Sitruunapatonki.fi

Pyörien pyöritys autoa siirtämällä. Paitsi jos on tiedossa vanteiden suoruus. Siihen voi kyllä riittää kulmatoleranssikin.

ealab kirjoitti:Valssilla tarkoitan vanteen ulkolaidan sivua, johon renkaan sivupinta tiiviisti makaa.
Liitteenä makrometrin piirros.

Tuo "makrometri", siksi, että se kiertää konehuoneen rojut.

jsalo kirjoitti:Olisi mukava kuulla tai nähdä minkälainen tuo makrometri on. Savonlinnassa Etelä-Savon autossa etupyörien aurauskulmien säätö olisi maksanut sata (100) euroa. Sillä rahalla jo tekee mittalaitteen ja mittauksessakin päässee tuntipalkoille.

http://www.finnservice.fi/palvelut-ohjauskulmat" onclick="window.open(this.href);return false;

Pistänpä vielä mainoksen aiheesta. Kannattaa varata aika jonkun kuun viimeiselle keskiviikolle ja tulla sitten ACryn miittiin 18:30. Menee Savonlinnasta laskettuna aika samoihin mutta saat pullaa ja kahvia.

Kiitoksia kutsusta. Lappeenrannassa tuli oltua töissä jonkin aikaa ja mukavat muistot jäi.

Tekaisin tuon aurausmittarin rungon sisäkkäin menevistä neliöputkista. Tämän teleskooppisysteemin saa säädettyä erilaisille raideleveyksille. Teleskoopin päihin toiset putket "U:n" pystyosiksi. Vielä pitää kiinnittää työntömitta toiseen sakaraan ja säätöpultti toiseen. Uskoisin että toimii.

just, mutta mikä virka sillä " tönärillä " on tuossa hommassa ?

Rullamittaa vaan, on helpompi lukeakin. Työntömitan tarkkuus hukkuu hommaan kuuluvissa muuttuvissa tekijöissä. Paitsi lämpötilan suhteen jos tuo ....makrometri, tai vastaava olisi tehty INVAR-metallista.

Enpä ole tällaista viritystä ennen tehnyt ja laitoin sen työntömitan U:n sakaraan vaaka-asentoon siten että saan lukemat kun työnnän tönärin puikon vanteeseen kiinni. Tämä tönäri on pientä mallia, kymmenisen senttiä pitkä. Ensin edestä ja sitten takaa tai päinvastoin. Toisessa sakarassa on vastakappale joka ottaa sen puolen vanteeseen kiinni.

Voihan tämä olla vähän monimutkainen viritys, mutta huomenna sen toimivuuden näkee jos lunta ei tule liikaa.

Edellinen työkaluprojekti oli c5:n kampiakselin lukitustappi, joka oli kotona ilman sorvia tehtynä aika mielenkiintoinen ja siihen verrattuna tämä mikrometri vaikuttaa kohtuu selkeälle.

Joo. Pelittää tämä mikrometri. Kustannuksia tuli Bilteman pienestä tönäristä joka on tarkoitettu jarrulevyjen mittaukseen ja jatkomutterista, jonka hitsasin toiseen sakaraan karkeasäädön pulttia varten ja siipimutterista tuon pultin lukitukseen. Yhteensä viitisentoista euroa plus romukasasta löytyneet putket.

Vitosessa oli haritusta viitisen milliä, kun pitäisi olla aurausta 0-3 mm. Tämä vitonen on minulle uusi tuttavuus ja ajattelin että pieni ohjauksen hermostuneisuus on ominaisuus eikä vika varsinkin talvirenkailla, ovathan nuo menneet kumartamaan saksalaisille jousituksenkin ominaisuuksissa.

Säätelin aurauksen nollaan ja kas kummaa: femma lopetti urien huomaamisen ja menee sinne minne osoitetaan, mutta ei kuitenkaan puske liikaa. ContiIcet vakiota suuremmalla kantavuudella tuntuvat olevan hyvä yhdistelmä tähän pirssiin.

Mmittauset vaikuttaa kovin tieteelliseltä puuhalta kun sitikoiden tehtaan arvoissa on aina + tai - muutama milli ja lisäksi kuormattuna tai ilman on vielä muutama milli eri arvoja.
Minä olen aina ensin katsonut attä vanteissa ei ole pahemmin lommoja sivuissa.
Sitten auto tasaiselle, muutama metri eteen ja taakse työntöä että jännitys poistuu nivelistä.
Sitten kaksi suoraa metrin laidanpätkää, pari tiiltä tai parrunpätkää, jotka kohottaa laudat vähän korkeamalle kun renkaiden alalaidat on lutterot.
Sitten kaksi rullamittaa rankaiden eten ja taakse lautojen takareunaan mitaten erotus. Tässä pitää katsoa että rullamitan mittaus on esteetön, siis ettei ota kiinni alustaan.
Jos esim arvo on 0-3mm ja tämä mittaus näyttää mitä vaan siltä väliltä niin varmaan on hyvä. Tässä näyttämä on jotain 30%isompi kun mittapisteet on kauempana kuin vanteen reuna.
Jos vielä haluaa olla tarkka niin autoa eteen tai taakse puoli renkaan pyörähdysta ja uusi mittaus joka mulla aina on ollut sama

Mitta



Mittaus tasaisella alustalla



Mittauspisteiden merkintä oikea puoli



Mittauspisteiden merkintä vasen puoli

Kulmarauta on vain pitämässä vatupassia kuvauksen ajan.



Mitan kiinteä pää



Mitan säädettävä pää

Työntömitalla mittaus. Auraus, tai BX:stä kun on kyse, haritus on etumitta - takamitta. Haynes ilmoittaa mitaksi 0-3 mm haritusta. Lähdin oletuksesta, että tuo on se oikea mittauspiste. Siihen kun en ole varmistusta saanut. Erikoismallien mittausarvoista ei tietoa.



Mitan vienti eteen



Mitan vienti taakse.

Ja kuten tässä kuvassa on hyvin näkyvissä, auto on viettävällä alustalla. Siirtyy kevyesti sen puoli renkaan kierrosta vain käsijarrusta löysäämällä. Siten voi mitata etu-/takamitan vanteiden samasta kohdasta. Suurta eroa ei mittaustuloksissa ollut, vaikka mittauksen tein myös kokeeksi auton seisoessa paikallaan ja ainoastaan mitan siirsin eteen/taakse.
Koska ei tarvetta muuhun kuin BX:n aurauskulmien mittaukseen, tein mitan rungosta kiinteän. Vain hienosäätö tuolla 8 mm:n pultilla.

Jos noista kuvista joku on myöhemmin kiinnostunut kun selaa tätä ketjua, kuvat löytyvät minulta. Aijaa niistä pitää huolta jotain puoli vuotta viimeisestä katselusta. Kait?

sitikka PISTE bx SE KIEKURA gmail PISTE com

Ristiriita tuossa mittauspisteiden merkinnän kohdalla. Josko sillä silti mitään käytännön merkitystä. Kuvissa merkintä oikein, kuvien alla oleva teksti väärin.

Toisaalla juttua tästä Vanista.

Sen ohjaustuntuma oli hieman haparoiva. Autosta löytynyt monenlaisia outoja käpälöinnin jälkiä aiemminkin. Mittasin ohjauksen harituksen ja olihan sitä. Kahden mittauksen tulokset: haritus 10,0 mm ja toinen mittauskerta 9,3 mm. Mittausten välissä siirsin autoa taaksepäin sen verran, että rengas pyörähti tarkasti puoli kierrosta.

Ohjearvo on toe-out 0 to 3 mm. Toisin sanoen haritusta 0 - 3 mm.

Säätö: raidetanko oikea puoli 1 kierros pidemmäksi ja vasen puoli 1 kierros + 1/12 osa kierrosta pidemmäksi. Tuo vasemman puolen ero siksi, kun ratti oli hieman vinossa suoraan ajettaessa.

Uusi mittaus antoi seuraavat tulokset: haritus 0,2 mm ja toinen kerta ±0. Ajotuntumasta ei vielä tietoa, kun ei muuta tarvetta autolle enkä tämän takia viitsinyt lähteä puhdasta autoa tahrimaan.

Aiemmin laittamani kuvat ovat näköjään poistuneet. No, se on oma vika. Laitan ne nyt uudestaan, josko ne jotakuta kiinnostavat. Konsti on nyt toinen ja näin ne kait säilyvät.



Mittatulkki



Mittaus tasaisella



Mittaupisteiden merkintä. Kulmarauta on vain kuvauksen ajan vatupassin tukena.



Mitan vienti pyörien edestä



Mitan vienti pyörien takaa



Mitan kiinteä pää



Mitan säädettävä pää. Tältä puolelta mittaus.

Lainataan tätä topiccia, vaikkas kyse Xantusta.
Eli nyt kun on kaikki nivelet, koiranluut ja pallot vaihdettu, niin varasin ajan torstai aamuksi Konalan motonetin korjaamolle kulmien säätöön. Pösöjä säädellyt vuosikaudet, ja niissä kulmat säädetään ns. alasvedettyinä. Eli akseleista vedetään taljalla jousitus alaspäin säätömittaan, ja siinä säädetään kulmat. Onkos moista Xantiassa, jos alas vedettäis, niin ainakin käydessä hydrauliikka koittaa nostaa väkisin ylöspäin...?
Ja onkos muuta huomioitavaa tossa hommassa, missä korjaamo voi mokata. Kun aikaa varatessa jo ihmetteli, ettei takaa juurikaan voi muutakun mitata kulmat...
Ja halpa hinta ajoi tähän, muutenkaan vie korjaamolle, ja nyt oli nelipyöräsuuntaus 39 egee.

Xantia/BX säädetään korkeus normaaliasennossa, mieluusti kone käyden. Ettei vajoile omia aikojaan. Tarkempi aurauskulmasäätö, korjaamoilla, tulee kulmamittauksella. Siihen ei vaikuta mittauskohtien etäisyydet. Tosin siihen auttaa toleranssit, mutta kun kutakuinkin nollille nykäisee, se on siinä.

ealab kirjoitti:...Tarkempi aurauskulmasäätö, korjaamoilla, tulee kulmamittauksella. Siihen ei vaikuta mittauskohtien etäisyydet...

Tässä ei nyt ole siitä kyse, vaan kotikonstein aurauksen mittaamisesta. BX:ssä siis harituksen mittauksesta, jos se on oikeampi nimitys? Tietolähde, josta tuon mitan sain, siinä vain ja ainoastaan mainittu mitaksi BX:lle toe-out 0 to 3 mm. Siksi tietoa tuosta mittauskohdasta kysyin. Aivan varmaa vastausta en mistään tuohon ole saanut, mutta kuten jo tuolla aiemmin todettu, kait se renkaan koko sen kertoo. Eli 7" keskinavan kahtapuolta. Siitä sen olen mitannut, kuten kuvista näkyy.

Nykyaikaiset nelipyöräsäätölaitteet ei kokemusteni mukaan onnistu; BX:ssä ei ollenkaan ja Xantiassa vain jousituksen ollessa renkaanvaihtoasennossa. Ei mahdu se hieno kiikku takarenkaaseen kiinni. Xantiassa mahtuu yläasennossa, mutta siinä kun säätelevät ja nostelevat etupäätäkin ilmaan niin kohta on hydraulipaineet karussa ja jos korin paino ( lokasuojan reuna ) pääsee vääntämään takakiikkua, voi siitä tulla entinen. Olin paikalla katselemassa kun herra asentaja meinasi rikkoa omansa. Tonnien lasku uhkaa tässä kuulemma. Ja jos kulmat säädetään yläasennossa ja auto lasketaan ajoasentoon, on kulmat pielessä taasen... Saattaapi olla jotta on myös sellaisia nelipyörävehkeitä jolla onnistuu, mutta säätö tehtävä ajoasennossa ja tiedostettava riski jousituksen painumisesta säädön aikana.

Mä olen kaikki ropposeni kulmat mittaillut kahdella nuppineulalla ja rullamitalla. Neulat eturenkaiden pintaan kii ja mittaukset edestä, siirto rengas puolikierrosta taakse ja mittaus. N. milli, pari aurausta on kyllä mulle tarkkuudeksi piisannut. Tiedä sitten miltä etäisyydeltä alkselin keskipisteestä tämä "virallinen 0 -3mm" on?

Käytin farkku Xantian nelipyöräsuuntauksessa Euromasterilla ja ainakin niiden vehkeillä se näytti onnistuvan ihan hyvin. Vajoamisenesto tietysti auttaa autoa pysymään ylhäällä ja kyllä takapäässä tilaa on toisin kuin beksissä.

sulo kirjoitti:Mä olen kaikki ropposeni kulmat mittaillut kahdella nuppineulalla ja rullamitalla. Neulat eturenkaiden pintaan kii ja mittaukset edestä, siirto rengas puolikierrosta taakse ja mittaus. N. milli, pari aurausta on kyllä mulle tarkkuudeksi piisannut. Tiedä sitten miltä etäisyydeltä alkselin keskipisteestä tämä "virallinen 0 -3mm" on?

Mittaustapa saattaa ropposissa luonata, BX:ssä ei.



Kuva hieman heikkolaatuinen, mutta kertonee kuitenkin miksi ei.

Joo, kyllä omakin BX joskus tipautti mittalaitteen takapyörästään. Kun auto ei saanut silloin olla käynnissä. Onneksi lokasuojan reunaan ei ehtinyt tulla pahempaa.

sulo kirjoitti:Mä olen kaikki ropposeni kulmat mittaillut kahdella nuppineulalla ja rullamitalla. Neulat eturenkaiden pintaan kii ja mittaukset edestä, siirto rengas puolikierrosta taakse ja mittaus....

Tuon liittämäni kuvan tarkoitus oli kertoa, ettei renkaissa olevien nuppineulojen väliä akselin keskipisteen tasolta voi BX:ssä mitata sulon kertomalla tavalla. Suoran yhteyden välillä on paljon tavaraa, joka mittaamisen estää. Sama asia renkaiden etupuolella, vaikka tuosta kuvasta sitä ei voi havaita. Toivottavasti tämä selvensi mitä tarkoitin?

Mutta jos vaikka 0...3 mm on annettu vanteen reunan tasolla, niin kulutuspinnan kohdalta mitattuna ei edes tarvitse niin kovin suurta pyörähdystä. Kuvasta kun vetää pystysuoran viivan vanteen reunasta alaspäin (=sama etäisyys keskiöstä eteen-/taaksepäin) päätyy jo aika lähelle maanpintaa kulutuspinnalla ja siellä ei näy mitään estettä välissä. Kulutuspinnalla mittailuissa tuskin kannattaa edes pyrkiä lähellekään vaakatasoon vaikka pääsisikin.0 mm on toki sama molemmista paikoista, mutta toinen raja melkein tuplaantuisi vaakasuorassa pinta vs. vanne, riippuen tietysti vanteesta ja renkaastakin)?

olli__o kirjoitti:Mutta jos vaikka...

Amen!