Sitruunapatonki.fi

avbx kirjoitti:Laskin että sylinterien maksimikantama on tosiaan tuo 3271 kg. Taitaa sylinteri olla tukivarren puolessavälissä, joten vipusuhde on 1:2, joten maksimikuorma olisi vain 1,6 tonnia <leiks>
Paine voinee hyvinkin nousta yli tuon 170 barin, jos jousitus on ylhäällä, kun painoa lyödään päälle. Järjestelmässä kun ei taida olla paineenrajoitusventtiiliä jousituksen puolella. Takaisinvirtauksen estää ainakin paineensäätimen vastaventtiili. Jos öljy ei pääse poistumaan hallitusti, se tulee siitä mikä pettää ensin. Maksimipaineen määrää se. Maastahan se ei nosta enempää kuin tuon 1,5 tonnia keulasta ja tonnin takaa.

Kyllä se näissä yhdellä tukivarrella toteutetuissa on ihan 1:1 se vipusuhde edessä kun ei se sylinteri liity tukivarteen vaan suoraan napaan ja tukivarsi vaan pitää navan sopivalla etäisyydellä autosta.

Tuo yläasennossa ylikuormaaminen olisi todennäköisesti varsin kohtalokasta mutta jos joku on laittamassa henkilöautoonsa reilusti yli tonnin kuormaa niin ehkä voimme olettaa ettei autoa ole lastauksen ajaksi nostettu yläasentoon.

avbx kirjoitti:.... Jos öljy ei pääse poistumaan hallitusti, se tulee siitä mikä pettää ensin. Maksimipaineen määrää se.

Minkähänlaisilla varmuuskertoimilla tuo systeemi on suunniteltu, eli millä paineella viimeistään kuuluu jostain poks?
Veikkaisin, että joku O-rengas antautuu ensimmäisenä.

Niinpäs onkin etusylinteri kiinni navassa, mitähän tuli mietittyä (tai siis ei tullut)
Varmuuskertoimet ei varmaan ole kummoisia, ylipaineen muodostuminen kun ei ole kovin todennäköistä. Tiiviste tai letku taitaa lähteä ekana.

Breakkiin laitoin vahingossa ylikuormaa kun hain laattoja kaupasta, ei siinä kohtaa tullut mieleen että mitäköhän nämä mahtaa painaa ja latasin takaluukun täyteen ja penkeille + takalattiallekin hiukan. Eli oli vähän toista tonnia kuormaa ja perä ei noussut ylös. Matkaa oli vain muutama kilsa niin ajettiin sitten ihan varovasti

Jankos kirjoitti:Breakkiin laitoin vahingossa ylikuormaa kun hain laattoja kaupasta, ei siinä kohtaa tullut mieleen että mitäköhän nämä mahtaa painaa ja latasin takaluukun täyteen ja penkeille + takalattiallekin hiukan. Eli oli vähän toista tonnia kuormaa ja perä ei noussut ylös. Matkaa oli vain muutama kilsa niin ajettiin sitten ihan varovasti

Jos olisit pitänyt moottorin käynnissä lastauksen ajan, olisi varmaan pysynyt perä normaalikorkeudessa. Näin ainakin itse tein silloin kun olen laattoja lastannut Berline Xantiaan. Toisella kerralla sisälle tulevia laattoja ja toisella kerralla 50x50 pihalaattoja.

RPekka kirjoitti:Takajarrujen syöttö tulee takajousitukselta eli niin kauan kuin perä ei ole maassa on takana täydet jarrut,...

Ja tällä systeemillä on saatu aikaan takajarruille automaattinen kuorman tunnistava jarruvoiman säätö (=ALB). Takajarruille tuleva paine riippuu suoraan akselille vaikuttavasta massasta.

svc kirjoitti:Olisikos kellään tiedossa Xantian jousisylinterien läpimittoja ja mahdollisesti jousituksen vipusuhteita?
Vipusuhteet saan kyllä, kun menen keväämmällä uton alle mitan kanssa mutta nuo sylinterien pinta-alat vaatisivat vähän enemmän purkamista

Vipusuhteen voit mitata tästä tai klikkauksen takana olevasta isommasta kuvasta:


Servicestä päättelisin että Berline Xantiassa on takana 37 mm mäntä (kuten BX Break) ja Break Xantiassa tuo mainittu 40 mm.

Etujousituksesta muistelen mitanneeni lähes 100 bar paineen tyhjästä autosta jossa etuakselipaino on lähes tonni.

Kiitokset!
Kuvasta mitattuna vipusuhde näyttäisi mittaustarkkuuden puitteissa olevan aika tasan 1:3

Männän alaksi tulee siis berlinessä 10,75 cm2 ja breakissa 12,57 cm2.
Tästä saadaan maksimi pyöräkuormiksi takana 170 barin paineella vastaavasti 620 kg ja 726 kg.

Otitko huomioon, että sylinteri on vinossa vipuvarren päähän nähden? Muuten tulos näyttäisi olevan aika järkevä.

Hyvä pointti. En ottanut tuota kulmaa huomioon. Pitääkin vähän mittailla niitä kulmia, samalla, kun vaihdan kesäpyöriä alle.
Tuossa kuvassa jousitus taitaa ollakin alimmassa asennossa.

svc kirjoitti:Tuossa kuvassa jousitus taitaa ollakin alimmassa asennossa.

Normaalikorkeudelta näyttää minun silmään kun pohjaanlyöntikumin alareuna on satulan kiinnikkeen yläreunan kohdalla eli tukivarsi ei ole kiinni pohjaanlyöntikumissa (vaikka näyttää).

svc kirjoitti:Tästä saadaan maksimi pyöräkuormiksi takana 170 barin paineella vastaavasti 620 kg ja 726 kg.

Ja edelleen laskien breakissa hydrauliikka jaksaa kantaa etuakselilla 3725 kg ja takana 1450 kg. = Yli viisi tonnia,

Tästä tuleekin mieleen hullu idea, että jos laki vielä sallisi, niin BX:n tai Xantian taka-akselistosta voisi rakentaa jarrullisen perävaunun. Jarruventtiili vetopäähän ja hydrauliletku vetokuulan rinnalle paineensyöttöä varten, jne...

svc kirjoitti:Tästä tuleekin mieleen hullu idea, että jos laki vielä sallisi, niin BX:n tai Xantian taka-akselistosta voisi rakentaa jarrullisen perävaunun. Jarruventtiili vetopäähän ja hydrauliletku vetokuulan rinnalle paineensyöttöä varten, jne...

Arvaa vaan onko tätä suunniteltu eräänkin kerran saunassa punaviiniä, etiketistä kiinni pitäen, maistellessa.

RPekka kirjoitti:

svc kirjoitti:Tästä tuleekin mieleen hullu idea, että jos laki vielä sallisi, niin BX:n tai Xantian taka-akselistosta voisi rakentaa jarrullisen perävaunun. Jarruventtiili vetopäähän ja hydrauliletku vetokuulan rinnalle paineensyöttöä varten, jne...

Arvaa vaan onko tätä suunniteltu eräänkin kerran saunassa punaviiniä, etiketistä kiinni pitäen, maistellessa.

Kyllä tuota on aateltu. Jo ennen punaviiniin tykästymistä? Varsinkin kun on jo Warren taka-akselistoista (kierrejouset, viistoheiluritukivarret, nesteiskarit ja kallistuksenvakaajatanko) kaksi kärryä tehty. Puuttuisi enää tuo nestejousitusversio. Vaan intoa rajoittaa pääasiassa laiskuus ja akseliston/systeemin omapaino.

svc kirjoitti:Tästä tuleekin mieleen hullu idea, että jos laki vielä sallisi, niin BX:n tai Xantian taka-akselistosta voisi rakentaa jarrullisen perävaunun. Jarruventtiili vetopäähän ja hydrauliletku vetokuulan rinnalle paineensyöttöä varten, jne...

Itsellä kävi vasta päivänä eräänä mielessä vastaava, mutta hydraulipumppu kärryssä, sähkönsyöttö autosta. Pitäisi kyllä saada käänteinen jarruvalo-ohjaus, että olisi turvallinen...

ealab kirjoitti:... Vaan intoa rajoittaa pääasiassa laiskuus ja akseliston/systeemin omapaino.

Tieliikennekäyttöön rajoittaa myös lainsäädäntö. Nykyään uuden perävaunun jarrut pitää olla E-hyväksytty perävaunukäyttöön. (Koko EU:ssa).
Yhdelläkään auton akselistolla ei ole hyväksyntää PV-käyttöön. Tietysti jos vanhan nestejarrullisen kärryn muuttaisi hydejarruille...

Vielä parempi olisi saada kytkettyä toinen jarruventtiili vetoautoon niin, että perävaununkin jarruja ohjattaisiin suoraan jarrupolkimella. Tämä tosin vaatisi useamman putken auton ja PV:n välille. Vähintään kaksi jos perävaunussa olisi oma sähkökäyttöinen hydraulipumppu.

Been there done that...
Jerry Hathawa tehnyt jo aikaa sitten:

http://www.infoweb.nl/smworld/portsm.htm

svc kirjoitti:Vielä parempi olisi saada kytkettyä toinen jarruventtiili vetoautoon niin, että perävaununkin jarruja ohjattaisiin suoraan jarrupolkimella. Tämä tosin vaatisi useamman putken auton ja PV:n välille. Vähintään kaksi jos perävaunussa olisi oma sähkökäyttöinen hydraulipumppu.

Meidän suunnitelmissa tämä oli ratkaistu niin että auton ja pv:n välillä on 3 hydr. linjaa: korkeapaine, paluu ja auton etujarrupaine. Vaunun jarruventtiili on siellä vaunussa, etujarrukara kiilattuna asentoon jossa se sulkee paluulinjan. Vaunun jousituspaine pitää takajarrupiirin kuitenkin vielä paineettomana koska etujarrupiirissäkään ei ole painetta. Kun auton jarruja käytetään tulee vaunulle ohjaus kätyrimäisesti jarruventtiilin etujarrulähtö-korvaan jolloin takajarrupiirissä on akselipainoa/painetta vastaava paine.

[:)[/quote]Tieliikennekäyttöön rajoittaa myös lainsäädäntö.

.
Niinhäs se aina tekee.
mutta tehkää vaan kuten haluutte ja jos toimii leimaamossa niin sillon se on hyvä.
hitto ... täällä saa kokoajan lukea pykäliä mikä on ns:luvallista pykälämaakarien mukaan.
tarpeeksi monta kun tekee toisin kuin nuo nikkarit ovat päättäneet hyväksi olevan , niin aikanaan tilanne muuttuu.
itse en ainakaan paljoa perusta noista pykälistä jotka eivat vaaranna ketään.
vaihtelin moottoreita mielin määrin kunhan ne olivat saman näköisiä suunnilleen . ja suu kiinni leimaamossa.
se on sitten leimaajan asia tunnistaako muutokset.
en kehoita ketään toimimaan samoin ,mutta tuollainen hyysääminen/vahtaaminen ns: viranomaisten puolelta on jo hieman yliampuvaa.
tehkää, mutta tehkää huolellisesti ja huomioiden rakenne vahvuudet ja paskat pykälistä.

svc kirjoitti:

ealab kirjoitti:... Vaan intoa rajoittaa pääasiassa laiskuus ja akseliston/systeemin omapaino.

Tieliikennekäyttöön rajoittaa myös lainsäädäntö. Nykyään uuden perävaunun jarrut pitää olla E-hyväksytty perävaunukäyttöön. (Koko EU:ssa).
Yhdelläkään auton akselistolla ei ole hyväksyntää PV-käyttöön. Tietysti jos vanhan nestejarrullisen kärryn muuttaisi hydejarruille...

Niin. Ihmisillä kun on peräkärrin rekisteriotteita joissa lukee merkkinä "omavalmiste" ja lisätiedoissa "auton akseli"...

kokemjne kirjoitti:

svc kirjoitti:...Tieliikennekäyttöön rajoittaa myös lainsäädäntö.

Niinhäs se aina tekee...

mutta tehkää vaan kuten haluutte ja jos toimii leimaamossa niin sillon se on hyvä.
hitto ... täällä saa kokoajan lukea pykäliä mikä on ns:luvallista .

Äläs nyt Kokemjne. Eikö nyt kuitenkin kannata selvittää mitä pykälät sanovat, ennenkuin laittaa enemmän aikaa ja rahaa systeemin, jota ei ole toivoakaan saada kilpiin? Pykälät (tai niiden kiertäminen ) kannata ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa?

Toki ideoida saa ja rakentaa. Kiinni vaan ei pidä jäädä.

Savitaipale kirjoitti:Been there done that...
Jerry Hathawa tehnyt jo aikaa sitten:

http://www.infoweb.nl/smworld/portsm.htm

Heh, siellähän on oikea pallomeri.

Sylinteri on sitten vinossa vain 17 astetta, joka vaikuttaa 5 %.

Ja edelleen laskien breakissa hydrauliikka jaksaa kantaa etuakselilla 3725 kg ja takana 1450 kg. = Yli viisi tonnia,

Tuo taka-akselin kuormitus on varmasti oikein, mutta etuakseli ei voi olla noin.

Etujousituksesta muistelen mitanneeni lähes 100 bar paineen tyhjästä autosta jossa etuakselipaino on lähes tonni.

Tämän perusteella etuakseli voisi kantaa 1700 kiloa. Jos haluat laskea tarkasti, täytyy varmaan tehdä vapaakappalekuvat, vipusuhde ei ehkei olekaan 1:1 edessä... Paineen mittaaminen voi tosin olla vedenpitävin konsti saada tietoa jousituksesta.

Kertokaa minulle samalla miksi jousitus muuttuu sitä jäykemmäksi mitä ylempänä jousitus on, ei kai paineet ainakaan muutu suuresti mihinkään suuntaan oli auto normiasennossa tai ylempänä?