Sitruunapatonki.fi

Alustan ruuveihin, pultteihin, junttureihin myös oikeata tervaa, toimii. Saan, tai joku joskus saisi taas paikat auki. Jarruihin nyt Al-tahnaa sekoitettuna vedenkestävään rasvaan. Eipä heti huuhtoudu pois.

ealab kirjoitti:Jarruihin nyt Al-tahnaa sekoitettuna vedenkestävään rasvaan. Eipä heti huuhtoudu pois.

Onko tuossa jotain oleellisesti parempaa kuin sinne jarruihin tarkoitetussa Plastilubessa, joka on myöskin melkoisen sitkeästi paikoillaan pysyväät tavaraa?

Enpä tiiä, en ole koennut tuota. Pitää yrittää.

Plastilube taitaa kestää paremmin lämpöä kuin normaalit vedenkestävät rasvat, mutta ei kai niin kovin paljon paremmin?

Joissain ohjeissa mainitaan että muut rasvat, (litium)saippuapohjaiset on poistettava alta pois, ei nyt heti löydy muuta kuin tämä Loctiten/Teroson plastilube http://tds.loctite.com/tds5/docs/PLASTILUBE-EN.PDF" onclick="window.open(this.href);return false; :

Note: Plastilube will lose its heat resistance if mixed with other types of soap grease!

olli__o kirjoitti:Joissain ohjeissa mainitaan että muut rasvat, (litium)saippuapohjaiset on poistettava alta pois, ei nyt heti löydy muuta kuin tämä Loctiten/Teroson plastilube

Tokihan jarruosat putsataan ennen rasvausta. Aten sivuilta voisi löytyä jotain tuohon niiden Plastilubeen liittyen, jos ei ihan googlella suoraan. Ja tuotahan voi ostaa esimerkiksi Motonetistä. Mäntien tiivisteisiin yms olen käyttänyt PBR Rubber Greasea.

"Piitahna tosiaan muodostaa tiiviin, lämpöäjohtavan liitoksen ja joustaa lämpöliikkeiden mukana"
Piitähän on ihan normikamaa suojaamaan kuumana käyviä trankkuja yms yms jotka nojaavat päin jäähylevyä.

Itse olen käyttänyt grafiittivaseliinia, se on täysin tunteeton sähkökemialliselle parille. Grafiitti on ihan mahtavaa kuumissa paikoissa. Eipä sitä turhaan siis ydinvoimalassakaan käytetä.

Cikatti kirjoitti:Itse olen käyttänyt grafiittivaseliinia, se on täysin tunteeton sähkökemialliselle parille. Grafiitti on ihan mahtavaa kuumissa paikoissa. Eipä sitä turhaan siis ydinvoimalassakaan käytetä.

Juu, grafiittihidasteinen RBMK-reaktorihan on todettu varmaksi ja stabiiliksi kaikissa olosuhteissa

Työnantajani on suosinut esim. IGBT:eissä sinistä tahnaa, joka on käsittääkseni sinkkioksidia. Johtavissa liitoksissa (esim. GTO:t) on käytetty jotain harmaata johtavaa tahnaa. Tuo sininen tahna on nyt meillä korvautumassa jollain uudella, olikohan "grey ice". Täytyypä hallilla yrittää muistaa etsiä tietoa noista. Ja uskoisin, että noita on tässä firmassa mietitty aika kovasti... Tutkivat kuulemma myös joskus, että parempi olisi ilman mitään tahnaa, mutta vaatisi oikeasti suorat pinnat ja se ei toteudu ikinä.

Kyllä, mutta maksaisi enemmän, kuin johtavien väliaineiden käyttö. Ja pintojen puhtaus labr. luokkaa. Oikein sileät pinnat vastakkain, eipä irtoa helposti kohtisuoralla vedolla= on niin tiivis, että ilmaa ei rakoon pääse...

Löytyikin tuosta harmaasta jäästä mm. KTT - sinkkioksidia näkyy siinäkin olevan, mutta muuten ovat aineet vaihtuneet. Grey Ice 4100 LV on siis se "meillä" käytettävä ja WPS II on aiemmin vastaavissa hommissa käyetty tahna. Bechem-Rhus SU2 on sitten taas se johtavissa liitoksissa käytetty tahna.

Cikatti kirjoitti:"...
Itse olen käyttänyt grafiittivaseliinia, se on täysin tunteeton sähkökemialliselle parille. Grafiitti on ihan mahtavaa kuumissa paikoissa. Eipä sitä turhaan siis ydinvoimalassakaan käytetä.

Varmaan onkin totta, mutta ei johtune grafiitista vaan muista ominaisuuksista.

Grafiittia ja ruskohiiltä tms., kun löytyy monesta sähkökemiallisesta parista (=paristosta) ja niissä on juuri se anodi on hiiltä ja säilyy sytöpymättömänä ja se toinen syöpyy kun paristoa käytetään (Hiili on yleinen anoni nykyisissä erilaisissa litiumyhdisteisissä tai sinkki...).

Sen verran toi plastilube koostumus kiinnosti että kaivoin tiedon:
Locktite/Teroson/? Plastilube: Synteettinen pohja-aineiltaan, -45...+180 °C
Ate/Teves/? Väittää olevansa mineraalipohjainen ja lämmönkestoa ei ilmoiteta, kuin että on hyvä

Molemmilla sama käyttötarkoitus ja noissa tärkeimmät ominaisuudet tuntuu olevan voitelun lisäksi: vedenkestävä, ei tippumislämpötilaa (eli ei sula ikinä kuin voi pannulla ja tipu pois nokareena). Tippumattomia synteettisiä vedenkestäviä rasvoja on paljon järeämmällä lämmönkestolla teollisuudessa käytössä (ainakin 600 °C löytyy)

avbx kirjoitti:Piitahna tasoittaa pinnan mikroskooppisen pienet epätasaisuudet, joten syntyy paremmin lämpöä johtava liitos jäähdytyssiilin ja prosessorin välille. Piitahnaa löytyy muuten ainakin beksin sytkävahvistimen alta, joten toimii se sielläkin.

Offtopic menee, mutta kun nyt näistä tahnoista puhutaan ja tuossa lainatussa viestissä viitataan tuohon beksin sytkämoduliin, niin kuinka paljon sitä piitahnaa pitää sinne väliin laittaa? Sen verran että pinnat juuri peittyy, vai sen verran että kun modulin kiristää paikalleen niin tahnaa tursuu välistä?

Ohut tasainen kerros.

bigbro kirjoitti:Offtopic menee, mutta kun nyt näistä tahnoista puhutaan ja tuossa lainatussa viestissä viitataan tuohon beksin sytkämoduliin, niin kuinka paljon sitä piitahnaa pitää sinne väliin laittaa?

Niin ohuelti kuin mahdollista siten, että sitä on kuitenkin joka kohdassa.

laakeri kirjoitti:Juu, grafiittihidasteinen RBMK-reaktorihan on todettu varmaksi ja stabiiliksi kaikissa olosuhteissa

No, ehkä niillä(kään) ei pitäisi lähteä tekemään testejä vastoin laitoksen käyttömääräyksiä ja suunnittelijoiden varoituksista piittaamatta...

siis täh tuo kuparitahna ei oikeesti juuri muuhun sovellu ku pyörän pulttien laittoon. liukutapeille sopii paremmin silikoni pitoiset rasvat