Sitruunapatonki.fi

Olisi mukava tietää kuinka monen asteen tiputus sisälämpötilassa tekee saman vaikutuksen kuin eristyksen lisääminen vaikka 100mm -> 200mm. Aste pari?

Aapeli kirjoitti:Olisi mukava tietää kuinka monen asteen tiputus sisälämpötilassa tekee saman vaikutuksen kuin eristyksen lisääminen vaikka 100mm -> 200mm. Aste pari?

Kyllähän eristämällä päästään vaikka passiivitaloon asti: niitähän ei tarvitse lämmittää, normaali eläminen riittää tuottamaan kaiken lämmön.

Mulla on talon yhden päädyn osalta menossa juuri tuollainen 100 ==> 200 milliä lisäeristys. Mutta siinä vaihtuu myös kutteripuru moderniksi lämmitysmateriaaliksi eli paksuus tuplaantuu ja tehokkuus kolminkertaistuu, yhteensä siis parannuskerroin on siis luokkaa kuusi. Mä rajaan tällä kertaa tän ulkopuolisen lisäeristyksen talon alaosaan, suunnilleen korkeudelle 400 milliä lattiasta ylöspäin. Sokkelin eristän myös.

pvalila kirjoitti:Mulla on talon yhden päädyn osalta menossa juuri tuollainen 100 ==> 200 milliä lisäeristys. Mutta siinä vaihtuu myös kutteripuru moderniksi lämmitysmateriaaliksi eli paksuus tuplaantuu ja tehokkuus kolminkertaistuu, yhteensä siis parannuskerroin on siis luokkaa kuusi. Mä rajaan tällä kertaa tän ulkopuolisen lisäeristyksen talon alaosaan, suunnilleen korkeudelle 400 milliä lattiasta ylöspäin. Sokkelin eristän myös.

Näissä tuo lisäeristäminen vielä vaikuttaa kunnolla, eihän 100mm purua vastaa kun 50mm villaa, moista paksuutta ei laiteta enään kuin väliseiniin, äänieristeeksi.

Uudemmat eristeen lisäykset taas...pääkaupunkiseudulla on 2 isoa kerrostaloa joissa ei ole mitään muuta eroa kun että uudempi on tehty nykynormeilla ja vanhempi edellisillä, ei mitattavaa eroa, mittaajia on käynyt paljon, tuloksia ei juurikaan julkisuudessa näy kun ne ei oikein sovi nykykohkaamisen kanssa yksiin.

Lämpötiloja pitäisi laskea että energiaa säästyy, mites jäädyttäminen? sen energian kulutuksesta huolestuneita ei juuri näy eikä kuulu, ei edes siellä missä sitä oikeasti paljon käytetään...

Xari kirjoitti:

pvalila kirjoitti:Mulla on talon yhden päädyn osalta menossa juuri tuollainen 100 ==> 200 milliä lisäeristys. Mutta siinä vaihtuu myös kutteripuru moderniksi lämmitysmateriaaliksi eli paksuus tuplaantuu ja tehokkuus kolminkertaistuu, yhteensä siis parannuskerroin on siis luokkaa kuusi. Mä rajaan tällä kertaa tän ulkopuolisen lisäeristyksen talon alaosaan, suunnilleen korkeudelle 400 milliä lattiasta ylöspäin. Sokkelin eristän myös.

Näissä tuo lisäeristäminen vielä vaikuttaa kunnolla, eihän 100mm purua vastaa kun 50mm villaa, moista paksuutta ei laiteta enään kuin väliseiniin, äänieristeeksi.

Uudemmat eristeen lisäykset taas...pääkaupunkiseudulla on 2 isoa kerrostaloa joissa ei ole mitään muuta eroa kun että uudempi on tehty nykynormeilla ja vanhempi edellisillä, ei mitattavaa eroa, mittaajia on käynyt paljon, tuloksia ei juurikaan julkisuudessa näy kun ne ei oikein sovi nykykohkaamisen kanssa yksiin.

Lämpötiloja pitäisi laskea että energiaa säästyy, mites jäädyttäminen? sen energian kulutuksesta huolestuneita ei juuri näy eikä kuulu, ei edes siellä missä sitä oikeasti paljon käytetään...

Jäähdyttämisen energiankulutus ei ole kovin iso.

Kun mä talvella lämmitän ilmalämpöpumpulla, seinän kahdella puolella saattaa olla 40 asteen lämpötilaero (+20 sisällä ja - 20 ulkona). Pumppu joutuu siis tekemään hemmetisti töitä.

Kesällä se jäähdyttäminen tarkoittaa usein ihan vain kahden tai neljän asteen muutosta lämpötilaan. Tosi pienikin muutos lämpötilaan riittää, koska ilpin kylmennyksen läpi mennessään ilmasta poistuu kosteus (joka sitten lorisee sieltä putkea pitkin pihalle). Ihan vain ilman kuivaaminen helpottaa oloa hemmetisti.

Jäähdyttämisen suhteen Suomessa on myös yleensä se tilanne, ettei jäähdyttää tarvitse ympäri vuorokauden.

Kerrostaloissa ei aina oikein voikaan, kun parvekkeella humiseva ulkoyksikkö häiritsee naapureita, jotka nukkuvat helteillä ikkunat auki.

pvalila kirjoitti:Jäähdyttämisen energiankulutus ei ole kovin iso.

Kun mä talvella lämmitän ilmalämpöpumpulla, seinän kahdella puolella saattaa olla 40 asteen lämpötilaero (+20 sisällä ja - 20 ulkona). Pumppu joutuu siis tekemään hemmetisti töitä.

Kesällä se jäähdyttäminen tarkoittaa usein ihan vain kahden tai neljän asteen muutosta lämpötilaan. Tosi pienikin muutos lämpötilaan riittää, koska ilpin kylmennyksen läpi mennessään ilmasta poistuu kosteus (joka sitten lorisee sieltä putkea pitkin pihalle). Ihan vain ilman kuivaaminen helpottaa oloa hemmetisti.

Jäähdyttämisen suhteen Suomessa on myös yleensä se tilanne, ettei jäähdyttää tarvitse ympäri vuorokauden.

Mut jos mennään tuonne etelään jossa on nyt +40 se jäähdytyskin vie aikalailla, ei ne sitä silti ole lopettamassa vaikka täällä pitäisi lopettaa lämmittäminen.

Xari kirjoitti: Mut jos mennään tuonne etelään jossa on nyt +40 se jäähdytyskin vie aikalailla, ei ne sitä silti ole lopettamassa vaikka täällä pitäisi lopettaa lämmittäminen.

Nythän se +40 löytyy jo brittien saareltakin, ei sitä sen kauemmaksi tarvitse mennä.

Oikeasti kuumissa maissa tavallinen kansa pysyy kaukana ilmastointilaitteista. Libyassakin tuttavani kiroili aina, jos kyytiin sattui yksikin paikallinen ihminen: paikalliset eivät kestäneet ilmastointia lainkaan, saivat flunssan siitä äärettömän helposti. Siinä oli sitten suomalaisen pakko tiristellä hemmetillisessä kuumuudessa, vaikka autossa olisikin ollut ilmastointi.
- Puhutaan 80-luvusta, silloin ilmastointilaitteet olivat autoissa vielä aika harvinaisia.

Ei täällä lämmittämistä kokonaan voi lopettaa, mutta olisi hyvä ihan jo omavaraisuudenkin näkökulmasta tiputtaa energiankulutus sellaiselle tasolle, että riippuvuus itänaapurista hieman vähenisi.

Mä vähän ihmettelen noita taulukoita aggregaattien sähkön sopivuudesta erilaisille laitteille.

https://docs.google.com/viewer?url=http ... 813143.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Löytyy sivulta 6.

Telkkarit ja tietokoneet mielletään aroiksi laitteiksi, jotka tarvitsevat laadukasta sähköä. Mutta nykyisin pesukonetta ohjaa ihan vastaava prossu ja pesukonekin on kiinni netissä. Kahvinkeitin kans. Ilmalämpöpumppu on sekin täynnä ihan samaa tekniikkaa, jota löytyy telkkarista tai läppäristä.

Mä myös kyseenalaistaisin noiden herkkien laitteiden herkkyyden. Jos johonkin toosaan on rakennettu piikkejä kestävä virtalähde, niin sitten se koko laite kestää aggregaatin jatkona. Kriittisä komponentteja on ihan vain muutama, jos aggregaattikäyttä olisi yleisempää niin laitteista myös rakennettaisiin kaikkiruokaisia.

pvalila kirjoitti:Jäähdyttämisen energiankulutus ei ole kovin iso.

Näissä oloissa kotikäytössä jopa tarpeetonta, kattotuuletin on täysin riittävä, liian lämmön tulo sisään on tosin estettävä kaihtimilla ja muilla.

Tälläinen pyörii makkarin katossa, ihan riittävä, sähkönkulutus olematon, varsinkin jos vertaa muihin jäähdytysvaihtoehtoihin.https://www.nettilamppu.fi/hunter-dante ... uskea.html

Xari kirjoitti:

pvalila kirjoitti:Jäähdyttämisen energiankulutus ei ole kovin iso.

Näissä oloissa kotikäytössä jopa tarpeetonta, kattotuuletin on täysin riittävä, liian lämmön tulo sisään on tosin estettävä kaihtimilla ja muilla.

Tälläinen pyörii makkarin katossa, ihan riittävä, sähkönkulutus olematon, varsinkin jos vertaa muihin jäähdytysvaihtoehtoihin.https://www.nettilamppu.fi/hunter-dante ... uskea.html

Suomessa se usein on juuri noin. Mutta esimerkiksi mä olen nyt kerrostalokämpässä, jossa ilppi oli kyllä enemmän kuin tarpeen, kun lämpötila kiipesi yli 30 asteen varjossa. Tänään riittää tuuletin ihan hyvin, mutta kyllä mä silti hetken pyöritin ilppiä, ihan vain kuivausmielessä.

Autossa ilmastointi on myös tosi tärkeä.