Sitruunapatonki.fi

kokemjne kirjoitti:lakru on ottanu kuvan SR1 tyypin kojelaudasta.

Ajopöydästä...

jep. ......missäs kahvipannu ?

kokemjne kirjoitti:jep. ......missäs kahvipannu ?

Lämmittäjän puolella.

onkos vielä semmosiakin ? viimeisin mitä kuulin oli nimeltää koneapulainen

Sen verran vanha Sr1-kuva, että tuossa vielä oli koneapulainen mukana. Vaikka ei kuvassa. Nyt on enää keitin ja "koneapulaisen korvannut" kulunvalvontalaitteisto*. Taannoista Jy:n onnettomuutta ei olisi tapahtunut, jos veturissa olisi ollut JKV*.

jep . yleensä useampi silmä näkee useampia asioita tarvittaessa. muutaman kerran oon ollu mukana ( sillon kun se oli vielä kuskin päätettävissä ) tuollaisessa SR ykkösessä ja DV12 vehkeessä. aamuyöllä ja sumussa ei kyllä juurikaan erota merkkejä/valoja puhumattakaan muista radalla keikkujista. ja jos on vaikka 100-140 vauhtii , niin eipä oo aikaa yllätyksille, pahimmat ajat lienevät juuri nuo aamuyön tunnit yksiajossa.

Niin on. Siksi kahvinkeitin taitaa olla kaikissa vetureissa. Kuten on Sr2:ssakin.

tuo keitin on turhan moderni. semmonen rosterikartio johon tyrkättiin littee kaksnapanen pistoke kylkeen ja toinen pää rasiaan.
apulaisen hommia oli huolehtia ,että kahvia on saatavilla.
muovipänikästä vettä ja jämät ikkunasta ulos.

kokemjne kirjoitti::o onkos vielä semmosiakin ? viimeisin mitä kuulin oli nimeltää koneapulainen

Niinkin. Vaan ei ole niitäkään enää.

Eki kirjoitti:

kokemjne kirjoitti:lakru on ottanu kuvan SR1 tyypin kojelaudasta.

Ajopöydästä...

Ja joku muu kuin minä. En ole itse asiassa edes käynyt Sr1:n ohjaamossa sisällä, ovelta olen vain kurkannut.

Tuossa kahvinvalmistusvälineistöä, eikä taaskaan miun kuvaamana


Ja nyt ollaankin päästy jo aiheessa kohtalaisen raskaisiin ajoneuvoihin...

Tämä viimeinen kuva ei olekaan Sr1, vaan Dr13, "alstikka", "kymen huru", nakkikioski, jne. Siitäkin kuva. Ensimmäiset Alsthom- veturit valmistettu Ranskassa, loput Suomessa, Lokomo ja Tampella. Kaksi? on jäljellä hyvässä ajokunnossa, museokapistuksina. 1 varma tapaus.

Ettei vaan kuva olisi otettu eräässä autotallissa?

ealab kirjoitti:Ensimmäiset Alsthom- veturit valmistettu Ranskassa, loput Suomessa, Lokomo ja Tampella. Kaksi? on jäljellä hyvässä ajokunnossa, museokapistuksina. 1 varma tapaus.

Jup, toinen Haapamäellä, toinen Rautatiemuseolla Hyvinkäällä.

Eki kirjoitti:

ealab kirjoitti:Ensimmäiset Alsthom- veturit valmistettu Ranskassa, loput Suomessa, Lokomo ja Tampella. Kaksi? on jäljellä hyvässä ajokunnossa, museokapistuksina. 1 varma tapaus.

Jup, toinen Haapamäellä, toinen Rautatiemuseolla Hyvinkäällä.

Ja ne ovat eri aikakausien ulkoasuilla (VR:n logo ja vaaleampi tai kellertävämpi värisävy). Myymäläauton konehuoneen läpi kävellessä voi aistia voiman, kiitos niiden kahden MGO:n.

Itsellä olisi kuvia noista molemmista samalta päivältä, mutta lainataan taas muiden kuvia, kun tuohon kuvaan ovat sattuneet sopivasti vierekkäin:

no joo. tuolla näkyikin se oikee pannu. . tuo Dr13 , toiset käyttää muotoa Hr 13. väittävät sen olevan termistä henkilöraskas
kumpi lienee oikee, nyt kun ootte vauhissa noitten veturien suhteen , niin kaivakaa nyt sitten myös Huru esille. Dr/Hr 12

kokemjne kirjoitti:no joo. tuolla näkyikin se oikee pannu. . tuo Dr13 , toiset käyttää muotoa Hr 13. väittävät sen olevan termistä henkilöraskas
kumpi lienee oikee,

Hr 13 31.12.1975 asti. Sen jälkeen Dr 13, eli molemmat oikein. VR uusi veturien tyyppimerkinnät -76 alkaen.

kokemjne kirjoitti:no joo. tuolla näkyikin se oikee pannu. . tuo Dr13 , toiset käyttää muotoa Hr 13. väittävät sen olevan termistä henkilöraskas
kumpi lienee oikee, nyt kun ootte vauhissa noitten veturien suhteen , niin kaivakaa nyt sitten myös Huru esille. Dr/Hr 12

Huru se Kymen Hurukin, mutta tässä Hämeen Hurua:

Uudistuksen jälkeen tosiaan dieselin voimalla liikkuvista raskaista tuli Dr:iä.

Hii, tuollasella Hurulla (numero 2221) on tullu hurruuteltua, kolkytä vuotta sitten...

Ei taitas enää niin helposti onnistua, tuskin pääsis enää läheskään niin helposti seikkailemaan ratapihalla, saati kipuamaan hyttiin. Kumma kyllä, kukaan ei sillon tullu mitään kyselemään, liekö sit luotettiin enemmän ihmisiin ja että meillä olis oikeasti ollu jotain asiaakin siellä seikkailulle...

Tai no, olihan meillä sitä asiaa, nimenomaan siihen veturiin mennä piti, veturin siirtäminen junan päästä toiseen oli vain kiva bonus. Sopivasti kun veljen kummisedän pojan kummisetä sattui olemaan veturikuski, niin sitä kautta avautui mahdollisuus tällaiseen. Aika jännää oli kyllä alle kymmenvuotiaalle tuo(kin) kokemus. Yhteys Sitikkajuttuihin taas löytyy tuostakin, yleensä veljen kummisetä ajeli D-mallilla meillepäin, syypää tähän omaan harrastuneisuuteen, tämän kerran sitten tulikin junalla itse ajaen...

jasu kirjoitti:Yhteys Sitikkajuttuihin taas löytyy tuostakin, yleensä veljen kummisetä ajeli D-mallilla meillepäin, syypää tähän omaan harrastuneisuuteen, tämän kerran sitten tulikin junalla itse ajaen...

Toinen yhteys hieman samaan suuntaan löytyy Dr12:n tehonsäätöpyörästä. Ainakin osassa vetureita se oli jostain Peugeotista...

Pösö 403:sta. Jolla sain ensikosketuksen ranskiksiin. Oli autokouluautona, Turussa, 60-luvulla. Rauhun autokoulu.

Toi oliskin paljon hienompi ja turvallisempi


kuin Ruotsissa C10 moottorivaunussa, jossa on tapana laittaa kivi kuolleenmiehenkytkimen päälle talvella, ettei jäädy jarrut kiinni ja sitten jättää vielä kytkimet päälle niin siivooja voi vahingossa tökkästä tehonsäätövipusta liikkeelle:

... ja muita villejä teorioita
http://www.aftonbladet.se/nyheter/article16085216.ab

Tiedä sitten tuosta Ruotsin tapauksesta, mutta meillä tuollainen olli_o:n kuvailema tapaus sattui joskus 70-luvulla. Ei tosin ollut mitään kiveä turvalaitteen polkimella - eikä se siten toimisikaan kuin kalustosta riippuen puolesta minuutista minuuttiin - muusta dramatiikasta puhumattakaan, vaan siivoojat saivat touhutessaan tyhjäkäyntiä käyvän Porkkanan vahingossa liikkeelle, jonka seurauksena Porkkana jolkotteli tyhjäkäynnillä Ilmalasta Käpylään jonkin sorakasan päälle mahastaan kiinni... Tapauksen yksityiskohtia en tarkemmin muista, pitäisi haastatella vanhempia kollegoita, jotka tapauksesta alunperin kertoivat.