Sitruunapatonki.fi

Teuski kirjoitti: Siis YKK:lla tarkoitin tuota vauhtipyörän reikää, eikös se sitä merkkaa? Siitä lukitsin ja tein merkin vauhtipyörälle maalitussilla. Eli siitä 12 astetta ennakkoa, olisko n. pari hampaan mittaa?

Reikä ei ole YKK, vaan se kohta johon sytytys säädetään. Jännitekynän lampun pitää syttyä, kun tappi on vauhtipyörän reiän kohdalla.

Niin, eli tein startin viereen merkit kun tappi oli kolossaan, niitä voi, sitten ihmetellä strobolla. Eli siinä on se 12 asteen ennakko kohdallaan?

Tuli korjattua huohotin, nyt se toimii. Olipas paskamainen homma, lähinnä se takaisin laitto. Tuli mieleen se surullisenkuuluisa ranskalainen insinööri...

Onneksi sattui olemaan M7 pultteja varalla.

Ei se vaan silti kulje, kolmosella pääsee vedättämällä 70 mutta nelosella ei jaksa, nipinnapin 80. Pitänee seuraavaksi katsoa ne jarrut kunnolla...

Ainoat iskarithan on takana? Etupää on ehkä liiankin lulla, kun en oikein tiedä millainen pitäisi olla...

Joissain kuvissa näkyy edessäkin iskarit, mutta äkkiseltään katsottuna tossa ei ole paikkojakaan.

Teuski kirjoitti:Joissain kuvissa näkyy edessäkin iskarit, mutta äkkiseltään katsottuna tossa ei ole paikkojakaan.

Toki edessäkin on iskun- eli heilahduksenvaimentimet. Ne ovat etuakseliputken ja tukivarren liitoksessa. Googleta esim dyane friction damper, niin löydät kuvia.
Tukivarren päässä pyörän takana saattaa lisäksi olla massaiskunvaimennin. Se vaimentaa teräviä iskuja ja tärinää.

amikutoseeni kirjoitti:

Teuski kirjoitti:Joissain kuvissa näkyy edessäkin iskarit, mutta äkkiseltään katsottuna tossa ei ole paikkojakaan.

Toki edessäkin on iskun- eli heilahduksenvaimentimet. Ne ovat etuakseliputken ja tukivarren liitoksessa. Googleta esim dyane friction damper, niin löydät kuvia.
Tukivarren päässä pyörän takana saattaa lisäksi olla massaiskunvaimennin. Se vaimentaa teräviä iskuja ja tärinää.

Ai siellä on kitkavaimentimet. No, lienevät aika loppu kun etupäässä ei ole vaimennusta yhtään. Joitain kuvia löytyi Googlella joissa oli edessä putki-iskarit samaan tapaan kuin takanakin.

oma nelkku sai rutkasti vääntöä männänrenkaat vaihtamalla ja sylinterit hoonaamalla. puristuspaineet muuttui 6 -> 9,5.

Putki-iskarit eteen tuli vasta uudempiin. Ja taakse 60-luvun loppupuolella, tuliko Ami6 jo aiemmin, siitä en varma ole..?

https://www.youtube.com/watch?v=j7pFxgDmZXQ" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuossa vallan hyvä video jousituksen ominaisuuksista/omituisuuksista. Ihan viihdyttävä pätkä ol, aika selkeästi osasi kertoa, toki osin innostuen ihan kummallisista seikoista...

2CV -pohjaiset laitteet voi omata jopa 12 iskunvaimennukseen liittyvää laitetta samassa kulkimessa. Joka pyörään saa kitka- massa- sekä putkivaimentimen, jotka jokainen osallistuu hieman eri tavalla vaimennukseen. Massaiskarin kanssa pyörä pysyy parhaiten tiessä, kitkaiskari sitten rauhoittaa korin liikettä, putki-iskari vaimentaa korin liikkeet parhaiten mutta menettää eniten pitoa. Joo, on näitä joskus testattu ja tutkittu, Kossu muistaakseni testasi aikanaan Ami6:n kanssa iskaritesteriä kun niitä alkoi tulla konttoreille. Oli kyllä mielenkiintoisia tuloksia aiheesta, olisi vaan tuolloin pitänyt kirjata muistiin kaikki, kun pään sisäinen muisti ei enää toimi niin luotettavasti...

Nelkku-Tiinassa tehtaan jäljiltä on takana vain putki-iskarit, ja edessä sekä kitkat että massat. Kitkoille on mitä varmimmin jäänyt tekemättä huollot, eli ajoittaiset kiristykset. Tai sitten on kitkapinnat kuluneet loppuun, sitäkin on nähty. Tietoa niistäkin löytyy jopa Haynesin manuaalista (OWM196) joita pitäisi olla edelleen saatavilla. Suosittelen hankkimaan. Toinen mistä tietoa saa vielä enemmän, on 2CV-Killan arkisto, jonne pääsy edellyttää Killan jäsenyyttä. Löytyy 2cv.fi -sivuston kautta, kuten keskustelupalstakin, josta saa kyllä vallan täsmällistä vastausta kysymyksiin, silloin kun palsta itsessään suostuu toimimaan. Toki täältäkin, kun aika monella Sätkäharrastajalla on myös muita viiksimalleja hallussa...

Eli niitä kitkaiskareita voisi kiristää, pitääpä tutustua. Haynes löytyy.

Pääasiana olisi nyt tuo moottori- ja kulkupuoli saada kuntoon. Eilen oli jo pimeää kun kävin koeajolla huohotinrempan jälkeen niin en osaa auttoiko savutukseen.
Männänrenkaat ja venttiilinvarren kumit menee varmasti vaihtoon talven mittaan, pitäs vaan mitata männät ja pistää osat tilaukseen.

Kiltaan pääsyä olis tarkoitus anella, halukkaat suosittelijat voi ottaa yv:llä yhteyttä

jasu kirjoitti:2CV -pohjaiset laitteet voi omata jopa 12 iskunvaimennukseen liittyvää laitetta samassa kulkimessa.

Lisäksi jousipöntössä on lautasen (männän) ympärillä kitkapinta, joka liukuessaan pöntön sisäpintaa pitkin hieman osallistuu vaimennukseen.

Jopa vetoakselit vaikuttavat etupään jousitukseen, sillä alasjoustossa vetoakselin yläpään sisään muodostuu ylipaine ja ulosjoustossa vastaavasti alipaine. Entisessä vanhus-2CV:ssäni, jossa oli vetoakseleissa yksöisristinivelet, puuttui päätytulppa toisen vetoakselin yläpäästä. "Ilmajousi" toimi vain yhdellä puolella. Puute kävi ilmi, kun en saanut etukitkavaimentimia säädetyksi tasapainoon. Oire poistui kun päätytulppa oli molemmilla puolilla.

amikutoseeni kirjoitti:

jasu kirjoitti:2CV -pohjaiset laitteet voi omata jopa 12 iskunvaimennukseen liittyvää laitetta samassa kulkimessa.

Lisäksi jousipöntössä on lautasen (männän) ympärillä kitkapinta, joka liukuessaan pöntön sisäpintaa pitkin hieman osallistuu vaimennukseen.

Jopa vetoakselit vaikuttavat etupään jousitukseen, sillä alasjoustossa vetoakselin yläpään sisään muodostuu ylipaine ja ulosjoustossa vastaavasti alipaine. Entisessä vanhus-2CV:ssäni, jossa oli vetoakseleissa yksöisristinivelet, puuttui päätytulppa toisen vetoakselin yläpäästä. "Ilmajousi" toimi vain yhdellä puolella. Puute kävi ilmi, kun en saanut etukitkavaimentimia säädetyksi tasapainoon. Oire poistui kun päätytulppa oli molemmilla puolilla.

Tuosta huomataan, miten pienet asiat vaikuttaa paljon, laitteessa missä oikeastaan kaikki on pientä. Sama koskee sitten Nelkkukonetta, vähäisestä tehosta ei paljoa tarvi poistaa kun tuntuu jo paljolta, pienikin puute on yleensä tuntuvaa...

Teuski kirjoitti: Pääasiana olisi nyt tuo moottori- ja kulkupuoli saada kuntoon

Testaa ne puristuspaineet ainakin..

602cc kestännee ennakkoa kolmisen hammasta, joten josko tuo nelkku sietäisi 4 hammasta? Kilinäähän näissä saa opetella kuuntelemaan jos jonkinlaista, mutta sytytyksen nakutuksen erotus yksi oleellisimmista. Eli jos alkaa 3:lla tai 4:lla hampaalla kilistelemään mm. ylämäessä kaasu pohjassa niin ina takaspäin syttyä.

Uudet kärjet ja varsinkin konkat ovat melkolailla schaibalaa, joten minimissään hankkisin transistorisytkäboksin tai sen 123:n.

Millä bensalla ajat?

Umpeutin muokkausajan, joten jatketaan:

Näillä on sitten päivittäiskäytössä ihan oleellisesti eroa, nelkulla ja kutosella. Kutosen vääntö auttaa matka-ajossa kummasti ja vieläpä jos päivittää nykyisin helposti saatavaan 652cc settiin niin loppuu neloselta kolmoselle pudottelut omien kokemusten mukaan. Toinen puoli tulee huoltovälistä; nelkku halajaisi tiheää öljynvaihtoa kammen ehjänä pysymisen varmistamiseksi, kun taas suodattimellisella kutosella ajelee sen 5-20tkm vaihtovälin vähän olosuhteista riippuen.

Ja sitten osien vaihtokelpoisuuksista; vaihtoehtona nelkkutiina ei ole yhtään huonompi kuin muutkaan sisarensa, sillä sitä pystyy kyllä päivittämään tarpeiden mukaan hyvinkin laajasti. Ajoin ensimmäiselläni reilut 8000km nelkun koneella, mutta jatkuva rallaus keski-suomen ja etelän välissä sai kaipaamaan lisää ohituskyvykkyyttä itsensä ja kanssa-autoilijoiden osalta.. Nykyään olen tullut siihen tulokseen, että juuri sellaista nopeutta ei ole, etteikö rättäristä haluttaisi ohi. Monet kyllä luovuttavat tietyillä nopeuksilla, mutta perään tullaan roikkumaan katsomatta ensin mitä se oma mittari näyttää ja mikä on alueen rajoitus.

Ja nelkun kulkupuolesta vielä: Oman nelkku-Dyane kombinaation sain kulkemaan 115km/h suoralla ilman vasta-tai myötätuulta. Resepti oli seuraava: vähän ajettu kone, Velleman sytkäboksi, omavalmiste pakoputkisto rosterista kolmella äänenvaimentajalla ja minimivastuksin, Valvoline Max-life koneeseen, RedLine MT90 loodaan, rengaspaineet 1.8baria ja kaasariin Wanhus-Dyanen pääsuutin, joka yllättävää kyllä oli isompi kuin myöhemmässä sisaressaan. Oisko ollut 115 kooltaan, jos en ihan väärin muista? Kaikki pyöränlaakerit olivat uusia ja auraukset kohdallaan. Josko näistä jotain uskoa tähän sairauteen?

Kolmas harmaa muistikuva: Nelkussa jos jossain on sitten paljon merkitystä, että kakkosen-kolmosen synkro ei ole paskana. Se mäkeen tapahtuva hyytyminen on niin pysäyttävä luonnonvoima, että jokainen sadasosasekunti vaihdon suhteen voi pelastaa paljon. Itseasiassa, kun tätä tältä kantilta ajattelee niin nelkulla ajaminen opetti auton potentiaalin käytöstä aika hemmetin paljon Myös hiekkatiellä, sillä kun sen kerran sai kelattua johonkin nopeuteen niin sitä ei todellakaan halunnut tappaa liialla jarruttelulla. Siinä sitä sitten oppi missä nopeuksissa ja olosuhteissa sätkän perä irtoaa tiestä, jos on irrotakseen.

Ei mulla tolle mitään pitkänmatkan ajoa tule

Paineet oli 5,5 ja 7,5. Irrotin jo huonomman puolen männän mittamista varten, nyt muihin hommiin. Nopea homma oli

Olikos se nykyinen Lahden jaosporvari, joka on ajellut nelkkusätkällä vuosia niin, että moottoriöljyjen vaihtoväli on ollut max 2000 km. Ja kun öljyt alkaa ottaa väriä, niin öljyt vaihtoon riippumatta kilometreistä..

Ajelin aikoinaan nelkkusätkällä, mutta kun sätkä oli silloin ainua kulkuväline kesät talvet, kutosen kone toimi huomattavasti mukavammin ajossa, kun vääntöä oli hieman paremmin. Lisäksi hermo ei kestänyt kuunnella nelkun koneen kilinöitä, aina oli hiukka kylmä rinki persien tienoilla, kun kuunteli tuleeko kilinä venttiileistä vai kammen laakereista.

Osia odotellessa aloin miettimään tuon ulkokuoren siistimistä. Maalia se kaipaisi sinne tänne. Itse olen ihan kädetön maalaushommissa, mutta ajattelin josko keväällä kokeilisi tuota ruiskulla vetää, meni syteen tai saveen.
Nykyinen väri on joku porschen mintunvihreä, koodit on tiedossa, mutta ei haittaa vaikka olisi vähemmän nykyistä kiiltävä. Helpointa se olisi varmaan vetää samaan väriin ettei tartte ihan kaikkea maalata.

Jostain kumman syystä tuota maalatessa on vedetty kiveniskumassaa sisäpuolelle mm. kattoon ja kojelautaankin

Lokasuojat on vedetty kitillä koriin. Eikös noi pitäis olla irti ja joku kumi välissä?

Lokasuojat pitäisi olla pulteilla kiinni, ei missään nimessä kitillä.

On ne varmaan pulteilla kiinni mutta saumat koriin on kitattu umpeen.

Teuski kirjoitti:On ne varmaan pulteilla kiinni mutta saumat koriin on kitattu umpeen.

Tarkoitatko etu- vai takalokareita?

Joskus oli tapana että kaunistettiin autoa poistamalla saumoja ja listoja, muistan jonkun kuplankin lokareita joita oli hitsattu ja koritinattu mutkia pyöristäen.

Matta/puolihimmeä ei tarvitse ruiskumaalausta ja sitä on helppo myös korjailla nykyisillä vaahtomuovipensseleillä.





Tuon kiskaisin 12 vuotta sitten telalla tuon näköiseksi ja sen jälkeen aurinko polttanut sopivan himmeäksi. Toinen Dyaneni maalattu ruiskulla kiiltäväksi ja on sen pinnoista paljon enemmän riesaa ollut...
Telamaalauksessa viileähkö hidas kuivuminen edesauttaa pinnan tasoittumista, eli sen onnistuessa on vähemmän appelsiinipintaa kuin joissakin tehtaan jäljiltä maalatuissa sätkissä.

2cvkimmo kirjoitti:

Teuski kirjoitti:On ne varmaan pulteilla kiinni mutta saumat koriin on kitattu umpeen.

Tarkoitatko etu- vai takalokareita?

Vaikka molempia? Edessä nyt kai ainakin on tiivisteet mutta mites takana?

Akailelle kiitos vinkistä, toi telailu kuulostaa ihan mun jutulta. Jos jossain olen kädetön niin se on kaikki maalaamiseen liittyvä

Franzozessa on eteen ainakin kolmea väriä, kai ne tuollaiset voisi olla(Beige, punainen, sininen, vihreä)?
https://www.franzose.de/en/Citroen-2CV/ ... ront-wing/" onclick="window.open(this.href);return false;

Taakse ei näkynyt siellä vastaavia?
Vai olisikohan se tuo universaali musta malli, body seal alta:
https://www.franzose.de/en/Citroen-2CV/ ... /ANR19038/" onclick="window.open(this.href);return false;

Nyt on tiivistemysteeri

Huolsin ton huonomman puolen kannen ja kootessa tajusin, että kannen ja sylinterin tiivisteitä ei näy missään. En ole niitä kyllä huomannut aiemminkaan eikä tilaamassani tiivistesarjassa ollut.

Joissain sarjojen kuvissa näkyy oletettavasti sylinterin paperitiiviste, kannentiivisteitä en nähnyt. Varmaan kupari- tai alumiinirinkulat pitäis olla?

Ranskalaisten sivuiltakaan en löytänyt.