksi, ja liikesalaisuustasoista tietoa Teille hyvät veljet. Vain Sitruunapatongissa.

Ehkä ennen investoijille esittelemistä voi vielä miettiä ansaintalogiikan ja hyväntekeväisyystyön suhdetta: ja mistä osaaminen löytyy. Liiketoiminnan motiivina näyttäisi olevan kirjoitettu insinöörimiesten lisääntyvä perheen perustaminen, mutta silti jostain saatavilla rahoilla? palkittaisiin ainoastaan perheettömäksi jäävät tulijat 10000 € lisäpalkkiolla (ylimääräinen noin 10 kk palkka? + matkaliput tuolla minimipalkalla laskettuna)

Ei kai silti tuollaisia foorumiin kirjoitettuja nettihöpötyksiä oikein liiketoimintasuunnitelmaksi voi kutsua, ei ainakaan sellaiseksi, jolla kilpailtaisiin kansallisia ja kansainvälisiä (suur)yhtiöitä vastaan sekä työvoiman saatavuuden että palvelujen myynnin kanssa, esimerkiksi: kieltäydytäänkö myymästä palveluja firmoihin joissa ei ole naimattomia miesinsinöörejä Tai kieltäydytäänkö ottamasta töihin (vaikka Ukrainalaisia) miehiä (ja miten se onnistuu? nykymaailmassa...)

Täyttä asiaa ylläoleva. Olen täten pakotettu täsmentämään:

- arvelen, että toiminnasta kannattaisi tehdä säätiömuotoista. Sinänsä myös kaupallisen firman kate kestää hyvin tuon kympin bonuksen, kun rakenteet ovat ohuet (kalliita pomoja ei ole paljon) ja voittotavoite ei ole 40% liikevaihdosta, vaan esimerkiksi 10%. Toisaalta jos suunnitelma toimii alkuunkaan, kympin bonusta ei joka tytölle jouduta maksamaan.

- mistä osaaminen löytyy? Ennen töihin ryhtymistä tulisi luonnollisesti käydä Ukrainassa firman kustantama, 4 viikkoa kestävä siivoustyökurssi. Nämä "harjoittelijasiivoojat" siivoisivat siellä ukrainan päässä tiloja koulutusmielessä ilmaiseksi, mutta firma laskuttaisi siivoustyöstä kuitenkin asiakkailta hieman, joten firmalle harjoitusaika ei maksaisi paljon jos mitään. Liiketoimintaosaamiseen taas löytyy Suomesta tuttuja jotka ovat niin kovia luita, että myyvät jääkaappeja eskimoillekin. Ja ovat myyneetkin muuten, tai no ainakin moottorikelkkoja.

- aivan oikein, se pätkä minkä kirjoitin, oli enemmänkin teaser. Ja varsin huono, oikeastaan ei investoreille suunnattu, koska ROIsta ei puhuttu sanaakaan jne. Se oli suunnattu Teille, hyvät ystävät!

Mielestäni liikeidea "Putsi-Putsi" on yleishumaani ja lisäksi kapitalistiselta kannalta vähintään säätiömuodossa kantava.

Putkimies22 kirjoitti:Peruskoulun ysillä voisi olla kurssi kuinka lähestytään toista sukupuolta tai miksei kiinnostavaa samankin sukupuolen edustajaa. Ja mitä parisuhde noin niinkuin teoriassa on. Monella avioerolapsella ei ole (toimivan) parisuhteen mallia kotoa ja voivat olla kovinkin eksyksissä.
Esim se että kotityöt ovat yhteinen rasti ja että toisten kunnioitus on kaiken perusta. Sitten tehdään muutamia harjoitteita. Poika pyytää tyttöä treffeille ja päinvastoin. Mitä vastataan jos ei kiinnosta. Ja kielteisen vastauksen saamista ei tarvitse hävetä tai pelätä, kaikki ei voi miellyttää kaikkia.
Näin korjattaisiin ongelma jo ennenkuin se syntyykään!

Hieno ajatus - mutta väärä. Täysin insinöörilogiikan mukainen toimintamalli ongelmaan, joka ei logiikalla ratkea. Nimittäin naiset eivät suostu "Putkiaivoiksi" ja käyttäytymään odotusten tai opitun mukaan elämäntilanteen muuttuessa. Nainen on vesi, joka ottaa astiansa muodon - ja se astia on aivan erimuotoinen yläasteen oppitunnilla ja 25-vuotiaana feminismin kyllästämässä hoiva-yhteiskunnassa, jossa toimentulon tueksi ei miestä tarvita.

Jos halutaan puhua koulutuksesta tai kurssista joka todella auttaa miestä saamaan naisen, täytyy kääntyä Roosh V:n kaltaisten opettajien puoleen. Heidän oppinsa todella toimivat, myös insinööriaivoilla. Ja harjoitteet ovat itse asiassa varsin samankaltaisia - miehen kannalta - kuin ylläolevassa esimerkissä! Joten ympäri mennään, yhteen tullaan.

Les Excentriques kirjoitti:Oletan vailla varsinaista kokemuspohjaa, etteivät insinööriksi valmistuneet ja työpaikan saaneet hiljaisetkaan miehet ole nykyisessäkään parisuhteenmuodostusprosessissa oikeasti kovin heikossa asemassa, ainakaan verrattuna alemman koulutustason duunareihin tai työttömiin vastaavilla henkilökohtaisilla avuilla.

Tämä on kaunis ja varmasti puhdasmielinen oletus, joka kompastuu sanoihin "vastaavilla henkilökohtaisilla avuilla". Nimittäin ylipäätään insinööriksi päätyäkseen tulee olla varsin pitkäjänteinen ja tekniikasta kiinnostunut mies, joka yleensä myös johtaa rauhallisuuteen ja loogiseen käytökseen varsinkin miehisemmällä iällä. Jos taas katsotaan virallisesti "työtöntä" rumpalia joka ottaa lähikapassa naisen kuin naisen ja naurattaa anopitkin vielä samaan hintaan,hänen luonnekuvansa on hyvin erilainen.

Totta on että kaikkein alimpana nokkimishierarkiassa on työtön, kouluttamaton mies jolla siitä huolimatta on insinöörin luonteenpiirteet. Se on kuitenkin harvinainen kombinaatio, ainakin yleensä näillä yksilöillä on jotain harvinaista erikoisosaamista, usein kädentaitoja ja askartelukykyjä, joiden hallinta saattaa vielä aikanaan nousta arvoon arvaamattomaan.

Hiukan off topicia: Jekkeriä tuntuu eniten kiinnostavan insinöörien pariutuminen.
Siis miespuolisten insinöörien, naispuolisista ei mainintaa. Olen runsaan 10 vuoden
aikana ollut jonkin verran töissä suurteollisuuden parissa. Siellä ollut tekemisissä
monien naisinsinöörien kanssa. He ovat erittäin päteviä, työhönsä paneutuneita,
fiksuja käytökseltään ja useimmiten hyvännäköisiä. En ole havainnut että heillä
olisi ongelmia pariutumisen suhteen, ottajia tuntuu olevan jonoksi saakka.
Mistä tämä ero mahtaa johtua?

Ei naisia toki ole tarkoitus kouluttaa käyttäytymään tietyllä tavalla vaan valmentaa molempia osapuolia ajattelemaan asiaa monipuolisesti ja myös ymmärtämään toista osapuolta kaikkine vaihteluineen.

Eikä se tuleva insinöörikään ole mikään sosiaalisesti kykenemätön luuseri lapsenkengistä saakka.

Erittäin hyvä aihetta varsin läheisesti sivuava "red pill"-artikkeli taas daruyezhiltä.

"Many masculine men today bite their lip when fed lies in diversity and sexual harassment trainings because they want the money to pay for their food, rent, and material items. It’s only a couple steps from there to actively sell out your country for even greater personal rewards."

http://www.rooshv.com/soviet-defector-y ... ld-decline

Minusta tämä aihe on seuraamisen arvoinen. Tässä tilastotieto:

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/li ... sa/725947/

Varmaankin monet ajattelevat, että niin naiset kuin miehet ovat tehneet tuon valinnan asua yksin. Ei se niin ole. Useimmat Miehet ja pojat kyllä haluaisivat tehdä perheen, mutta se on muuttunut atm-miehelle aivan mahdottomaksi 20 vuodessa.

Annan nyt yhden varsin toimivan vinkin nuoremmille miehille. Partureista, arvokkaamman vaatekaupan myyjistä ja esimerkiksi manikyyrin tekijöistä löytyy monesti varsin kii...kiinnostavan näköisiä nuorehkoja ellejä ja ursuloita. No, miten tämän päivän ilmapiirissä uskaltaa lähestyä heitä ja vaikuttaa samalla coolilta ja alfalta, muttei kuitenkaan päällekäyvän hanakalta?

No, tähän on olemassa kikka kuutonen joka yleensä pistää naisen logiikan solmuun ja kohteen hihittämään, usein myös puristamaan tissivakoaan yhteen tai työntämään peppuaan taaksepäin vyötäröä notkistaen. Annan muutamia esimerkkijä:

Parturi: "Mitenkäs leikataan"? Vastaus: "No leikkaa niin hyvä kampaus että lähtisit kanssani ulos."

Vaatemyyjä: "Minkälaista?" Vastaus: "Myyppä minulle niin tyylikäs paita että jos tulisin kadulla sua vastaan, lähtisit treffeille."

Ja näin edelleen. Tässä on olennaisena elementtinä se, että naisen ammattitaito haastetaan samalla kun hänelle annetaan kohteliaisuus kuin puolihuolimattomasti. Naaman pitää ehdottomasti olla peruslukemilla tai pieni korkeintaan hymy kareilla, irstaalta tai "needy":ltä ei saa näyttää ollenkaan. Yleisin vastaus on, jos minkäänlaista pientäkään "kemiaa" esiintyy ensi katseella:"no en tiedä, mutta yritetään...". Siitä on hyvä jatkaa sitten rupattelun merkeissä, Rooshin oppien mukaisesti, loppupisteeseen asti jossa suoritetaan varsinainen kutsu.

Onnistumisprosentti on merkittävästi parempi kuin "kylmillä" lähestymisillä.

Vastaus säikeen kysymykseen on; voi! Kaikki jalot ja kantavat asiat jätän luetteloimatta, sellainen on itsekehua. Vastavasti, myötähäpeän tunteita ja huonoa esimerkkiä on lapsiparat saaneet loppuiäkseen. Niinpä Jekkerin mainitsemat ekspoosiot "irstaalta tai "needy:ltä" on vain pieni murto-osa "do not"-listasta, mitä heidän habituksestaan ei koskaan tule kuvastumaan. Ikinä! Riittää, kun perheen päänä soitin heille livenä tätä keskinkertaisuuden päistään yhteen teippaamaa listaa läpi, kuin Linnanmäen karuselli reikänauhaa, kierros toisensa jälkeen.

Mutta manikyyri. Kuka turvaton kyherö käy manikyyrissä - paitsi naiset? MA-NI- KYY-RI? Mitä helvettiä? Mistä sä tiesit? Jekkeri, perkele! Taas on uusi floretin pisto perseessä. Antakaas kun kerron; Olin neuvottelemassa Pietarissa pientä kuuden desimaalin diiliä isohkon konsernin tuoreeltaan valittujen nuorten investointijohtajien kanssa. Keskustelu alkoi kuivua kokoon, kun pläänit ei ihan kohdanneet. Pojat rupes katselemaan ja esittelemään kynsiään - nimittäin - miesten kynsien kiillotus oli silloin muotia ja osa bisnesetikettiä. Ja helevetin iso ja mahdollisimman kallis rannekello, "katli"- kattila - ne sano, sana kuuluu suhauttaa suupielestä, alaleukaa liikuttamatta, muuten "kello" ei kuulosta siltä, mikä se todellisuudessa on. Kölvit antoi ymmärtää, että suomipojan räpylät on jossain pajalla meikatut tai onko niillä peräti kaivettu eilinen yösija kuusen alle?

No v..u ei, vaihdettu yöllä Relluun laatikko ja samalla öljyt.