Sitruunapatonki.fi

^ Taisi olla kuitenkin Sierra eikä Mondeo, jos kyseessä tämä Puskuri-ohjeman testi: https://www.youtube.com/watch?v=-NymF_vEst0

Miten tulikin mieleen hassu ajatus, että onko tässä aloittajalla taloudellinen hyöty kiikarissa?

Monella on varmaankin omakohtaisia hienoja kokemuksia hirvipilleistä, magneeteista pensaputkessa, maajohdoista auton peräpäässä yms. kusetuksista?
Jos tuntuu hyvältä, niin siitä vaan. Joku näissä aina voittaa ja kansantalouden pystyssä pysymisen kannalta on tärkeää, että kauppa käy!

XM-Hannu kirjoitti:Miten tulikin mieleen hassu ajatus, että onko tässä aloittajalla taloudellinen hyöty kiikarissa?

ilman muuta on - tämän palstan sitruunaharrastajien taloudellinen hyõty.

Valitettavasti en ole sidottu myyjätahojen kanssa, enkä saa provikkaa tuotteista jotka tilaatte -30% alennuskoodilla "jekkeri".

En myõskään suunnittele tällä hetkellä tuon tuotteen oikeuksien ostamista itselleni (lõytyykõ halukkaita mukaan investoreiksi?)

Niin - ja sen mahdollisesti parin kolmen tilauksen provikoilla, joita en siis saa, meinaan lentää bahamalle vuodeksi!

Ja yleisesti voin todeta, että olen kirjoitellut 12 vuotta sitruunapatonkiin ja omistanut kolmisenkymmentä hydesitikkaa siksi, että pääsisin näin lopuksi piilomyymään teille kaikille sadalle lukijalle ukrainalaista tahnaa ylihintaan.

Patonki! Pahimmillaankin parasta.

Kevyt LOL!

Näkisinpä todella DS-Jekkerin täällä myymässä jotain oman talouden kohentamiseen
S-patonki on kaikkien persaukisten taivas jossa vingutaan mm ja mm!

Kaikella ystävyydellä kaikkia kohtaan!

Tulikohan taas jotenkin esille se että... no en sano. Sanonpas: Kateudella voi lämmittää vaikka koko Suomen ilman yhtäkään ydinmurskaamoa. Vai pitäskö sanoa, ymmärtämättömyydellä ja suvaitsemattomuudella voi lämmittää koko Maapallon hevon kusen höyryksi.

Onneksi huomenna on pikkujoulut ja tulen varmaan kaapista ulos.

Janne L kirjoitti:Minulle ei ainakaan uppoa mikään pers'tuntuma, käytä mittauksissa ennen ja jälkeen.

Mites mitattaisiin. Öljynpainemittaus selvä. Värinöiden ja äänten spektrit ennen ja jälkeen käsittelyn?. Missä voisi mittailla? Kokeneelle autoilijalle kyllä riittää perstuntuma, sekin on parempi, kuin mutu. Tai miten suuret muutoserot pitää olla, että itse kukin huomaisi. Olisiko lähtökohtaisesti 5mm:n välykset kampiakselilla riittävä havainnointiin (htinmoista kolinaa):D ? Kun vertaa uuteen moottoriin.

Minua itseäni kiinnostaa tuo ESJ4 ja ESJ4S -moottorien piston slap-tyyppivian hiljentäminen. Tähän mennessä kaikissa yli 50tkm ajetuissa mitä minulla on ollut (C5 V6 x 2, C6, 406 coupe, XM V6 x 2) on ollut lievä tai voimakkaampi piston slap-ääni kylmänä ja tyhjäkäynnillä lämpimänäkin kun tarkkaan kuuntelee. Kysehän on siitä suunnitteluvirheestä, että takarivin keskisylinteri saa jostain syystä tietyissä tilanteissa männän helmojen osalta puutteellista voitelua, ja mäntä leikkaa kevyesti kiinni alaosastaan sylinterin seinämiin. Siitä jää sitten kasvava välys, joka ilmenee siten että mäntä liikkuu ylös-alas -liikkeen lisäksi kiertoliikkeellä keinuen. Ja tästä ääni ja nimitys "piston slap". Liekkö siellä oikein suomenkielistä nimeä, männän poikittaisliikkeestä tai keinumisesta puhutaan. Itse käytän äänestä mielellään nimeä "läkätys".

Todettakoon vielä että tuossa C5 V6:ssa joka uutena ostettiin, ei ollut alussa lainkaan sitä ääntä. 50.000 jälkeen oli jo selkeästi kuultavissa. Selvää muistikuvaa ei ole että miten se alkoi, mutta pieni aavistus on että joskus olisi heti talvikylmästä käyntiin laiton jälkeen turautettu kaasu pohjassa rampille, ja sen jälkeen sitten ääni olisi alkanut. Mutta herkkä tuo konetyyppi on tuolle vialle. Liekkö kellään täysin läkättämätöntä ESJ4-perheen konetta jossa olisi esimerkiksi yli 100.000 km, en ole vielä päässyt kuulemaan.

Nyt tietenkin taas saa kuulla, että eivät ne koneet kolise, sinulla on ollut rikkinäisiä... Valmiiksi vastauksena, että ääni on varsinkin alkusessaan niin huomaamaton, että äkkinäinen ei pidä sitä vikana tai "äänenä", uusi tojota on meluisampi. Sen kuulee parhaiten joutokäynnillä, kun kytkee ilmastoinnin manuaalisesti pois päältä ja puhalluksen nollaan. Sieltä konehuoneesta kuuluu semmonen vieno "klöpöti klöpöti klöp jne etc", ikäänkuin joku naputtaisi messinkivasaralla puupalikkaa metallipöydän päällä.

Niin, XM V6:ssa ei yksi annos RVS:ää tuota läkätystä korjannut tai edes hiljentänyt. Aineen edustaja sanoi aikoinaan (no tästähän on noin 10 vuotta), että toinen annos tarvitaan, sitten hiljenee... ei tullut kokeiltua kun myin sen XM:n pois sopivasti juuri silloin, kaverille, puoli-ilmaiseksi.

Nyt meinaan mennä kivisimmän polun kautta ja kokeilla, hiljeneekö kolminkertaisella Xado-käsittelyllä tuon 406 coupen piston slap. Eppäillä soppii, mutta aikanaan se tiedetään.

Oletko ihan varma että kyseessä on nimen omaan takimaisen rivin keskisylinteri? mitä itse olen noita kuunnellut niin tuntuisi enemmän olevan etummaisen lohkon mäntä joka koputtelee.

Mä makoilin kesällä jonkin verran erään V6 xantian koneen päällä sen käydessä ja kyllä se läkätys siellä on. Sen kuulee loistavasti kun käy siihen ihan pötkölleen koneen päälle. Vähän epäilen että RVS:llä saisi niin suuria välyksiä korjattua.

Plagu kirjoitti:Oletko ihan varma että kyseessä on nimen omaan takimaisen rivin keskisylinteri? mitä itse olen noita kuunnellut niin tuntuisi enemmän olevan etummaisen lohkon mäntä joka koputtelee.

No noin se minustakin yhdellä koneella kuulosti, jota putkella ja tangolla kuuntelin oikeinkin huolellisesti. Mutta kun perimätieto väittää avatuista koneista, että se on nimenomaan se takarivin keskipytty joka on aina noissa koneissa leikkaantunut männän helmojen tienoilta. Ja taisi siitä joskus olla puhetta myös erään vanhanpolven Vehon huoltomiehen kanssa, joka oli uudesta alkaen pelautunut noiden V6-XM:n kanssa. Se ääni on kuitenkin niin matala ja pehmeä, että sitä on hankala paikallistaa.

Itse ei ole tullut tuollaista konetta koskaan avattua, kun jo tiivistesarja maksaa enemmän kuin vaihtokoneen runko. Perhana, pitäisikin löytää joku varmasti läkättänyt kone joka on menossa paaliin, ja avata tutkimuksia varten.

Cikatti kirjoitti:JA siis kannattaa muistaa että RVS ei korjaa sitä mikä on jo rikki eli kyllä korjaava vaikutus on käsittääkseni hyvin mikroskooppisella tasolla eli sillä saadaan paikattua heikkoa alkavaa kulumaa.

Omia kokemuksia hyvinkin kymmenesosamillien täyttökyvystä joissakin suuremmissa pitting kraatereissa. Neukut raportoi jopa mm-luokan paksuuksista joissain veturien kuluneissa hammaspyörissä..
Tuo täyttökyky riippuu varmaan paljon kaytetyn geelin vaikuttavan aineen määrästä. On totta että autoissa puhutaan huomattavan ohuista kalvoista. Nämä suuremmat täyttövaikutukset olen havainut suurissa vaihteistoissa (Tmax n. 5MNm) joissa kätetyn aineen määräkin on ollut vähintäänkin 100 kertainen noihin autopakkauksiin verrattuna.
Autoissa olen käyttänyt kymmenisen vuotta tuota ja tietty vaikea sanoa suoraa vaikutusta kun olen "suojannut" aina uuden hankinnan välittömästi tuolla. Xantiassa mittasin puristukset aikoinaan. Ennen käsittelyä oli 250 tkm ajetussa 2.0i 16v hajontaa 1.5 bar ja yhden käsittelyn jälkeen kaikki pytyt nakutti käyttämääni mittariin luentatarkkuden puitteissa saman 14.5 bar ja käyntiääni pehmeni ja tasaantui huomattavasti. Kulutuksessa en siinä havainnut suurta eroa. Kaasutinkoneessa (GS) olen havainnut että tyhjäkäyntikierrokset nousi n. 200 kierrosta, kone ei ollut varsinaisessa ajossa joten ei muita havaintoja. Dieseleissä 2 kpl XM 2.5td ja picasso hdi, olen kaikissa havainnut jo yhdellä käsittelyllä pehmeämmän käyntiäänen, toisessa XM:ssä turbon heräämisen henkiin talviuniltaan ja kaikissa 5-10% kulutuksen aleneman pian käsittelyn jälkeen. Kulutushyöty ilman uutta käsittelyä on minulla hiipunut lähelle alkuperäistä n. 30-50 tkm matkalla. Startin hammaskehään (kun oli aika kulunut ja pyöritti raskaasti) sutaisin geeliä 2.5 td:ssä ja parin pyöräytyksen jälkeen nousi nopeus hyvinkin 2 ketraiseksi ja on sellaisena säilynyt, eli ei ollut kiinni pelkästä geelin kantoöljystä. Lehmän sekaan usein laittanut hyvin tuloksin, -ei ole painemitauksia.

En tiedä auttaako Jekkerin mäntiin paljoakaan kun kuluma on siellä alumiinin puolella johon ei oikein tahdo tarttua. Voi alentuneiden kitkojen myötä vahentää männän kieppumista tappinsa ympäri siten myös läpsytystä, -tai lisätä?

Tämä, niinkuin monet muutkin "liian hyvät" asiat tässä maailmassa, herättää jostain syystä hyvin paljon tunteita ja vastarintaa. Tälläisten aineiden olemassaolo kun ei ole lopulta kenenkään muun kuin kuluttajan intresseissä. Siksi on suorastaan ihme että saivat edes TüV:n tekemään nuo testinsä.

Miksi autovalmistaja kehuisi ainetta jolla voi vähentää huoltotarvetta ja jopa tehdä moottorista ikuisen? Miksi autolehti tekisi kattavan puoluettoman testin kun eivät halua ärsyttää autovalmistajia? Miksi öljyhtiö laseeraisi ihmeöljyn, jota ei tarvitse vaihtaa liian usein ja kun vastavaa saisi muiltakin, -koko alan myynti vähenisi?
Vaikka laakeroinnin suunnittelee pitkälle kestoiälle ja vaikka niitä hajoilee käytännössä paljon useammin, niin laakerivalmistajaa ei koskaan saa vastuuseen viallisesta tuotteesta koska aina löytyy loputon määrä hallitsemattomia muuttujia joilla pääsevät vastuusta ja saavat myydä kalliita varaosia. Miksi he testaisivat ja kehuisivat tuotetta jolla voidaan ennaltaehkäistä tai pysäyttää useat vauriot? Enkä nyt puhu mistään pienistä pyöränlaakereista vaan erilaisten teollisuusaplikaatioiden kymmenien jopa satojentuhansien hintaisista erikoislaakereista.

Tämäkin kielletään kohta varmaan lailla jos liikaa yleistyy, joten pyydän älkää käyttäkö!
Näinhän jo yritetään tehdä pienvilelylle ja siemenille jotta patentoidut GMO tuotteet voivat vallata markkinat ja jenkit voi haastaa suomalaisenkin korvauksiin patenttirikkeestä mikäli lajikkeet "sattuvat" menemään hieman sekaisin. Näin ollaan myös tekemässä ainoalle kohtuullisen tehokkaalle syöpälääkkelle koska se on lähes ilmaiseksi kaikkien saatavilla.
Lukekaa tuo: http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/s ... p?t=639330 ja miettikää miksi Päivi Räsänen parhaillaan kiirehtii lakiuudistusta joka tähtää siihen, että "lääkeyritysten toimintatapojen ulkopuoliset hoitomuodot" tulisivat laissa rangaistuksi. Kohta täysin harmittoman samarinissakin käytetyn ruokasoodan myynti kielletään ja sen vaikutuksesta solujen Ph:n kertominen kriminalisoidaan. Eihän sitä tarvi kun on leivinjauhettakin..,-no niin, lähti taas vähän sivuraiteelle..

ds-jekkeri kirjoitti:Itse käytän äänestä mielellään nimeä "läkätys".
...Nyt tietenkin taas saa kuulla, että eivät ne koneet kolise, sinulla on ollut rikkinäisiä...

ds-jekkeri kuvaa ääntä hyvin. Itse olen käyttänyt lähes samaa termiä "lätkytys" tai "lonkotus". Kilometrejä minun ES9J4:llä on takanaan noin 202000km. Sitä en tiedä mistä tuo ääni tulee, olleeko tuo "piston slap", mutta jokin siellä selvästi lätkättää. Konetyypin ominaisuutena olen ääntä pitänyt. Vanhojen autojen kaikista sivuäänistä ei aina jaksa huolestua. Kerro sitten jos saat äänen häviämään.

Nyt tuli Wesalta painavaa ja oikeutettua asiaa. Tällä palstalla puhuttiin muuten jo melkein kymmenen vuotta sitten Antti Heikkilästä, joka silloin oli pienen piirin tiedossa oleva ilmiõ.

Itse haluan uskoa että järki ja myõtätunto lopulta voittaa, vaikka mitään perusteita tuolle uskolle ei nykyään ole.

On seuraavat asiat, jotka jokaisen sitroenmiehen pitäisi tutkia, sisäistää ja tietää:

- d-vitamiinin oikea tyyppi ja määrä (1500% suomisuositukseen verraten)
- rypsi- ja rapsiõljyn myrkyllisyys solutasolla
- maidon ja eläinrasvojen hyvyys
- rokotusten todelliset haittavaikutukset
- sokerien, myõs hedelmien fruktoosin, raskaat haitat
- eräiden ihmeaineiden olemassaolo ja todellisuus. Inkivääri, ruokasooda, teepuun õljy, rvs, kookosrasva, ...
- tämän päivän lääkäreiden toissijainen tarkoitus on auttaa sinua. Ensisijainen on myydä teollisia lääkkeitä ja pysyä ruodussa, että asema ei järky.

listaa voisi jatkaa pitkäänkin. Suurimpia viime aikojen pettymyksiä oli teknarin jutut ravintoaineista ja vitamiineista. Fogerholmin ja puskan valheet esiteltiin kiistämättõmänä totuutena, karppauksesta ja luonnontuotteista ei edes mainittu...

Äsken uteliaisuudesta maistoin ruokasoodaa raakana.

"Startin hammaskehään (kun oli aika kulunut ja pyöritti raskaasti) sutaisin geeliä 2.5 td:ssä ja parin pyöräytyksen jälkeen nousi nopeus hyvinkin 2 ketraiseksi ja on sellaisena säilynyt, eli ei ollut kiinni pelkästä geelin kantoöljystä."

Tämä oli kiintoisa yksityiskohta.... Laitoitko siitä tuubista tuon suoraan?

Tuubista suoraa. Joo, vaihdeihmisenä katselin kehän ohuiksi kuluneita ja taipuneita hampaita ja ajattelin että jos noihin sais kovan ja liukkaan pinnan niin saisi vähän käyttöikää lisää.
Lisättäköön vielä että geeliä laitoin myös hiustenleikkuukoneen terälevyjen väliin kun kävivät kovin kuumina eikä meinannut moottori jaksaa vääntää. En tiedä, -nopeus kasvoi ainakin 3 kertaiseksi eikä terät kuumene enää.

Tätä "XADOa" on näköjään ebay pullollaan. Kukaan ei ole Suomesta löytänyt? Tässä kohtaa siis vois olla hyvä Tallinnan tuliainen jos siellä koko lasti on noin 70. Pari vuotta sitten pelkää koneen käsittelyannos oli 70 jöröä Suomessa.

"
En tiedä auttaako Jekkerin mäntiin paljoakaan kun kuluma on siellä alumiinin puolella johon ei oikein tahdo tarttua"

Mihin tämä tieto perustuu? Valmistaja väittää että tarttuisi alumiiniinkin. Vai tarkoittaakohan, että tarttuu alumiini-rautarajapintaan mutta raudan puolelle?

Wesa, oletko saanut ostettua kõnttänä sitä tahnaa isomman erän kun olet noin monessa paikassa kokeillut? Myykõ rvs raakana sitä tahnaa ilman kantoõljyjä?

Minulla on mielikuva että ainakaan alkuperäinen aine ei tarttunut pronssseihin tai alumiineihin, mutta kuitenkin niitä vasten olevaan rautapohjaiseen seokseen. Nykyinen RVS on tietoni mukaan kolmatta sukupolvea ja pitäisi olla selvästi parempaa kuin alkuperäiset seokset, mutta en tiedä onko se tarttuvuus ei-rautametalleihin muuttunut? En tiedä tätä, kannattaa kysäistä valmistajalta.

Sitä geeliä saa 400ml pumppupullossa ja seos on myös huomattavasti tiheämpää kuin autopakkauksissa. Vaikuttavan aineen kilohinta suunnilleen sama kuin autosatseissa..
Muistaakseni siinä geelissäkin on kantoöljynä joku ohut PAO, eli ei kannata esim PAG öljyihin sotkea. Olen kerran tiedustellut seoksen tekemistä ilmalämpöpumpun kompuraa varten jonka öljyhin tuo ei vältämättä sovi. Periaattessa kuulemma onnistuu jos toimittaa sopivan öljyn, eli tahnaa tai jauhettakin on silloin oletettavasti olemassa. Mukana tuleva lisäöljy on lähinnä tarkoitettu seoksen leviämisen helpottamiseen, ettei jää klönteiksi jonnekkin seisomaan.

Kun on puhuttu LHM- systeemin huuhteluista, niin ehkä huuhtelupolttoöljyn seassa voisikin olla vähän RVS:ää. Jättänee jälkensä, ehkä hyvät.

ealab kirjoitti:Kun on puhuttu LHM- systeemin huuhteluista, niin ehkä huuhtelupolttoöljyn seassa voisikin olla vähän RVS:ää. Jättänee jälkensä, ehkä hyvät.

Noin minä olen tehnyt. Ei ainakaan ole mitään rikkunut.

rmattila kirjoitti:

ealab kirjoitti:Kun on puhuttu LHM- systeemin huuhteluista, niin ehkä huuhtelupolttoöljyn seassa voisikin olla vähän RVS:ää. Jättänee jälkensä, ehkä hyvät.

Noin minä olen tehnyt. Ei ainakaan ole mitään rikkunut.

Sitä ohjaustehostimelle tarkoitettua tököttiäkö olet laittanut?

Teuski kirjoitti:Sitä ohjaustehostimelle tarkoitettua tököttiäkö olet laittanut?

Ihan normi moottoritavaraa. Olettanut että mineraalipohjaiseen LHM/löpö-cocktailiin sekoaisi.

Pitänee kokeilla, kun Xantun (II, nyt 170tkm) hydepumppu luultavasti, pitää käynnistyksen jälkeen melko voimakasta terävää kolinaa, kilinää. Aina on liemet olleet enint. 60tkm käytettyjä.