Sitruunapatonki.fi

Croisette kirjoitti:Anteeksi vaan kaikille, mä vain näen jotenkin aina punaista, kun näen Suomalaisella foorumilla Ruotsinkielistä tekstiä .

Varför i hela fridens namn? Kieliähän ei muuten kirjoiteta isolla alkukirjaimella kummallakaan kotimaisella.

Croisette kirjoitti:En osaa enään Ruotsia juuri yhtään eli ne aikoinaan opitut on unohtuneet, koska ei Ruotsia tarvitse missään, ei edes siellä ruotsissa

Oletko edes yrittänyt puhua Ruotsissa ruotsia? Allt går mycket smidigare då... Tammerforsissa on muuten muun muassa ruotsinkielinen koulu ja seurakunta, eli ruotsia on helppo puhua minnekään lähtemättä. Tosin jos joskus jonnekin haluaa lähteä, niin esim. täällä Vaasassa pärjää melko hyvin ihan pelkästään ruotsilla, tosin vanha vamma saa vielä usein aloittamaan suomeksi, edes seitsemän vuotta sivistyksen kehdossa (Turussa) ei saanut tamperelaista oikein sisäistämään, että kaupan kassakin yleensä ihan oikeasti osaa ruotsia.

Ett par tankar från Hangö: Aikanaan Kangasalla lukiossa opittu ruotsi unohtui Savon suunnalla asuessa aika totaalisti vaikka siellä peräti virkamiestutkinnon tekussa aikanaan suoritin. Mutta nyt 12 vuotta Hangossa asuttuani, missä kutakuinkin puolet työkavereista puhuu äidinkielenään ruotsia, alkaa oppi palailemaan pätkittäin.

Toki täällä Patongissa enemmistö on suomenkielisiä ja monella englantikin sujuu ruotsia paremmin. Sovitaanko siis, että kun jatkossa linkitetään tai lainataan muuta kuin suomenkielistä tekstiä, niin kirjoitetaan edes jonkinlainen tiivistelmä tekstin sisällöstä. Tällöin heikomminkin kieltä taitava voi tekstiä tavatessaan päästä paremmin jyvälle sen sisällöstä.

svc kirjoitti:Sovitaanko siis, että kun jatkossa linkitetään tai lainataan muuta kuin suomenkielistä tekstiä, niin kirjoitetaan edes jonkinlainen tiivistelmä tekstin sisällöstä.

Sovitaan vaan, vaikka kirjoitinkin sen tiivistelmän jo yhdellä rivillä aikaa sitten.

Ohessa vielä kotimainen versio, Moottori-lehti 2/2013 (C) Autoliitto

"Romuttamalla turvallisuutta

Trafikverket on yhdessä vakuutusyhtiö Folksamin kanssa selvittänyt vanhojen, turvattomien autojen romuttamisen vaikutusta Ruotsissa. Yleisen ruotsalaiskäytännön mukaan kuoleman hinnaksi lasketaan noin 3,6 miljoonaa euroa ja invalidisoitumisen 0,6 miljoonaa euroa.

Kolmesta vaihtoehdosta ensimmäisessä romutettaisiin portaittain vuoteen 2016 mennessä kaikki vuosimallia 2008 vanhemmat autot, joissa ei ole ESC:tä. Keskimääräinen romutettavan auton ikä olisi 15 vuotta. Romutettavan auton keskimääräinen arvo pitäisi olla alle 1900 euroa, jotta tämä vaihtoehto olisi kannattava.

Toisessa vaihtoehdossa romutettaisiin ensi vuonna 2014 kaikki vuonna 1996 tai aikaisemmin rekisteröidyt autot. Autojen keski-ikä olisi 23 vuotta ja keskimääräinen arvo pitäisi olla alle 1300 euroa, jotta kuolemien ja vammautumisten tuomalla yhteiskunnallisella hyödyllä saataisiin autot lunastettua omistajiltaan.

Kolmannessa vaihtoehdossa odotetaan vuoteen 2020 ja sen jälkeen romutetaan kaikki autot, joissa ei ole ESC:tä. Nämä autot ovat tällöin keskimäärin 22-vuotiaita, joten laskennalliseen kannattavuuteen vaadittu 4400 euron keskimääräinen arvo alittuu varmasti. Lisäksi raportissa huomautetaan, että ympäristövaikutusten takia saataisiin todennäköisesti lisähyötyä vanhempien autojen romuttamisesta."

Ja sitten vielä Manseraattorin läpi ajettuna:

"romuttamalla ei sempualee turvallisuutta

trafikverket on yhressä vakuutusyhtiö Folksamin kanssa selvittäny vanhojen, turvattomien autojen romuttamisen vaikutusta Ruatsissa. Yleisen ruatsalaiskäytännön mukaa kualeman hinnaksi lasketaa noin 3,6 miljoonaa euroa ja invalirisoitumisen 0,6 miljoonaa euroa.

kolmesta vaihtoehrosta meinaan ensimmäisessä näino romutettaisii hälläkössevväliä portaittain vuatee 2016 mennessä kaikki vuasimallia 2008 vanhemmat nääs autot, joissa varmaankaa ole Esc:tä. Keskimääräinen romutettavan auton ikä olisi kattos ny 15 vuatta. Näino romutettavan auton keskimääräinen arvo pitäisi olla alle kattonnääs 1900 euroa, jotta tää vaihtoehto olisi kannattava.

Toisessa vaihtoehrossa nääs romutettaisii ensi vuanna 2014 totanoinni kaikki vuanna 1996 tai aikaisemmin rekisteröiryt autot. Ei sempualee autojen keski-ikä olisi 23 hälläkössevväliä vuatta ja keskimääräinen nääs arvo kattonnääs pitäisi olla alle 1300 euroa, jotta kualemien ja vammautumisten tuamalla yhteiskunnallisella hyäryllä kattos ny saataisii autot ei sempualee lunastettua omistajiltaa.

Kolmannessa vaihtoehrossa orotetaa ei sempualee vuatee 2020 ja sen jälkee romutetaa kaikki autot, meinaan joissa varmaankaa ole Esc:tä. Nämä autot ovat tällöin keskimäärin vuatiaita, ei sempualee joten laskennallisee kannattavuutee vaarittu meinaan 4400 kattonnääs euron keskimääräinen arvo alittuu kattonnääs varmasti. Lisäksi raportissa huamautetaa, että ympäristövaikutusten takia saataisii torennäköisesti lisähyätyä kattos ny vanhempien autojen ei sempualee romuttamisesta."

Odotan suurella mielenkiinnolla savolaattorin viännöstä

Lemon kirjoitti:Lomaile Croisette Affenmaalla, niin ruotsi palautuu mieleen ihan huomaamatta.

Javisst. Viime kesänä ampaistiin perheen kanssa lomalle viikoksi Ahvenanmaalle. Emäntä pisti mut hoitamaan puhumisen, kun kuulemma osaan paremmin, loppuviikkoa kohden alkoi jo sujumaan.

Nykyään joutuu soittelemaan silloin tällöin Vaasaan ja silloin on harjoittelun vuoksi mukava puhua ruotsia; Hejssan, hur står det där i kusten?

zX-files kirjoitti:Odotan suurella mielenkiinnolla savolaattorin viännöstä

Entäs Korsorointi korsoraattorilla?

Muljaatin tuotti tällaisen:

"Romuttamalla turvallissuutta

Rahvikverket o' yhessä vakkuutusyhtijö Volksamin kansa selevittänyt vanhoen, turvattommii' aatoer romuttamisev vaekutusta Ruohtissa. Ylleeser ruohtalaeskäätännöm mukkaan kuolemah hinnaks lasketaar reestipyä 3,6 miljoonoo eoroo ja invalitisoetumisen 0,6 miljoonoo eoroo.

Kolomesta vaehtoehosta ensimmäesessä romutettaesiim portaettaev vuoteen 2016 mennessä kaekki vuosimallija 2008 vanhemmat aatot, joessa ee oo ESK:tä. Keskimääräener romutettava' aato' ikä olisj 15 vuotta. Romutettava' aaton keskimääräene' arvo pittäesj olla alle 1900 eoroo, jotta tämä vaehtoehto olisj kannattava.

Toesessa vaehtoehossa romutettaesii' ensj vuonna 2014 kaekki vuonna 1996 tahi aekasemmir rekisterröetyt aatot. Aatoen keski-ikä olisj 23 vuotta ja keskimääräene' arvo pittäesj olla alle 1300 eoroo, jotta kuolemiin ja vammaatumisten tuomalla yhteeskunnallisella hyövyllä suataesii' aatot lunastettuva omistajiltaan.

Kolomannessa vaehtoehossa ootetaav vuoteen 2020 ja sej jäläkeer romutettaan kaekki aatot, joessa ee oo ESK:tä. Nämä aatot ovat tällöen keskimäärin 22-vuotijaeta, jotel laskennalliseen kannattavvuuteev vuvajittu 4400 eoron keskimääräene' arvo alittuu varmasti. Lisäks raportissa huomaatettaan, että ympäristövaekutusten takija suataesiin toennäkköesesti lisähyötyä vanhempii' aatoer romuttamisesta ."

zX-files kirjoitti:Odotan suurella mielenkiinnolla savolaattorin viännöstä

Tässä tulloo kun kerran pyysit:

"Ravikverket on yhessä vakkuutusyhtiö volksammin kanssa selevittänä vanahojen ja turvattomien aatojen rommuuttamisesta Ruotsissa. Ylleinen käätäntö Ruotissa on, että hengenlähtö maksaa reilun kolome mijoonoo eeroo ja vammaatuminen reilun puoli miljoonoo eeroo.

Vaihtoehtoja on yhteesä kolome ja niissä kaekissa liian vanha aato iliman ajonvaakkaatusta romutettaasiin ja parin Sitroenin verran valtio niistä jonkun eeron maksasj.

Lisäksj raportissa huomaatettaan, että ympäristöllekin oes hyväksi jos vanhat aatot pualattas."



Etit: Kimmo olj ehtinä muljaattoo oman version ennen minua.

Lauri kirjoitti:Tässä tulloo kun kerran pyysit:

...tää oli kyllä autenttinen tuotos...

Minä kannatan ehdottomasti nollatoleranssia suvaitsemattomuudelle

Sovitaan ym. passiivimuodot kuulostavat diktatuurille

Ruotsalaisilta jäi luultavasti tarkoituksella tutkimatta useita muita vaihtoehtoja:

Jos toimistotyötä tekevät eivät saisi poistua työpisteestään 1500 m kauemmas vapaa-ajallaankaan, vähenisivät liikennekuolemat olennaisesti liikenteen vähentyessä. Lisäksi kaupunkien viihtyisyys paranisi bussiliikenteen lakkauttamisella. Hukkumiskuolemat putoaisivat lähelle nollaa, kun vesistöihin liittyvät harrastukset, kuten uiminen, kalastus, veneily ja jäällä liikkuminen olisi rajattu kotoa 500 m etäisyydelle.

"Hukkumiskuolemat putoaisivat lähelle nollaa, kun vesistöihin liittyvät harrastukset, kuten uiminen, kalastus, veneily ja jäällä liikkuminen olisi rajattu kotoa 500 m etäisyydelle"

Mutta kun suurin osa jengistä joka tap asuu alle 500 metriä päässä jostain vesistöstä

Sitten kun noi muljaattorit vielä oppisi kääntämään savokorsot ymmärrettäväksi kieleksi, niistä vois olla hyötyä jollekin vaikka autokaupoissa

Lemon kirjoitti:Sitten kun noi muljaattorit vielä oppisi kääntämään savokorsot ymmärrettäväksi kieleksi, niistä vois olla hyötyä jollekin vaikka autokaupoissa

Käytetyn auton ostajan sanasto: http://koti.mbnet.fi/svc/sanasto.html

Lemon kirjoitti:Sitten kun noi muljaattorit vielä oppisi kääntämään savokorsot ymmärrettäväksi kieleksi, niistä vois olla hyötyä jollekin vaikka autokaupoissa

Kunhan nyt saisi edes tänne patonkiin antisavonaattorin...

Kaapelimies kirjoitti:Ja oluenjuonti vähenis 95% jos sallittaisiin ainoastaan ruotsalaisen oluen myynti, jåå!

Ruotsalaisoluen pakkojuonti...ja ainoastaan Skåne Akvaviittia väkevien myynnissä. Heja och hej då.

Putkimies22 kirjoitti:

Croisette kirjoitti:Vaikka Suomi on kaksikielinen maa, niin ei ruotsia sentään patonkiin .

Ja jos moisen laittaa niin suomennos pitäisi olla myös....

Ja miksei muka???

Niin, miksikäs ei? Tai niin että kaikki jutut on kirjoitettava sekä suomeksi että ruotsiksi...ja savoksi s´il vous plaît!

Mitämitämitä? Ruotsin Citikka-tarjontaa kyllä seurataan ja Citikat Ruotsista kelpaisi, mutta ruotsin kieltä ei opeteltaisi.

Lemon kirjoitti:Pakko-ties-mikä ennemminkin, vaikkapa pakkokemia tai pakkomatematiikka, en ole vielä ikinä tarvinnut logaritmeja ja abskissoja tai epäyhtälöitä tai geometriaa tai algebraa elämässäni, ja ne kuitenkin sai mun koulun helvetiksi. Ruotsi sentään on ihan opittavissa ja sitä tarvii ihan arkipäivän tilanteissa toisin kuin joku korkeampi matematiikka. Kaikista kun ei tule isona laakeria...

Jag talar endast några ord av svenska språket. Lyckligt jag inte har haft att studera det i universitetet. Eipä jatketa sillä enempää, ettei tule niin paljoa kielioppi- ja kirjoitusvirheitä, että menisi koko sitruunapatonki jumiin. Mutta loageritmeja, geometriaa, algebraa ja epäyhtälöitä on kyllä yliopistossakin tullut pyöriteltyä. Ehkä hieman jotain alkeita siitä korkeammastakin matematiikasta. Eipä sitä matematiikkaa nimittäin kovin kummoisesti teknillisessä yliopistossa ole pakollisena. Matematiikkaahan tarvii kuitenkin aktiivisesti jokapäiväisessä elämässä, mutta ruotsinkielen osaamiselle on kyllä hieman harvemmin käyttöä. Siitäkin toki on hyötyä tietyissä tilanteissa. Arkielämän kuitenkin uskoisin olevan todella paljon hankalampaa jokaisella suomalaisella, jos muuttuisi yhtäkkiä kykenemättömäksi minkään matemaattisen tehtävän suorittamiseen (esimerkiksi sen laskeminen, paljonko kello on tunnin päästä), kuin jos muuttuisi yhtäkkiä täysin kykenemättömäksi puhumaan, lukemaan tai kirjoittamaan lausettakaan ruotsia.

Mutta siirrytäänpä takaisin itse aiheeseen. Mielestäni ajonvakautusjärjestelmien vaatiminen on aivan loogista - uusiin autoihin. Kunhan sellainen toimiva nyt vain saataisiin ensin kehitettyä. Sellaisen "ajonvakautuksen", jota olen itse kokeillut, pitäisi mielestäni vähintään kytkeytyä pois päältä aina yli 40 km/h:n vauhdissa vaarallisuutensa vuoksi. Tuo kyseinen keksintö ei ainakaan ymmärtänyt kuljettajan vaistomaista korjausliikettä luiston suuntaan perän luistossa mitenkään vaan aikaansai vain järjettömän puskemisen. Kuitenkin kyseinen järjestelmä mahdollisti luiston alkamisen, jolloin kuljettaja tietenkin tekee tuollaisen vaistomaisen korjausliikkeen. No se olikin japsikinnerissä se, toivottavasti patongeissa on paremmat ajonvakautukset. Hyvä perustason ajonvakautushan tehdään kyllä toimivalla alustasuunnittelulla ilman elektroniikkaa. Toki vakautettavaan kulkineeseen joudutaan tekemään aivan erilainen suunnittelu, koska säädöistä ei varmaankaan voida saada riittävän suorituskykyisiä, jos perusrakenne on säädön kannalta liian vaimennettu.

Toivottavasti samalla kun ilman elektronista ajanovakautusta olevat kielletään takautuvasti, tajutaan myös kieltää 1950-luvun jälkeiset perheautot ilman hydropneumaattista jousitusta - ja ilman siirtymäaikaa tietenkin - heti vaan, kun päätös on päätetty.

Ohcejoga gielddaráđđehus evttoha leasing-biillaid oastima váldostivrii. Gielda lea bivdán fálaldagaid leasing-soahpamušain, masa guokte fitnodaga sáddejedje fálaldaga: ALD Automotive ja Ri-Lease Auto Center Oy.

Gielddaráđđehus evttoha Ri-Lease Auto Center Oy-fitnodaga fálaldaga dohkkeheami. Ohcejoga gielddaráđđehus čoahkkana 19.2.

Yle Sápmi

Toisaalta kuitenkin ihan näppärää keskustella keskustelupalstalla sellaisella kielellä jota tietää muidenkin käyttävän keskustelussa (en silti yleisesti vastusta saamea, venäjää, englantia tai ruotsia... vähän savoa ehkä )

Ei noita foorumeita taida montaa löytyä a) jotka keskittyy tietyn asian ympärille b) on samaan aikaan monikielisiä (joissain on vaikka oma englanninkielinen alue vierailijoille)

Ja 2020 saa romuttaa kaikki 15 vuotta vanhat ajonvakautuslaitteilla olevat autotkin - ei se elektroniikka kuitenkaan enää toimi luotettavasti (tai saishan turvalaitteiden kannalta romuttaa kaikki yli 10 vuotta vanhat autot - eikös sitikan turvatyynyissäkin taata ohjekirjassa kesto 10 v.)

olli__o kirjoitti:tai saishan turvalaitteiden kannalta romuttaa kaikki yli 10 vuotta vanhat autot - eikös sitikan turvatyynyissäkin taata ohjekirjassa kesto 10 v.

Käsiini päätyneen vuoden 1985 Peugeot 305:n Määräaikaishuoltomuistio: Jarruletkut ja hydraulisten laitteiden tiivisteet uusittava 4 vuoden tai 80 000 km:n välein.
Jotenkin LHM:n vaihtaminen vaikuttaakin ihan perushuollolle, jos ei letkuja ja tiivisteitä tarvitse vaihtaa.

olli__o kirjoitti:Ja 2020 saa romuttaa kaikki 15 vuotta vanhat ajonvakautuslaitteilla olevat autotkin - ei se elektroniikka kuitenkaan enää toimi luotettavasti (tai saishan turvalaitteiden kannalta romuttaa kaikki yli 10 vuotta vanhat autot - eikös sitikan turvatyynyissäkin taata ohjekirjassa kesto 10 v.)

Miksi sie niistä elektroniikan menet romuttamaan? Kyllä elektroniikka yleensä on pitkäikäisempää. Mie joudun työni puolesta jonkun verran olemaan tekemisissä elektroniikan kanssa ja kyllä se ohjauselektroniikka kestää melkoisen pitkään. Tehopuolella voi aika tulla täyteen nopeammin mitoituksesta ja käytön luonteesta riippuen. Sanotaan nyt vaikka sen verran, että monissa tämän maan tehtaissa pidetään moottorit pyörimässä 80-luvun elektroniikalla. Vastaavasti kyllä näyttävät edelleen 80-luvun autojen moottorinohjauselektroniikatkin toistaiseksi valtaosin toimivan. Turvalaitepuolella toki tarvittaisiin aika reiluja ylimitoituksia, jos niitä haluttaisiin noin pitkään käyttää, mutta eipä autojen kanssa taida mikään turvallisuusjuttu olla niin justiinsa kuin koneturvallisuudessa?

Palloidiootti kirjoitti:

Croisette kirjoitti:Anteeksi vaan kaikille, mä vain näen jotenkin aina punaista, kun näen Suomalaisella foorumilla Ruotsinkielistä tekstiä .

Varför i hela fridens namn? Kieliähän ei muuten kirjoiteta isolla alkukirjaimella kummallakaan kotimaisella.

Croisette kirjoitti:En osaa enään Ruotsia juuri yhtään eli ne aikoinaan opitut on unohtuneet, koska ei Ruotsia tarvitse missään, ei edes siellä ruotsissa

Oletko edes yrittänyt puhua Ruotsissa ruotsia? Allt går mycket smidigare då... Tammerforsissa on muuten muun muassa ruotsinkielinen koulu ja seurakunta, eli ruotsia on helppo puhua minnekään lähtemättä. Tosin jos joskus jonnekin haluaa lähteä, niin esim. täällä Vaasassa pärjää melko hyvin ihan pelkästään ruotsilla, tosin vanha vamma saa vielä usein aloittamaan suomeksi, edes seitsemän vuotta sivistyksen kehdossa (Turussa) ei saanut tamperelaista oikein sisäistämään, että kaupan kassakin yleensä ihan oikeasti osaa ruotsia.

Anteeksi paha kieliopillinen virhe, kun tuo iso R ja pieni r pääsi meneen sekaisin, oli siinä jokunen olutkin nautittuna pohjalla .

Ja anteeksi kaikki mollaaminen ruotsinkieltä kohtaan, ei minulla oikeesti mitään sitä vastaan ole, mutta kun olen itse kolme kertaa sen opiskellut, eli peruskoulu, ja sit ammattikoulu, ja sit ammattikorkeakoulu, ja kaikki kolme astetta suht hyvillä arvosanoilla, ja sit kun koitan sitä oppimaani Ruotsissa käyttää, niin heti eka huoltoaseman kassatyttö, kysyy että osaanko englantia . No siitä häkeltyneenä vaihdan toki sit kielen lontoon murteelle, ja tätä samaa olen kokenut useassa paikassa Ruotsissa, eli vastaus kysymykseen olenko koittanut puhua Ruotsissa ruotsia on kyllä olen, mutta huonolla menestyksellä .

Ranskassa kun tein samaa, eli koitin puhua ranskaaa, niin eihän siitä oikein mitään tullut, mutta ranskalaiset osaa arvostaa sitä, että osaa edes vähäsen, ja sit tulikin juteltua useampi tunti sellaista englanti/ranska sekoitusta, josta jäi ainakin puolet ymmärtämättä, mutta lopulta kieli vaihtuikin hiljalleen enemmän lontoon murteen suuntaan

Eli tuossa ehkä se syy miksi en koe tarpeelliseksi opiskella ruotsia, vaan mieluummin sit vaikka ranskaa...

Cikatti kirjoitti:"Hukkumiskuolemat putoaisivat lähelle nollaa, kun vesistöihin liittyvät harrastukset, kuten uiminen, kalastus, veneily ja jäällä liikkuminen olisi rajattu kotoa 500 m etäisyydelle"

Mutta kun suurin osa jengistä joka tap asuu alle 500 metriä päässä jostain vesistöstä

Mutta luulen, että suurin osa käy hukkumassa tai edes uimassa vähän kauempana. Helsingin keskustassakin on rantaa kilometreittäin ja taitaa siellä aika paljon ihmisiäkin asua, niin en silti ole useimmilla rannoilla nähnyt ketään uimassa.

svc kirjoitti:

Lemon kirjoitti:Sitten kun noi muljaattorit vielä oppisi kääntämään savokorsot ymmärrettäväksi kieleksi, niistä vois olla hyötyä jollekin vaikka autokaupoissa

Käytetyn auton ostajan sanasto: http://koti.mbnet.fi/svc/sanasto.html

Autoa ostaessa puheen ymmärtämisestä ei oikeastaan ole kuin haittaa, ei se paremmaksi muutu, vaikka myyjä olisi kuinka hyvä valehtelemaan

Croisette kirjoitti:Ja anteeksi kaikki mollaaminen ruotsinkieltä kohtaan, ei minulla oikeesti mitään sitä vastaan ole, mutta kun olen itse kolme kertaa sen opiskellut, eli peruskoulu, ja sit ammattikoulu, ja sit ammattikorkeakoulu, ja kaikki kolme astetta suht hyvillä arvosanoilla, ja sit kun koitan sitä oppimaani Ruotsissa käyttää, niin heti eka huoltoaseman kassatyttö, kysyy että osaanko englantia . No siitä häkeltyneenä vaihdan toki sit kielen lontoon murteelle, ja tätä samaa olen kokenut useassa paikassa Ruotsissa, eli vastaus kysymykseen olenko koittanut puhua Ruotsissa ruotsia on kyllä olen, mutta huonolla menestyksellä .

Ranskassa kun tein samaa, eli koitin puhua ranskaaa, niin eihän siitä oikein mitään tullut, mutta ranskalaiset osaa arvostaa sitä, että osaa edes vähäsen, ja sit tulikin juteltua useampi tunti sellaista englanti/ranska sekoitusta, josta jäi ainakin puolet ymmärtämättä, mutta lopulta kieli vaihtuikin hiljalleen enemmän lontoon murteen suuntaan

Osoittaa, että ruotsalaiset ovat fiksuja sekä kansainvälisiä. Osaavat hyvin englantia, ja myös vaihtavat auliisti siihen, kun huomaavat, että se saattaisi olla se molempien parhaiten puhuma yhteinen kieli. Osasyy on kyllä meidän ruotsinkielen opetuksessamme, se kun on ruotsalaisten korvissa ikivanhaa kieltä. Mutta kun tämä opetettava suomenruotsi nyt vaan on paikalleen jämähtänyt versio.

Tuolla Ranskassa taasen on ihan pakko edes yrittää vääntää paikallista, muuten ei saa mitään. Ei sitten yhtään mitään. Sen verran juntteja ovat, vaikka muuta ymmärtäisivätkin. Muistan kerrankin taksijonossa julkisten kulkimien lakon aikaan. Norskit yrittivät saada diiliä aikaan pikkubussiin, englanniksi. Kuski oli totaalisen mykkänä. Minä seuraavaksi, ja ne kaikki 20 ranskan sanaani, niin johan alettiin hieroa kauppoja. Sanomalehden kulmaan kynällä, kun puhuen ei luonnistanut. Mutta norskeille, jotka aloitti englannilla, ei tämä ollut vaihtoehto
Nuoremmassa päässä ja siirtolaisissa on sitten enemmän kansainvälistä porukkaa. Mutta kokonaisuutena, voi että mitä juntteja.