Sitruunapatonki.fi

Vuoden verran korjattu Oldsmobile Omega leimattu eilen 12 vuoden tauon jälkeen ja tänään lahjoitettu uudelle omistajalle.

Huikko kirjoitti:Vuoden verran korjattu Oldsmobile Omega leimattu eilen 12 vuoden tauon jälkeen ja tänään lahjoitettu uudelle omistajalle.

Näinkin tämän eilen liikenteessä Kalevassa, Kivenheiton nurkilla

Maxi Axu sai uuden lyhyemmän/kevyemmän kytkinvaijerin.

Korjasin tallin lattialämmityksen termostaatin.

Tänään sain jopa puhdistettua ja maalattua Rangen takajarrusatulat. Kunhan kuivaa, niin sitten tiivisteet ja männät paikalleen, ja seuraavalla kerralla verstaalle niitä asentamaan. Etusatuloille sitten ohjelmassa sama operaatio. Olikin jo ehtinyt unohtaa miten p*rseestä DOT-jarrunesteet on, jumittuvia mäntiä yms hauskaa niiden kanssa, asia joka on liki olematon LHM:n kanssa...

Hieman vaan pitää tässä rauhallisesti ottaa askartelujen kanssa, kun tuli eilen sipaistua peilijäälle selälleen. Ei edes ehtinyt säikähtää, kun oli jo maassa. Heti kun sai ittensä autosta ulos, ja muutaman askeleen otettua, niin pääsi yllättämään. Eikä sitten enää myöhemmin mitään luisuttelua, epäilen että matkalla autossa lämmenneet kengänpohjat sulatti pintakerroksen höttölumen, saattaen uskomattoman liukkaaksi sileätä jäätä vasten. Enkä ollut ainoa sillä pihalla niin suorittanut, neljä oli jo onnistunut vastaavassa hetkeä aiemmin...

Pientähän tämä, pää ei käänny toiseen suuntaan, niska ja selkä jumissa ja rannekin ottanut osumaa. Entisten niskaongelmien lisäksi moiset. Eipähän sitten tarvinnut menneenä yönä nukkua, sen verran oli kipiä, toivottavasti tulevana yönä saisi unta edes jotenkin... Ja jos ei saa, niin pitää huomenna sitten valitella fysiatrian osastolla, jonne muutenkin olen menossa...

Ehkä nuo taas tovin sitten toimii, ja ehkä siistinäkin hetken pysyy..?

Kynkänlaakerien vaihto muuttui taka-akselin vaihdoksi, ensin piti varaosa purkaa raadosta pois. Jarruja vaille valmis nyt...

Kun vaan olisi suoraan lähtenyt tuohon niin ei olisi tarvinnut sitä kuukauden ajettua pyörännapaa irrottaa ja laittaa samaan akseliin takaisin

Aloin varaosa-autosta purkaan polttoainetankkia pois. Mutta sehä jäi paikoilleen sinne Mikä olisi helpoin keino tyhjentää tankki Xsara -98. Musta rinkula tankin päällä ei lähe irti millään päin. Paineilmaa? Letku ei mee tankkiin asti koska täyttöputki on sen mallinen loppu päästä.

Eeska91 kirjoitti:Aloin varaosa-autosta purkaan polttoainetankkia pois. Mutta sehä jäi paikoilleen sinne Mikä olisi helpoin keino tyhjentää tankki Xsara -98. Musta rinkula tankin päällä ei lähe irti millään päin. Paineilmaa? Letku ei mee tankkiin asti koska täyttöputki on sen mallinen loppu päästä.

Itse ole irrottanut tiukemmin kiinni olevat rinkulat ensin suihkimalla ruosteenirrotusainetta sinne renkaan väliin ja sitte naputtelemalla vasaralla ja jollain tylpällä esineellä niistä pykälistä. Jos ei aukea niin laita suoraa sähköä polttoainepumpulle ja ota bensaletku irti moottoritilasta ja lasket bensat astiaan sitä kautta.

eskere kirjoitti:

Eeska91 kirjoitti:Aloin varaosa-autosta purkaan polttoainetankkia pois. Mutta sehä jäi paikoilleen sinne Mikä olisi helpoin keino tyhjentää tankki Xsara -98. Musta rinkula tankin päällä ei lähe irti millään päin. Paineilmaa? Letku ei mee tankkiin asti koska täyttöputki on sen mallinen loppu päästä.

Itse ole irrottanut tiukemmin kiinni olevat rinkulat ensin suihkimalla ruosteenirrotusainetta sinne renkaan väliin ja sitte naputtelemalla vasaralla ja jollain tylpällä esineellä niistä pykälistä. Jos ei aukea niin laita suoraa sähköä polttoainepumpulle ja ota bensaletku irti moottoritilasta ja lasket bensat astiaan sitä kautta.

Dsl Xsara. Mekaaninen pumppu.. ois bensa nii tuon oisin teheny heti. Ja tuo rinkulan irrotus on vähän niin ja näin. Voi olla ettei sitä saa takas paikoilleen enään vaikka ostais uuden.

Joskus ostin Biltemasta tms. sellaisen ihan rimpulan imupumpun (ilmahaitari, jossa suuntaventtiili) tuo ei ole tarkoitettu polttoaineille, mutta käy hyvin myös egressiivisempiin nesteisiin, kun käyttää pidempää letkua eikä tuolla ime kuin ilmaa. Tai sitten vaan laittaa jotain läpiväkyvää letkua polttoaineletkun jatkoksi ja siitä imaisee sen verran että lappo alkaa toimimaan, jos auto menee palasiksi, niin katkaisemalla ja jatkamalla siitä korkkiosasta lähtevä letku lienee helpoin. Mitä lyhyempi letku ja mitä enemmän saisi korkeuseroa, sitä nopeammin lappo toimii, ja tietysti siihen jonkun nestepumpunkin voisi virittää. Hidasta se on joka tapauksessa ja hitaudessa on se haittapuoli, että täytyy odotella ja jos ei ole riittävän isoja astioita täytyy niitäkin vahtia ettei mene yli.

Tai onko tuossa mallissa konetilassakin sellainen kumilutkupumppu (vähän kuin perämoottoreissa), se toimii tuossakin tarkoituksessa, mutta alkuperäinen reitti lienee sen verran pitkä että lappoamalla hidastuu ihan olemattomiin, suodattimia sun muita välissä?

olli__o kirjoitti:Joskus ostin Biltemasta tms. sellaisen ihan rimpulan imupumpun (ilmahaitari, jossa suuntaventtiili) tuo ei ole tarkoitettu polttoaineille, mutta käy hyvin myös egressiivisempiin nesteisiin, kun käyttää pidempää letkua eikä tuolla ime kuin ilmaa. Tai sitten vaan laittaa jotain läpiväkyvää letkua polttoaineletkun jatkoksi ja siitä imaisee sen verran että lappo alkaa toimimaan, jos auto menee palasiksi, niin katkaisemalla ja jatkamalla siitä korkkiosasta lähtevä letku lienee helpoin. Mitä lyhyempi letku ja mitä enemmän saisi korkeuseroa, sitä nopeammin lappo toimii, ja tietysti siihen jonkun nestepumpunkin voisi virittää. Hidasta se on joka tapauksessa ja hitaudessa on se haittapuoli, että täytyy odotella ja jos ei ole riittävän isoja astioita täytyy niitäkin vahtia ettei mene yli.

Tai onko tuossa mallissa konetilassakin sellainen kumilutkupumppu (vähän kuin perämoottoreissa), se toimii tuossakin tarkoituksessa, mutta alkuperäinen reitti lienee sen verran pitkä että lappoamalla hidastuu ihan olemattomiin, suodattimia sun muita välissä?

Suodatin on pumpun jälkeen ja letkut on jo poikki tankilta. Paineilma ois kans yks keino. Puhaltaa ilmaa meno puolelta tankkiin takasipäin ja paluulinjasta polttoaine pois. Pitää alkaa kattoo puotanko tankin vaan alas ja katkon tuon täyttöputken jostain järkevästä kohasta. Mietin porakonepumppua mutta letkut ei mee edelleenkään tankille. Ellei sitte laita ihan ohutta ekana menee tankkiin ja siitä sitte 3/4" letku jatkeeksi.

Tai sitten ihan normaalisti päin, eli puhaltaa ilmaa paluuletkusta ja laittaa ulostuloletkun normaaliin ulostuloon, en tiedä meneekö paluu kuinka pohjalle, varmaan aika alas, ettei tee vaahtoa, mutta lisäksi voi olla jotain suuntaventtiileitä?

Isoa painetta ei kannata laittaa, eli jo hyvin pieni paine 0,2 bar tekee jo aika voiman kun se kohdistuu isolle pinta-alalle, vastaisko se jo 2000 kg painoa neliömetrillä? (en ole ihan varma, kun kokeilin jollain hämärällä konvertterilla, joka antoi 0,2 bar= 20 kPa = 20000 N/m^2)

Helppo tapa saada varmasti pieniä paineita on täyttää kompuran säiliöön vain pieni paine jo alkujaankin (tai sitten tyhjentää se pieneen paineeseen ilman sähköja)

Palstan aihepiiriin nähden jokseenkin epäsovinnaista toimintaa vääränmerkkisen parissa, mutta Mercedes-Benz W124 etulokasuojaa korjasin. Sisälokarin hylly ruostuttaa pellin pahanpäiväisesti etukulmassa ja korjaustarve osuu kohtaan jossa on pellin muoto melko haasteellinen. Korivasara- ja vastinsarja oli ankarassa käytössä, pahvisabluunoita leikeltiin ja lokasuojaa soviteltiin jne. Kai siitä ehkä hyvä tulee.

Hessu kirjoitti:Palstan aihepiiriin nähden jokseenkin epäsovinnaista toimintaa vääränmerkkisen parissa, mutta Mercedes-Benz W124 etulokasuojaa korjasin. Sisälokarin hylly ruostuttaa pellin pahanpäiväisesti etukulmassa ja korjaustarve osuu kohtaan jossa on pellin muoto melko haasteellinen. Korivasara- ja vastinsarja oli ankarassa käytössä, pahvisabluunoita leikeltiin ja lokasuojaa soviteltiin jne. Kai siitä ehkä hyvä tulee.

Joskus voi tietysti antaa suosiolla periksi ja uhrata uuteen sen 40-50€, jollei ole E 500?

betaromeo kirjoitti:

Hessu kirjoitti:Palstan aihepiiriin nähden jokseenkin epäsovinnaista toimintaa vääränmerkkisen parissa, mutta Mercedes-Benz W124 etulokasuojaa korjasin. Sisälokarin hylly ruostuttaa pellin pahanpäiväisesti etukulmassa ja korjaustarve osuu kohtaan jossa on pellin muoto melko haasteellinen. Korivasara- ja vastinsarja oli ankarassa käytössä, pahvisabluunoita leikeltiin ja lokasuojaa soviteltiin jne. Kai siitä ehkä hyvä tulee.

Joskus voi tietysti antaa suosiolla periksi ja uhrata uuteen sen 40-50€, jollei ole E 500?

Joskus pitää vaan antaa järjen äänelle periksi... Omasta "vääränmerkkisestä" katselin vauhdinvaimentimia, takana sai putsaamalla, edestä ihan ei putsaus riitä. 12 jarrumäntää joista kolme liikkui sovinnolla...


Tuossa paras ja huonoin vierekkäin. Tuskin enempiä tarvii selitellä...


Tuolta uutta tilalle. Alta vitosen kappale. Ensin meinasin kyllä sitäkin että äkkiäkös nuo kahdeksan sorvaisi rosterista, mutta ei taitais tuntipalkkoja lähellekään päästä. Koko sarja rosterisia, tiivisteineen, olisi siedettävä mutta nyt kokeillaan noita hupsunhintaisia palikoita...

Hyvin muistui mieleen LHM:n edut DOT4 -nesteeseen verrattuna, pariinkymmeneen vuoteen ei olekaan tullut jumineiden jarruosien kanssa painittua, ja heti taas joutui kun sitä sisältävää nestettä jarruissaan käyttävä keksintö haltuun eksyi...

C5 Break I sai uudet jarrupalat taakse. Happetuneet oli ja kovin kiinni. Foorumin hyvillä ohjeilla homma onnistui.

Vaihdoin käsityökaluilla ilman prässiä tai laakeriulosvetäjiä Renault Kangoo 4x4:n etupyörän laakerin. Meni 7 tuntia aikaa ilman kahvitaukoja. Oli lujassa. Pääsi perkeleitä. Ei uusikaan laakeri mennyt paikalleen kiroilematta.

Koko homma piti tehdä pyöräkotelon välittömässä läheisyydessä eli käytännössä lokasuojan alla puupölkyn päällä, kun ei abs-anturi tietenkään irronnut edes ympäröivää metallia lämmittäen, väkisin irrotus olisi tarkoittanut rikkomista. Konehuoneen liitin taas on niin pahassa paikassa että ilman nosturia ei pääse liki.

Laakerikehistä osa irtosi hakkaamalla tolkuttomalla voimalla tuntikaupalla ja osa vaati pikkurälläkällä katkaisua.

Aina se on tätä. Miten tätä jaksaakin. Jotain pitää kuitenkin harrastaa.

Cx famin konehuoneen sähköjä vetelin uudelle koneelle sopivaksi. Auto on alkujaan tullut 2,5 ruiskulla ja yhdellä anturilla maahan, piti tulla
dieselillä taxi käyttöön. No auto dieselöitiin uutena Keurulla ja taxiuran jälkeen palautettiin bensalle muttei alkuperäisellä koneella, vaan vanhemmalla kaksianturisella ruiskulla. Selvyyden välttämiseksi nyt keulalle tulee kilven mukaan M25/667 kahdella anturilla mutta toistaisekši ilman cooleria. Farkkuahan ei ole ole turbolla toimitettu mutta 667 on ruotsalainen saasteversio, joka pitäisi tehojen puolesta mahtua 20% tehon lisäyksen raameihin. Yhdistelemällä eri johtosarjoja sain oletettavasti kaikki koneen anturit liitettyä piuhoihin. No savun hälvettyä...
Sytty- ja ruiskuecujen tarttis olla samaa alkuperää koneen kanssa. Bensaturboon on ainakin kolmea eri kipinäboxia, eikä käy ristiin.
Ilmamäärämittarikin pitää olla koneeseen sopiva. Tavallisen ruiskun vermeet ei sovi turboon. Nukkumaan.

Cx famin konehuoneen sähköjä vetelin uudelle koneelle sopivaksi. Auto on alkujaan tullut 2,5 ruiskulla ja yhdellä anturilla maahan, piti tulla
dieselillä taxi käyttöön. No auto dieselöitiin uutena Keurulla ja taxiuran jälkeen palautettiin bensalle muttei alkuperäisellä koneella, vaan vanhemmalla kaksianturisella ruiskulla. Selvyyden välttämiseksi nyt keulalle tulee kilven mukaan M25/667 kahdella anturilla mutta toistaisekši ilman cooleria. Farkkuahan ei ole ole turbolla toimitettu mutta 667 on ruotsalainen saasteversio, joka pitäisi tehojen puolesta mahtua 20% tehon lisäyksen raameihin. Yhdistelemällä eri johtosarjoja sain oletettavasti kaikki koneen anturit liitettyä piuhoihin. No savun hälvettyä...
Sytty- ja ruiskuecujen tarttis olla samaa alkuperää koneen kanssa. Bensaturboon on ainakin kolmea eri kipinäboxia, eikä käy ristiin.
Ilmamäärämittarikin pitää olla koneeseen sopiva. Tavallisen ruiskun vermeet ei sovi turboon. Nukkumaan.

ds-jekkeri kirjoitti:Vaihdoin käsityökaluilla ilman prässiä tai laakeriulosvetäjiä Renault Kangoo 4x4:n etupyörän laakerin. Meni 7 tuntia aikaa ilman kahvitaukoja. Oli lujassa. Pääsi perkeleitä. Ei uusikaan laakeri mennyt paikalleen kiroilematta.

Ei kuulosta alfaharrastajan hommalta etupyörän laakerin vaihto?

Niin tuttuja sanoja. Aina sitä vannoo, että tämä oli viimeinen kerta. Kuitenkin löytää itsensä uudestaan äheltämästä auton alta jotain osaa irti tai kiinni. Muiden projektiketjuja kun lukee niin tuntuu, että konerempat hoituu tuosta vain. Uudet täydellisesti alkuperäistä muotoa noudattavat pellit suorastaan sujahtaa paikalleen. Alustan osat erinäisine parannuksineen on yleensä vaihdettu siinä sivussa, kun odoteltiin asennusoluiden jäähtymistä. Itse joutuu vääntämään tuntitolkulla jotain hydeputkea tai vastaavaa paikalleen.

Tämmöistä tämä on...

hogander kirjoitti:

ds-jekkeri kirjoitti:Vaihdoin käsityökaluilla ilman prässiä tai laakeriulosvetäjiä Renault Kangoo 4x4:n etupyörän laakerin. Meni 7 tuntia aikaa ilman kahvitaukoja. Oli lujassa. Pääsi perkeleitä. Ei uusikaan laakeri mennyt paikalleen kiroilematta.

Ei kuulosta alfaharrastajan hommalta etupyörän laakerin vaihto?

Niin tuttuja sanoja. Aina sitä vannoo, että tämä oli viimeinen kerta. Kuitenkin löytää itsensä uudestaan äheltämästä auton alta jotain osaa irti tai kiinni. Muiden projektiketjuja kun lukee niin tuntuu, että konerempat hoituu tuosta vain. Uudet täydellisesti alkuperäistä muotoa noudattavat pellit suorastaan sujahtaa paikalleen. Alustan osat erinäisine parannuksineen on yleensä vaihdettu siinä sivussa, kun odoteltiin asennusoluiden jäähtymistä. Itse joutuu vääntämään tuntitolkulla jotain hydeputkea tai vastaavaa paikalleen.

Tämmöistä tämä on...

Jaa-a, mikä sitten on alfaharrastaja. Itse olen sitä mieltä että jos itse ei osaa jotain tehdä, ja mieluusti tavallisilla käsityökaluilla, on turha isotella harrastuksen alfuudella. Kaikki huippuverstaassa pärjäävät kun on 50 tonnin prässit, nosturit ja 100kgm paineilmapulttipyssy. Mutta entäs laakerin vaihto pölkyn päällä, talttaa ja vasaraa käyttäen...

Kun oma näppituntuma säilyy on helpompi teettää muillakin. Kyseessä on vähän sama asia kuin tulkin käytössä. On erinomaisen arvoskasta itsekin osata kieltä jots tulkki kääntää tapaamisessa, saa paljon enemmän tietoa ja osaa suhtautua niin vastapuoleen kuin tulkkiin eri tavalla.

Oma kategoriansa on remonttien vaikeuden vähättelijät. Oikeastaan varsin harva malttaa kertoa kaikki raskaudet ja vaikeudet mitä eteen tuli, onhan paljon kivempi kirjoittaa tarinaa jossa kaikki menee putkeen. Tämä on olennainen osa tiedostamatonta itsensä ylentämistä tai markkinointia. Minä taas pyrin aina yltiörehelliseen kuvaukseen näissä remonttihommissa, uskon että silloin lukijat saavat niistä arvoa enemmän.

hogander kirjoitti:Ei kuulosta alfaharrastajan hommalta etupyörän laakerin vaihto?

Niin tuttuja sanoja. Aina sitä vannoo, että tämä oli viimeinen kerta. Kuitenkin löytää itsensä uudestaan äheltämästä auton alta jotain osaa irti tai kiinni. Muiden projektiketjuja kun lukee niin tuntuu, että konerempat hoituu tuosta vain. Uudet täydellisesti alkuperäistä muotoa noudattavat pellit suorastaan sujahtaa paikalleen. Alustan osat erinäisine parannuksineen on yleensä vaihdettu siinä sivussa, kun odoteltiin asennusoluiden jäähtymistä. Itse joutuu vääntämään tuntitolkulla jotain hydeputkea tai vastaavaa paikalleen.

Tämmöistä tämä on...

ds-jekkeri kirjoitti:Oma kategoriansa on remonttien vaikeuden vähättelijät.

Erittäin viisaita sanoja herroilla yllä. Omat remontit ainakin lähes poikkeuksetta menevät hommassa kuin hommassa "turaamiseksi" ja noitumiseksi.

Nettiin toki pitää kirjoittaa, notta: "niinpä vain kävi polttimonvaihto näppärästi tummapuku päällä käsiä likaamatta", vaikka todellisuudessa räntäsateessa pudotin sekä vanhan, että uuden polttimon jonnekin konetilan uumenin ikuisesti kolisemaan...

Kerran vaihdoin pyöränlaakerin moskalla ja pölkyn päällä, sitten ostin prässin.

Plagu kirjoitti:Kerran vaihdoin pyöränlaakerin moskalla ja pölkyn päällä, sitten ostin prässin.

Jep saattoi olla minullakin viimeinen kerta, piti vaan verestää muistot. Liian tiukassa ovat nykylaakerikehät että kehtaisi uudelleen pölkyn päällä tuon tehdä. Painava moska oli tietysti hukassa ja kirvesmiehen vasaralla piti vielä hakata kaiken lisäksi. Kivistä peltoa kuokittiin.