Sitruunapatonki.fi

Gonzales kirjoitti:Afrikan turjakkeet on ryhtyneet pikku hankkeeseen.
Tavoitteena satakunta tuhatta neliökilsaa uutta mehtää Saharan eteläreunaan.
Senegal johtaa 11 miljoonalla istutetulla puulla.
https://www.facebook.com/brightvibes/po ... 8960400076

Senegal on Suomea pienempi, mutta kiinnostaisi myös missä ajassa nuo on saatu istutettua, käsittääkseni Suomessa kuitenkin hakataan ja istutetaan vuodessa reilusti yli kymmenkertainen määrä (no tilanne on aika erilainen muutenkin):
https://yle.fi/uutiset/3-8946682

Ja eiköhän tuokin touhu ole alunperin muualta alkunsa saanut..Kun tuon mantereen väki ei kovin aloitteellista ole yleensä ollut ympäristö asioissa..

Northstar kirjoitti:Ja eiköhän tuokin touhu ole alunperin muualta alkunsa saanut..Kun tuon mantereen väki ei kovin aloitteellista ole yleensä ollut ympäristö asioissa..

Muualta kuin Suomesta? Väärin ajateltu?

Iltalehden toimittaja Pertti Rönkkö kirjoittaa asiaa, josta olen täysin samaa mieltä.


Lainaus: "NÄKÖKULMA: Kärpästä ammutaan norsupyssyllä ilmastojahdissa
torstai 13.12.2018 klo 19:40
Välillä tuntuu siltä, että lähes fanaattisessa ilmastonmuutoshysteriassa kärpästä lähdetään ampumaan norsupyssyllä.

Ja se kärpänen on tavallisen ihmisen tavallinen henkilöauto, jonka ihminen on ihan omilla pienillä kätösillään ansainnut - tavalla tai toisella.

Mietitäänpä tätä: Suomen henkilöautoliikenteen päästöt ovat koko maailman päästöistä 0,15 promillea.
Autojen päästöt ovat leikkaantuneet huimaa vauhtia, kun autokanta on uusiutunut.

Henkilöautoliikenteen osuus Suomen CO2-päästöistä on 9 prosenttia, mikä tarkoittaa 5,9 miljoonaa tonnia. Sitä voi verrata vaikka SSAB:n Raahen terästehtaan päästöihin. Ne ovat 3,8 miljoonaa tonnia.
Entäpä helsinkiläisten rakas sähkölaitos Helen Oy. Sen päästöt ovat 3,3 miljoonaa tonnia ja Nesteen Porvoon jalostaman päästöt 3,0 miljoonaa tonnia.
Toisin sanoen Suomen henkilöautoliikenteen päästöt ovat pienemmät kuin parin teollisuusyrityksen yhteiset päästöt.
Ja kuitenkin massiiviset päästönrajoitustalkoot Suomessa kohdistuvat juuri henkilöautoliikenteeseen, josta jo muutenkin tiristetään 8 miljardin tulot vuosittain ilman suoraa vastinetta.

Sähköautojen määrälliset tavoitteet vuosille 2025 ja 2030 ovat jostakin ihan muusta maailmasta, eikä ihmisiä voi pakottaa ostamaan sähköautoa.
Ihmiset alkavat ostaa sähköautoja ihan vapaaehtoisesti, kun hinnat putoavat järjelliselle tasolla ja kun toimintamatkat alkavat riittää arkiajoon. Raha ja käytännöllisyys ratkaisevat.
Harvalla on varaa maksaa sähköautosta jopa lähes tuplasti enemmän kuin vastaavasta polttomoottoriautosta edes ympäristösyistä.
Parin tonnin hankintatuki ei paljon kesää tee. Ehdotettu 4000 - 6000 euroa olisi toimivampi, mutta mistä leikattaisiin, että sitä varten saataisiin rahaa?
Lähivuodet näyttävät, miten nopeasti sähköautojen tekniikka ja hinnat kehittyvät.

Sitä odotellessa voitaisiin vaikka panna jäitä hattuun. Meillä on jo nyt vähäpäästöisyyteen ohjaava autoverotus ja ajoneuvoverotus.
Vähäpäästöiset autot lisääntyvät sitä mukaan kuin uusia autoja pääsee liikenteeseen. Ja kohta nämä uudet autot ovat vähäpäästöisiä käytettyjä autoja.
Polku on näkyvissä ja selkeä.
21;49 Lisätty tarkentava ”jopa lähes” tuplasti.
Pentti J. Rönkkö
pentti.ronkko@iltalehti.fi"
Lainaus päättyi.

Ilmastonmuutos on luonnonlaki. Väistämätön, pysäyttämätön, jatkuva, ikuinen prosessi. Tämän maapallomme ilmaston historia alkoi joskus miljardeja vuosia sitten, pari miljardia vuotta alkuräjähdyksen (tai jonkun sen kaltaisen) jälkeen, ja tulee päättymään auringon "polttoaineen" vähenemisen myötä tapahtuviin muutoksiin. Me ihmiset täällä maapallolla voimme korkeintaan hieman nopeuttaa sitä nykyaikana tapahtuvaa muutosta. Mutta jos joku luulee, että voisimme pysäyttää ilmastonmuutoksen, erehtyy. Se jatkuu ikuisesti, näin ihmisen ikuisuuskäsityksen näkökulmasta.

Entäpä sitten ylipäätään politiikka, ohjeistaminen, mielipiteen muokkaus (sitähän minäkin yritän), uutisointi?
Tuntuu siltä, että politiikkaakin tehdään ilmastonmuutos edellä. Onhan se toki huomioitava, mutta tärkeysjärjestyksessä sen tulisi sijaita omalla paikallaan sijalla 137.

Kyllä hallituksella, eduskunnalla, jopa liikenneministeriölläkin pitäisi olla vähintään 100 tärkeämpää asiaa esillä, kuin ilmastonmuutoksen epätoivoinen hallitsemisyritys. Vaikka homo- ja lesboparien oikeus yhteiseen ajokorttiin, jos nyt ei parempaa keksitä.

Entäpä vähäpäästöisyyden tai sähköautojen tukeminen verovaroilla (tai valtion lainanotolla)? Nyt jo meillä on korkea verotus etenkin kaikessa liikenteeseen liittyvissä kohteissa. Miksi hemmetissä kansalaisia pitäisi "ohjailla" verotuksen keinoin hankkimaan tietynlaisia autoja? Eikö jokainen meistä tiedä itse, millaisen auton haluamme tai hankimme? Jos Toyota Yaris Hybrid on se paras vaihtoehto, niin miksei ministerien virka-autot ole niitä? Parhaita mahdollisia ei siis ministeriössä suosita...

Onneksi vaalit ovat tulossa, en todellakaan halua enää Berneriä liikenneministeriksi.

Ja onneksi kyseessä on vain tietynlaisen toimeksiannon saaneen työryhmän esitys tuleviksi tavoitteiksi. Ei vielä päätös, lakiesitys, saati eduskunnan säätämä laki.

Sähköautoilla(kin) on monia kerrannaisvaikutuksia jotka tukevat ja kehittävät teknologiaa kohti fossiilista riippumatonta maailmantaloutta joka tällä hetkellä muutamien toimijoiden hallussa. Uusi teknologia sekoittaa pakan ja tarjoaa mahdollisuuksia monille uusille toimijoille energiasektorilla. Eikä omasta mielestäni siitä haittaakaan ole jos voimme hidastaa, tai kiihdyttää vähemmän, luonnollista ilmastonmuutosta. Täältä ainakin ääni sähköautoille!

XM-Hannu kirjoitti:Iltalehden toimittaja Pertti Rönkkö kirjoittaa asiaa, ... Nyt jo meillä on korkea verotus etenkin kaikessa liikenteeseen liittyvissä kohteissa. Miksi hemmetissä kansalaisia pitäisi "ohjailla" verotuksen keinoin hankkimaan tietynlaisia autoja?

Tätä minäkin ihmettelin kuun alun verouudistuksen yhteydessä kun sadantonnin bemarin veroa alennettiin yli kymppitonnilla. Päästöt 230g/km. Miksi hemmetissä kansalaisia pitäisi "ohjailla" verotuksen keinoin hankkimaan tietynlaisia autoja?

Gonzales kirjoitti:Tätä minäkin ihmettelin kuun alun verouudistuksen yhteydessä kun sadantonnin bemarin veroa alennettiin yli kymppitonnila.

Ai hitsi, tuota en tiennytkään. Nyt meni harkintaan siirtyä 100€:n sitikasta 90t €:n bemariin. Ilmajousiseen tietenkin...

XM-Hannu kirjoitti:

Gonzales kirjoitti:Tätä minäkin ihmettelin kuun alun verouudistuksen yhteydessä kun sadantonnin bemarin veroa alennettiin yli kymppitonnila.

Ai hitsi, tuota en tiennytkään. Nyt meni harkintaan siirtyä 100€:n sitikasta 90t €:n bemariin. Ilmajousiseen tietenkin...

Satasen autojen hankintaa on paha verotuksella ohjailla.

Tässä eräs laskelma:
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikk ... ta-6752745

Yllättävän paljon tulee sähköautollakin hiilidioksidipäästöjä. Ja "Maailman parasta kaupunkienergiaa" mainostava Helen (Helsingin energia) yksin tuottaa CO2:ta määrän, joka vastaa yli puolta henkilöautojen suomessa tuottamaa hiilidioksidimäärää.

Jokainen saa toki mieleisellä tavallaan osallistua ilmastotalkoisiin. Minäkin siivoan asuntoni läheltä roskia joka kevät, ja satunnaisesti muulloinkin. En vaan ole vielä nähnyt uutisointia valtamerien muovipyörteiden pienenemisestä, vaikka juuri nuo keräämäni muoviroskat olisivat tuulessa voineet kulkeutua maailman meriin. Mutta oman ympäristöni siistiytyminen tuottaa minulle iloa, ehkä jollekin naapurillekin. Samalla tavoin ilmastotalkoisiin osallistuminen antaa hyvän omantunnon. Pisaroista se merikin koostuu. Ajatelkaas, jos juuri se oma pisaranne puuttuisi... olisiko meri enää entisensä.

Siis selkeämmin: Jos me kaikki suomalaiset autoilijat joudumme maksamaan vuosittain kohoavia ympäristö-, päästö- sun muita veroja, niin mitä me siitä saamme vastineeksi? Emme yhtään mitään. Ilmastonmuutos ei suomalaisten toimilla tai veroilla hievahda vähääkään, ei milliäkään, ei sekuntiakaan, ei grammaakaan suuntaan tai toiseen. Yksikään suomalainen ei tule näkemään ilmastossa mitään korkeampien verojen tuomaa hyötyä. Ei nyt, ei tulevaisuudessa, ei koskaan, ei ikinä. Jos joku väittää, että maailma pelastuu suomalaisilla ympäristöveroilla, niin hän valehtelee.

Tämä on minun totuuteni, minun ajatusmallini, jossa absoluuttisia totuuksia on vain yksi: Niss.. ........ .. ....

IJN kirjoitti:Tässä eräs laskelma:
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikk ... ta-6752745

Joo. Ensin todetaan, että sähköauton valmistus vaatii kolmanneksen enemmän energiaa kuin polttomoottoriauton. Ja sitten grafiikassa sähköauton valmistus tuottaa 60% suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin polttomoottoriauton valmistaminen. Herättää tosi paljon luottamusta.

"Keskiverto sähköauto kuluttaa varovaisessa ajossa vajaat 14 kilowattia sadan kilometrin matkalla." Ai energiaa mitataan nykyään kilowateissa? Ihan uutta fysiikkaa ...

Jotenkin näyttäisi siltä, että akun latauksen ja purkamisen hyötysuhde on otettu laskelmaan kaksi kertaa. Eikö yksi kerta riittäisi?

Akun vaihto tuottaa 8,8 tonnin hiilidioksidipäästöt joten sähköauton valmistus ilman akkua 5,9 tonnia ja polttomoottoriauto 9,2 tonnia. Tuleeko vaihteiston ja polttomoottorin vs. sähkömoottorin valmistuksesta todellakin tuollainen ero?

Niin, ja sitten on vielä ne kuuluisat 15 laivaa. Pitäisikö öljytankkereiden päästöt lisätä polttomoottoriautojen päästöihin?

100 öljylitran tuottamiseen tarvitaan nykyisin 40 litraa öljyä. Pitäisikö tuo ottaa laskelmaan mukaan?

Nesteen Porvoon laitos tuottaa 3 miljoonaa tonnia CO2:sta vuodessa. Liittyykös Nesteen Porvoon jalostamon toiminta jotenkin liikenteeseen?

IJN kirjoitti:Tässä eräs laskelma:
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikk ... ta-6752745

Ja ensimmäisessä kommentissa:

Tekniikka & Talous sortui tällä kertaa julkaisemaan niin käsittämätöntä soopaa, että se tekee koko julkaisun ammattitaidon ja uskottavuuden kyseenalaiseksi. Taustaksi on otettu "asiasta kiinnostuneen diplomi-insinöörin kokoamia tietoja" ilman pienintäkään faktatarkistusta. Tämä romuttaa koko jutun johtopäätökset täysin.

Esimerkki jutusta: "Suomessa omalle sähkönkulutukselle laskettu hiilidioksidipäästö on Energiaviraston mukaan 264 grammaa kilowattitunnilta."

Todellisuus: 89 grammaa kilowattitunnilta
(v. 2017 keskiarvo Suomessa, ks. dia 23/29: https://www.slideshare.net/energiateoll ... k-86569746)

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/267199 ... aastuttaja

On tää aika jänskää inttämistä.

Ja ne kuuluisat 15 laivaa:
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/20a-2 ... aikkaansa/

Eihän se sähköauton vika ole jos tankataan saastuttavasti tuotettua energiaa. Tässä on ihan sama ilmiö kuin tuulivoimassa muutama vuosi sitten, öljylobbarit tunkee joka tuutista vanhoja puolitotuuksia joilla pyritään vaikuttamaan mielipiteisiin. Nyt niillä selvästi alkaa olla paniikki päällä. Akkujen kierrätys on yksi asia. Nykyakkujen ikään vaikuttaa suuresti lataus- ja purkusyklit. Mitä täydempään, tai suuremmalla virralla ladataan kestoikä vähenee. Mitä tyhjemmäksi tai suuremmalla virralla puretaan, kestoikä lyhenee. Nyt jo yleistyvät 3-500 km ajoin kykenevät akustot ovat keskivertokäytössä jossa autoa käytetään perheen päivittäisiin ajoihin, vaikka 50-100 km päivässä, hyvinkin kestäviä puhutaan yli 10 000 lataus- purkusyklistä. Ja silloinkin akun suorituskyky on vasta alentunut, eli käytännössä kapasiteetti vaikka -20%. Kuka alkaa vanhaan autoon 10-20 v päästä vaihtamaan kallista akkua, ainakaan nykyhinnoilla? Akkuja voidaan myös tehokkaasti kierrättää mikä alentaa valmistuksen päästöjä yhä enemmän. Polttomoottoriautoillekkin on paikkansa tulevaisuudessa ja tottahan on että niiden päästöt, ainakin suomessa, on vain pisara meressä.

jto kirjoitti:Joo. Ensin todetaan, että sähköauton valmistus vaatii kolmanneksen enemmän energiaa kuin polttomoottoriauton. Ja sitten grafiikassa sähköauton valmistus tuottaa 60% suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin polttomoottoriauton valmistaminen. Herättää tosi paljon luottamusta.

"Keskiverto sähköauto kuluttaa varovaisessa ajossa vajaat 14 kilowattia sadan kilometrin matkalla." Ai energiaa mitataan nykyään kilowateissa? Ihan uutta fysiikkaa ...

Kuten totesin, absoluuttisia totuuksia on vähän, jos ollenkaan. Puhekielen "kolmannes" voi tarkoittaa melkein mitä vaan, todennäköisesti jotain puolen ja neljänneksen väliltä. Samoin yleiskielen 60% voi olla jotain pyöreää, ehkä tarkistettaessa 40% ja 80%:n välillä. 61% edellyttää jo 10-kertaista tarkkuutta, 60,11% tuhatkertaista tarkkuutta laskelmaan.

Luulisi kuitenkin Tekniikka ja Talous-lehdessä toimittajan tietävän, mikä ero on kilowatilla ja kilowattitunnilla. Ehkä heilläkin kiire aiheuttaa sen, että jokaista pientä virhettä ei ehdi korjaamaan.

Gonzales kirjoitti:

IJN kirjoitti:...
Esimerkki jutusta: "Suomessa omalle sähkönkulutukselle laskettu hiilidioksidipäästö on Energiaviraston mukaan 264 grammaa kilowattitunnilta."

Todellisuus: 89 grammaa kilowattitunnilta
(v. 2017 keskiarvo Suomessa, ks. dia 23/29: https://www.slideshare.net/energiateoll ... k-86569746)
[/color]
...

Mutta tuokaan luku ei ole ainoa "todellisuus" eli eivät myöskään samoja tai vertailukelpoisia, toisessa puhutaan Suomen sähkönkulutuksesta, toisessa kotimaan sähköntuotannosta, vähän vuodesta riippuen sähköä tuodaan 5...25 % kulutuksesta (ja ainahan se tuontikin on puhdasta Norjalaista vesivoimaa).

Aina kannattaa muistaa terve epäily kun lukee julkaisuja, eri tahot esittävät myös lukuja "oman agendansa" mukaisesti valittuina. Sitten kannattaa katsoa miten lukuja on muokattu ja poimittu - usein niillä on käytössä joku laskennallinen "ekvivalentti arvo" jolla on hyvin vähän todellisuuden kanssa tekemistä. kWh/kW sekaannusta en pidä niin kovin pahana, tuossa kun on ne lähtöarvotkin taulukoitu ja niistä voi ne ihmetellä lisää jotka osaavat erottaa yksiköt toisistaan.

Energiankulutusta(tai tuotantoa) ja CO2 päästöja ei myöskään voi suoraan muuttaa toisikseen - jos on energiantuotantomuoto joka ei liity mitenkään hiileen, ei siitä tule CO2 päästöjäkään (vesi/tuuli/ydin/vety... energiantuotanto).

Noi laivojen rajut rikkipäästöt olisi muuten sitten päinvastaisia kasvihuoneilmiön vaikutusten kannalta, mitä enemmän rikkidioksidia (tai rikkihappoa/sulfaattihiukkasia) ilmassa, sitä kylmempi maapallon ilmasto, mutta minusta silti ihan järkevää siinäkin ettei (maa)ilmaa paskota täyteen -vrt: Ei koko maailman mittakaavassa tai päästöissä tunnu missään jos minä kaadan jäteöljyt maahan/kuusen juurelle/lähimpään ojaan... - Ei varmaan niin, mutta jos tulet kaatamaan niitä minun tontin viereen tai muuten näen näin tapahtuvan, niin saattaa sen jälkeen nokka punoittaa kuin petterillä Tai silloin kun minä olin pieni, niin varsin yleisesti ojat toimivat muutenkin viemäriverkostona (lokakaivon nestemäiset tavarat), tai uudenvuodenaattona oli tapana polttaa jäteöljyt vadissa "ulkotulena" - enää ei Suomessa ja minä ainakin pidän suuntaa oikeana.

Teknologia näihin tavoitteisiin on jo olemassa ja nykymenolla maailma on hyvin erinäköinen paikka 10-20v kuluessa. Esimerkiksi tuulivoiman ylituotannon käyttäminen vedyn tuottamiseen on hyvinkin kokonaistaloudellinen visio. Voi se sähköauto polttokennollakin kulkea jossa vety poltetaan. Ratkeaa toimintasäde, nopea tankkaus sekä ekologisuus. Sähkö näin tehden puhdasta lukuunottamatta tuotantolaitteiden valmistukseen kuluvaa energiaa. Mutta onko niissäkään tulevaisuudessa kyse hiilidioksipäästöistä jos energia tehty puhtaasti? No kaikea, esim alumiinia ei voi tehdä ilman co2 päästöjä, mutta sekin kierrätysosuus lisääntyy.

Vetybiilit siinäkin mielessä järkeviä että auto on teknisesti hyvin vastaava akkukäyttöistä ja helppo tehdä samoilla tuotantolinjoilla.
https://teknavi.fi/autot/ensituntuma-ve ... ulevaisuus
Hyundai ollut muutenkin rohkeasti mukana kehityksessä mistä hatunnosto!
Yksi hyvä puoli on myös ettei Caruna pääse jaolle .
Sähköpuolellakin latausasemilla yleistynee paikallinen sähköntuotto esim tuulivoimalan kera josta ylijäämä myydään verkkoon. Ei tarvi sähkönsiirtoa sisällyttää hintaan ja tuottaja saa paremman kahteen. Ei ole ylimääräisiä siirtohäviöitä ja taatusti puhdasta. No tämä realismia lähinnä harvaan asutuilla seuduilla, mutta esimerkki siitä että kannattavuutta ja puhtautta voi tarkastella monelta kantilta..
Puritanistiset sähköauton vastustajat saa mun puolesta tulevaisuudessakin polttaa sen vedyn polttomoottorissa jos näkeen sen luotettavuudeltaan, käyttömukavuudeltaan ja huoltotarpeiltaan paremmaksi

Wesa kirjoitti:Puritanistiset sähköauton vastustajat ...

Osui ja upposin, melkein.
Mutta korostan vielä, että en sinänsä vastusta uutta tekniikkaa tai sähköautoja. Vastustan sitä, että ilmastonmuutoksen varjolla tehdään mielestäni hölmöjä verotuspäätöksiä, käytetään verorahoja autojen romutuspalkkioihin, tai tietynlaisten hankintojen ohjaamiseen. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että sinä, Wesa, tai kuka tahansa muukin, ostaa sähköauton. Nostan jopa hattua kunnioituksesta rohkean päätöksenne vuoksi. Kunhan teette sen omilla rahoillanne, tai luottovastuilla. Ei minun, tai kenenkään muunkaan maksamilla verorahoilla, edes osittain. Eikä sillä väitteellä, että osta sähköauto, niin ilmastonmuutus pysähtyy.

Huvittavinta sähköautojen vastustajien perusteluissa on se, että vastustamista perustellaan sähköauton suurilla kokonaispäästöillä. Esitetään vaikka sun minkälaista laskelmaa ja raporttia, missä todetaan kokonaispäästöjen olevan suuremmat, kuin ituhippimallin polttomoottoriautossa. Kuinkahan montaa sähköauton vastustajaa kiinnostaa oman auton päästöt pätkän vertaa?

XM-Hannu kirjoitti:Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että sinä, Wesa, tai kuka tahansa muukin, ostaa sähköauton. Nostan jopa hattua kunnioituksesta rohkean päätöksenne vuoksi. Kunhan teette sen omilla rahoillanne, tai luottovastuilla. Ei minun, tai kenenkään muunkaan maksamilla verorahoilla, edes osittain. Eikä sillä väitteellä, että osta sähköauto, niin ilmastonmuutus pysähtyy.

Kaikki sähköautot myydään tällä hetkellä veronmaksajien tuella. Sähköauton vero on murto-osa saman hintaiseen polttomoottoriautoon verrattuna. Valuu sitä veronmaksajien tukea hyvin moneen muuhunkin kohteeseen, kuten vaikka Viroon suuntautuvaan lauttaliikenteeseen. Onko se sitten järkevämpää tukea viinanhakureissuja, kuin uutta tekniikkaa?

Entäs vetokoukku sähköautoon? Massat? Tämäkin puoli unohtuu helposti. Koukun tarvetta on monella...

C4_robotti kirjoitti:Entäs vetokoukku sähköautoon? Massat? Tämäkin puoli unohtuu helposti. Koukun tarvetta on monella...

Vaan ei kaikilla...tosin Teslan Model X:ään saa koukun, joten tekniikasta se ei ainakaan ole kiinni. Tulevaisuudessa koukun mahdollisuus saattaa siis tulla myös edullisimpiin täyssähköautoihin. Toisaalta ei monen nykyajan polttomoottoriautonkaan vetomassoissa ole hurraamista.

Wesa kirjoitti:...
No kaikea, esim alumiinia ei voi tehdä ilman co2 päästöjä, mutta sekin kierrätysosuus lisääntyy

Ehkä tulevaisuudessa voi?
https://yle.fi/uutiset/3-10202086

Lauri kirjoitti:

C4_robotti kirjoitti:Entäs vetokoukku sähköautoon? Massat? Tämäkin puoli unohtuu helposti. Koukun tarvetta on monella...

Vaan ei kaikilla...tosin Teslan Model X:ään saa koukun, joten tekniikasta se ei ainakaan ole kiinni. Tulevaisuudessa koukun mahdollisuus saattaa siis tulla myös edullisimpiin täyssähköautoihin. Toisaalta ei monen nykyajan polttomoottoriautonkaan vetomassoissa ole hurraamista.

Kai noita tulee, jos markkinoita on? Rivian uhittelee tekevänsä 5000 kg ja 3500 kg vetomassoille Pick-uppia ja SUVia, saa nähdä toteutuuko ja on niitä kuorma-auto viritelmiä ainakin testeissä.