Sitruunapatonki.fi

Huh huh... Joku tuolla toisessa threadissä sanoo että kehtaako esittää kuuluvansa tähän sakkiin
Oli kyllä kohtuullisen hupaa teksiä tuolla yllä. Saisko tuon ruotsinnoksen vielä Pori murteel?

Croisette kirjoitti: vaan mieluummin sit vaikka ranskaa...

...ihan perusteltu juttu, paljon enemmän löytyy kirjoja ranskalaisista autoista ranskaksi. Ja kommunikointi ranskalaisten kanssa ei vermaan edisty ihmeemmin jos puhuu ruotsia.

Itseäni hieman hävettää, etten saa sanotuksi ruotsiksi juuri mitään, kuitenkin pystyn seuraamaan ruotsinkielistä ohjelmaa tai näytelmää ongelmitta ja myös luen sitä ihan sujuvasti, en vain saa sanotuksi sanaakaan. Tosin kuulun siihen ikäpolveen joka opetettiin koulussa vaikenemaan kolmella kielellä Koomisinta tilanteessa on se, että olen periaatteessa opiskellut ruotsia kaikkein pisimpään, mutta käytän jopa saksaa,jota "opiskelin" kolme vuotta sujuvammin

Scrat

Cikatti kirjoitti: kehtaako esittää kuuluvansa tähän sakkiin

Niin, eiks ne paperipussit ollutkin päässä joulujuhlissakin vähän tuohon liittyen?

^KARI^ kirjoitti:Ja kommunikointi ranskalaisten kanssa ei vermaan edisty ihmeemmin jos puhuu ruotsia.

Eikö kaikkessa henkilöiden välisessä suullisessa kommunikoinnissa ymmärtämiseen siis autakaan se, että korottaa ääntään ja huitoo käsillään - puhui sitten kasvotusten tai puhelimitse?

Totta kai auttaa, ihan ehdottomasti! Mitä muita keinoja muka vois olla... Niillä mää ainaki olen yrittäny pärjätä koko ikäni

Vai paikalleen jämähtynyttä.... enpä tiedä onko tuo nykyinen riikinruotsi "kehittyneempää"? Molemmathan toki kehittyvät omalla alueellaan, niinkuin englannin englanti ja ameriikan englanti.

Mongerrukseksi taas tupataan haukkumaan sellaista jota ei itse ymmärrä. Vai osaako joku määritellä "mongerruksen"?

No on se riikinversio kehittyneempää, mutta estetiikka on jotain ihan muuta. Ihan kuten täälläkään ei yleensä autojen viimeisintä kehitystä pidetä niin hyvänä asiana. Mutta ero alkaa olla jo vahvempi kuin noilla englanneilla. Dom flicker ei oikein istu tänne alueelle, ja englannin puhujat sentään vielä erottelee sukupuolet, ainakin kielessä.
Mongerrus, jokos me aletaan keskustella tanskasta

zX-files kirjoitti:No on se riikinversio kehittyneempää, mutta estetiikka on jotain ihan muuta. Ihan kuten täälläkään ei yleensä autojen viimeisintä kehitystä pidetä niin hyvänä asiana. Mutta ero alkaa olla jo vahvempi kuin noilla englanneilla. Dom flicker ei oikein istu tänne alueelle, ja englannin puhujat sentään vielä erottelee sukupuolet, ainakin kielessä.
Mongerrus, jokos me aletaan keskustella tanskasta

Millä tavalla kehittyneempää?

Sillä tavalla, että se ei ole paikalleen pysähtynyttä.

zX-files kirjoitti:Sillä tavalla, että se ei ole paikalleen pysähtynyttä.

Ja mikä mielestäsi tekee suomenruotsista paikalleen pysähtyneen?

zX-files kirjoitti:Sillä tavalla, että se ei ole paikalleen pysähtynyttä.

Ja mikä mielestäsi tekee suomenruotsista paikalleen pysähtyneen?

Tai paremmin, voitko antaa esimerkin tästä?

No jos pitää etsiä, niin kyllä tuosta^ ainakin jotain esimerkkejäkin löytyy, vaikka sanojen käyttö. Ruotsalaisten kannalta jotkut suomenruotsin sanat vaan kuulostavat vanhakantaisilta/juhlalliselta kirjakieleltä puhuttunakin:
Vaikka Wikistä:

arton talet 18; med romerska siffror: XVIII
Varianter aderton (ålderdomligt eller finlandssvenska eller högstämt)

=vanhanaikainen- tai suomenruotsalainen muoto

(Muistaakseni Muumeista oli Ruotsissa ihmettelyä aikoinaan kun käyttivät siellä suomenruotsalaista äänitystä...)

Varmaan toisinpäinkin löytyy esimerkkejä ja onpa toisaalta suomenkielikin köyhempi sanaston määrässä mitattuna kuin (yleensä) "isommat" kielet.

Olen luullut sen olevan päin vastoin. Kehittyneessä kielessä on vähemmän sanoja kuin "alkukantaisemmassa" kielessä.

Englanti kai yleisesti tulkitaan kieleksi, jossa on eniten sanoja 500000...1000000 - on vaan kovin vaikeaa määrittää mitä tarkoitetaan sanojen määrällä.

Suomi tosin kuuluu näihin vaikeammin määriteltetäviin: yhdyssanat on myös sanoja => oikeasti sanojen määrä suomenkielessä on ääretön. Pyyhkäisyelektronimikroskooppi, neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokone, mustaviinimarja-puolukkamehujuoma... mutta toisaalta se on hieman Orwellimainen tapa muodostaa merkityksiä sanayhdistelmille eikä keksiä niille uusia sanoja.

ja onhan meilläkin esim. lumelle aika paljon sanoja, eikä vain eskimoilla: lumi, nuoska, tykky, viti...

olli__o kirjoitti:No jos pitää etsiä, niin kyllä tuosta^ ainakin jotain esimerkkejäkin löytyy, vaikka sanojen käyttö. Ruotsalaisten kannalta jotkut suomenruotsin sanat vaan kuulostavat vanhakantaisilta/juhlalliselta kirjakieleltä puhuttunakin:
Vaikka Wikistä:

arton talet 18; med romerska siffror: XVIII
Varianter aderton (ålderdomligt eller finlandssvenska eller högstämt)

=vanhanaikainen- tai suomenruotsalainen muoto

(Muistaakseni Muumeista oli Ruotsissa ihmettelyä aikoinaan kun käyttivät siellä suomenruotsalaista äänitystä...)

Varmaan toisinpäinkin löytyy esimerkkejä ja onpa toisaalta suomenkielikin köyhempi sanaston määrässä mitattuna kuin (yleensä) "isommat" kielet.

Arton tai aderton laittaminen paremmusjärjestykseen tuntuu aika merkityksettömältä ja lähinnä tottumusasialta. Kuten se mitä ruotsalaiset ihmettelevät. Moni heistä ei ole kuullut suomenruotsia ja sitten kun siihen törmää niin tottakai se kuullostaa erilaiselta. Riikinruotisn variaatiotkin ovat niin laidasta laitaan. Malmössä se on enemmän tanskaa kuin ruotsia ja pohjoisessa lähes samaa kuin paikoittain Suomen Pohjanmaalla. Se että suomenruotsalainen käyttää paljon suomalaisia sanoja on sitten ehkä vähän ar velluttavampi asia mutta osoittaa pikemminkin kehitystä kuin pysähtyneisyyttä. De va iva juttu de ja ruotsalainen ei enää ymmärrä.

Etkös kysynyt löytyykö esimerkkiä pysähtyneisyydestä (eikä paremmuudesta)?

Noita vastaavia löytyy kuitenkin liuta ja niitä kutsutaan arkaismeiksi ja ne ovat esimerkkejä sanoista jotka tulivat muuttoliikkeen mukana Ruotsista Suomeen ja ovat jääneet Suomessa tähän muinaisempaan muotoon (muuttoliikkeen aikaiseen, jostain vuosien 1200...1300 peräisin olevaan muotoon)

Sanat jotka on yhdessä Ruotsinkielen versiossa jäänyt 1200 luvun muotoon on minusta ihan hyvä esimerkki pysähtyneisyydestä ainakin yksittäisten sanojen osalta.

Mutta ei tietysti ole kyse siitä kumpi olisi parempi muoto, vaan että toisessa on muuttunut/hävinnyt, toisessa ei.
(muuttunut "pää"ruotsissa, jossa on kuitenkin molempien sanasto ja kielioppikin on määritetty)

Ilmeisesti lausumisen erotkin on osin samaa perua:

Kaikissa Suomen ruotsalaismurteissa on muinaisruotsista säilynyt se piirre, että painollisessakin tavussa voi olla lyhyt vokaali ja lyhyt konsonantti, eli sanotaan fara, läsa, fågel ja ströming eikä faara, lääsa, fåågel ja strömming. Tällaisia lyhyitä painollisia tavuja esiintyy tietyntyyppisissä sanoissa myös suomenruotsin yleispuhekielessä, vaikka niitä periaatteessa vältetään muodollisessa puheessa.

(kotimaisten kielten keskukselta) http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2051

(Silti suomenruotsinkin sanasto jota Suomessakin noudatetaan on periaatteessa Ruotsin akatemian sanalista (täydennettynä finlandismeilla) samoin kuin pääosin kielioppikin -> eli kaipa siitä voi vetää johtopäätöksen että kokonaisuutena suomenruotsi kehittyy ihan samaa vauhtia kuin ruotsinruotsikin)