Sivu 3/4

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 09.04.2010 22:36
Kirjoittaja svc
Paso kirjoitti:Sylinteri on sitten vinossa vain 17 astetta, joka vaikuttaa 5 %.
Ja edelleen laskien breakissa hydrauliikka jaksaa kantaa etuakselilla 3725 kg ja takana 1450 kg. = Yli viisi tonnia,
Tuo taka-akselin kuormitus on varmasti oikein, mutta etuakseli ei voi olla noin.
Etujousituksesta muistelen mitanneeni lähes 100 bar paineen tyhjästä autosta jossa etuakselipaino on lähes tonni.
Tämän perusteella etuakseli voisi kantaa 1700 kiloa. Jos haluat laskea tarkasti, täytyy varmaan tehdä vapaakappalekuvat, vipusuhde ei ehkei olekaan 1:1 edessä... Paineen mittaaminen voi tosin olla vedenpitävin konsti saada tietoa jousituksesta.
Etusylinteri vaikuttaa suoraan napaan ja jos sen jatkekin osuu renkaan keskilinjalle, niin silloinhan vipusuhde olisi 1:1, eikö? Sylinteri on edessäkin vinossa. KPI-kulma=13,3 astetta. Tätäkään en huomioinut aiemmin, sillä sen vaikutus on alle 3%.

37mm sylinterin pinta-ala on 10,75cm2. Eli 170 bar paineella on saadaan voimaksi 18.28 kN / sylinteri. Kulma huomioiden pyöräkuormaksi tulee n. 17,8 kN. Kyllä siitä saan toisenkin kerran laskemalla hieman yli 1800 kg / pyörä. Jos joku keksii, missä menee metsään, kertokoon.

Veikkaan kyllä, että jos etuakselille lastattaisiin se reilu 3,5t joku muu paikka pettäisi.

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 09.04.2010 23:41
Kirjoittaja Paso
Löysin O. Laineen kirjasta Autotekniikka 2 McPhersonille johdetun kaavan ja syöttelin siihen tuon 13 astetta ja hatusta muita arvoja. Näyttäisi siltä, että geometria syö todellakin korkeintaan 10 % jousen voimasta, kun se siirretään pyörälle. Mutta ei kai tuota noin rajuksi ole mitoitettu? Lisäksi jos RPekka on sieltä mitannut 100 Bar paineen etuakselipainolla 1000 kg, niin kyllähän siihen pitää luottaa, jos mittari vain on ollut kunnossa? En ole joutunut kuuden vuoden aikana tutustumaan etujoustintukeen; ei kai siellä nesteen paine pääse vaikuttamaan männän molemmille puolille? Silloinhan laskentapinta-alana pitää käyttää männänvarren halkaisijaa.

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 09.04.2010 23:45
Kirjoittaja RPekka
Paso kirjoitti:En ole joutunut kuuden vuoden aikana tutustumaan etujoustintukeen; ei kai siellä nesteen paine pääse vaikuttamaan männän molemmille puolille? Silloinhan laskentapinta-alana pitää käyttää männänvarren halkaisijaa.

Oletan että Xantian etutolppa on hyvin läheistä sukua BX:n tolpalle joita olen purkanut muutamia. Mäntä on "koeputken muotoinen" ts minkäänlaista erillistä vartta siinä ei ole vaan voima välitetään työntötangon kautta. Kuvaa en löytänyt juuri tähän hätään mutta riskiä tuosta ei ole.

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 10.04.2010 00:57
Kirjoittaja laakeri
RPekka kirjoitti:Oletan että Xantian etutolppa on hyvin läheistä sukua BX:n tolpalle joita olen purkanut muutamia. Mäntä on "koeputken muotoinen" ts minkäänlaista erillistä vartta siinä ei ole vaan voima välitetään työntötangon kautta. Kuvaa en löytänyt juuri tähän hätään mutta riskiä tuosta ei ole.

Koko etupyöräntuenta:
bx-etuj.png

Ja sitten pelkkä tolppa vähän isompana:
bx-etutolppa.png

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 10.04.2010 07:16
Kirjoittaja svc
Tuosta kuvasta mittaamalla BX:n etujousituksen vipusuhde onkin 1:1,4. jos Xantia on samanlainen, niin etupään kantavuudesta häviää n:30%. Jää 2570 kg.

100 bar kantaisi 1560 kg;. Lähestytään siis mitattuja arvoja. :-)

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 10.04.2010 08:23
Kirjoittaja olli__o
Mistä männän halkaisia 37 mm on peräisin? Onko se tuon sisämännän vai ulkoliukuputken?

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 10.04.2010 08:50
Kirjoittaja Jankos
svc kirjoitti:Tuosta kuvasta mittaamalla BX:n etujousituksen vipusuhde onkin 1:1,4. jos Xantia on samanlainen, niin etupään kantavuudesta häviää n:30%. Jää 2570 kg.



Öö missä tuossa rakenteessa on vipusuhdetta? McPerssonissa tukivarsi pitää tolppaa vain paikallaan ja vain tolpan kulma vaikuttaa voiman tarpeeseen.

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 10.04.2010 10:07
Kirjoittaja olli__o
Kyllä McPhersonilla vipuvarren vaikutusta voi tulla, koska yleensä kiinnityspiste ei ole renkaan keskipisteessä (eli jos rengas nousee 1 mm, puristuu lähempänä laakerointipistettä oleva McPherson kasaan vain 0,7 mm tai jotain muuta)

McPhersonissa tuo vipuvarsisuhde ei taida olla vakio edes jousituksen normaalilla toiminta-alueella?

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 10.04.2010 11:15
Kirjoittaja RPekka
svc kirjoitti:jos Xantia on samanlainen

Kuva

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 10.04.2010 12:23
Kirjoittaja svc
Jankos kirjoitti:
svc kirjoitti:Tuosta kuvasta mittaamalla BX:n etujousituksen vipusuhde onkin 1:1,4. jos Xantia on samanlainen, niin etupään kantavuudesta häviää n:30%. Jää 2570 kg.

Öö missä tuossa rakenteessa on vipusuhdetta? McPerssonissa tukivarsi pitää tolppaa vain paikallaan ja vain tolpan kulma vaikuttaa voiman tarpeeseen.
Olet oikeassa. Tuli ajatusvirhe.
Tolpan voiman vaikutuspiste on alapallonivel..

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 10.04.2010 12:37
Kirjoittaja Paso
Tuo joustituen sisällä oleva "koeputki" määrittää voiman ja sen halkaisija lienee n. 22 mm, ei 35...

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 10.04.2010 12:57
Kirjoittaja Jankos
olli__o kirjoitti:Kyllä McPhersonilla vipuvarren vaikutusta voi tulla, koska yleensä kiinnityspiste ei ole renkaan keskipisteessä (eli jos rengas nousee 1 mm, puristuu lähempänä laakerointipistettä oleva McPherson kasaan vain 0,7 mm tai jotain muuta)

McPhersonissa tuo vipuvarsisuhde ei taida olla vakio edes jousituksen normaalilla toiminta-alueella?


Ei pidä paikkaansa. Kun pyörä liikkuu 10 mm niin tolppakin painuu kasaan 10 mm (jos ei huomioida tolpan kulmavaikutusta mikä on lähes olematon kun kulma on yleensä 10 asteen paikkeilla), oli rengas kuinka kaukana tahansa laakerointipisteistä tai ihan mistä vain. Perssonissa ei jousituksen jäykkyys muutu vaikka laitat kuinka suuren välilaipan tahansa. Tai no tuleehan siinäkin voimia lisää tukivarrelle mutta jousitusjäykkyteen se ei vaikuta.

Tätä voi miettiä silläkin että jos tuet pyörän maahan niin että ei liiku mihinkään niin voit ottaa alatukivarren kokonaan pois ja jousitus toimii ihan normisti. Ja näin se ei voisi toimia jos se toimisi vipuvartena ja alatukivarsi on ainoa mikä sen vipuvarren voisi muodostaa.

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 10.04.2010 21:13
Kirjoittaja RPekka
olli__o kirjoitti:Kertokaa minulle samalla miksi jousitus muuttuu sitä jäykemmäksi mitä ylempänä jousitus on, ei kai paineet ainakaan muutu suuresti mihinkään suuntaan oli auto normiasennossa tai ylempänä?

Xantian ollessa kyseessä niin se "mökkitieasento" on niin ylhäällä että auto on jo osin ulosjoustotopparia vasten, erityisesti takana. Tästä johtuu se että painetta on laitettu gravitaation lisäksi sitä kumia vasten joka on täysin vapaana kun ulosjoustoa tulee edes sentti. Servicestä löytyy InfoRapid jossa neuvotaan kuinka sitä korkeudensäätökahvan lukitusrautaa pitää viilata jotta ongelma poistuu.

BX:ssä mökkiasento on niin hyvä että olen ajanut 15 kilsaa vauhdikasta mutkaista asfalttitietä ihmetellen että miten onkin näin liukasta. Hetken päästä hoksasin sitten että auto unohtuikin mökkiasentoon kahlausharjoitusten jäljiltä.

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 10.04.2010 21:39
Kirjoittaja olli__o
Jankos kirjoitti:Ei pidä paikkaansa. Kun pyörä liikkuu 10 mm niin tolppakin painuu kasaan 10 mm (

No niinpä tietysti, kuvaa katsellessa tuli samalla ihmeteltyä lyhyen alatukivarren vaikutusta ääriasennoissa raideväliin ja ajatukset taisi harhailla ...

RPekka kirjoitti:Xantian ollessa kyseessä niin se "mökkitieasento" on niin ylhäällä että auto on jo osin ulosjoustotopparia vasten, erityisesti takana.

Jeps tämä selittää, kovin pomppuista menoa oli Xantialla ylhäällä ollessaan, ei unohdu vahingossa päälle

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 11.04.2010 12:14
Kirjoittaja svc
olli__o kirjoitti:Mistä männän halkaisia 37 mm on peräisin? Onko se tuon sisämännän vai ulkoliukuputken?
Muistin tuon etupään näköjään väärin. Tuolla aimemmin ketjussa lainasin tätä:
http://www.bxclub.co.uk/forum/viewtopic.php?t=303
I use Xantia cylinders for repair as these are much cheaper.
They are 35mm bore like the the BX Hatch.
'96 on the Xantia Estate got 40mm bore cylinders (BX estate are 37mm bore).


Eli Xantussa olisi edessä 35 mm porauksella olevat sylinterit. Mistähän se berlinen takapään 37 mm tulikaan?

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 11.04.2010 13:00
Kirjoittaja RPekka
svc kirjoitti:
I use Xantia cylinders for repair as these are much cheaper.
They are 35mm bore like the the BX Hatch.
'96 on the Xantia Estate got 40mm bore cylinders (BX estate are 37mm bore).


Eli Xantussa olisi edessä 35 mm porauksella olevat sylinterit. Mistähän se berlinen takapään 37 mm tulikaan?

Ei ole. Tuossa lukee että Xantiassa olisi takana 35 mm porauksella kuten BX:ssä. Ei ole sekään vaan takana on Servicestä tulkiten 37 mm (kuten BX Breakissa) ja farkussa 40 mm. Etusylinterin halkaisijasta ei ole mielestäni ollut tietoa tässä ketjussa.

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 11.04.2010 14:05
Kirjoittaja Sitikkapuoskari
BX:n etumännän halkaisija on n. 20mm.(tämä tieto sitoumuksetta kotoa sunnuntaina ilman lähdettä :) )

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 11.04.2010 16:36
Kirjoittaja svc
Joo. Tajusin tuon lopulta itsekin, että edessä ei voi olla edes 35 mm sylintereitä. Eräässä löytämässäni laskentataulukossa oli laskettu arvoja CX:lle mutta siinähän ei ole McPhersoneita vaan toisenlainen vivusto, jolloin siinä myös käytetään paksumpia sylintereitä. Siitä olen ilmeisesti saanut tuon virheellisen mielikuvan.

Laskeskelin hieman taulukkoon jousituksen eri arvoja erilaisilla sylintereillä ja pallojen paineilla.
http://koti.mbnet.fi/svc/doc/Citroen/ka ... usitus.xls
Jos kuka huomaa virheitä, kertokoon julki.

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 12.04.2010 10:06
Kirjoittaja osexm
Mulla on tuo xmhydro.xls exceli josta voi laskea CX:n ja XM:n jousitukseen liittyviä juttuja. Lähinnä kokeilla eri palloja ja niiden vaikutusta ominaistaajuuteen. Jostain syystä en löydä linkkiä nettiin eli miten/minne voisin tuon pistää jakoon ? YV:nä voin toki tuupata liitteenä kiinnostuneille. Aikoinaan taisin ladata tuon ktl.mine.nu sivuilta. Näitä sivuja ei enää ole.

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 12.04.2010 10:23
Kirjoittaja Rychnowo

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 17.04.2010 12:17
Kirjoittaja svc
Onkos kenelläkään tiedossa Xantian hydraulipumpun ominaisuuksia? Tuotto- yms. tietoja kaipaisin

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 18.04.2010 22:00
Kirjoittaja RPekka
svc kirjoitti:100 bar kantaisi 1560 kg;. Lähestytään siis mitattuja arvoja. :-)

Sen verran jäi itseä häiritsemään että mitattiin Tulskun kanssa tänään uudestaan ja dokumentoitiinkin jopa kuvina mittaukset.
Xantia 2.1 td JA C5 2.0 16v HDi: edessä 100 bar ja takana 70 bar. Xantiassa viisari 70 bar viivan alareunassa ja viitosessa aivan viivan yli eli siellä pieni ero.

Koitan käydä huomenna mittamassa Xantiasta akselipainot.

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 18.04.2010 23:16
Kirjoittaja svc
Jos laskuni ovat sinnepäinkään, nuo paineet vastaisivat Xantiassa akselimassoina noin 750 kg edessä ja 470 kg takana. Yhteensä 1240 kg ilman kuljettajaa.
Taitaa olla muutaman kymmenen kiloa alakanttiin?
Noissa laskuissa on oletuksena jousisylinterin männän halkaisijat edessä 22 ja takana 35 mm. (Berline)

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 18.04.2010 23:23
Kirjoittaja RPekka
svc kirjoitti:Jos laskuni ovat sinnepäinkään, nuo paineet vastaisivat Xantiassa akselimassoina noin 750 kg edessä ja 470 kg takana. Yhteensä 1240 kg ilman kuljettajaa.
Taitaa olla muutaman kymmenen kiloa alakanttiin?
Noissa laskuissa on oletuksena jousisylinterin männän halkaisijat edessä 22 ja takana 35 mm. (Berline)

Kyllä se etuakselipaino keskikokoisen katsurin kanssa on ollut yli tonnin ja otteessa on omamassana 1504 kg. Huomenna vaakalle niin ei tartte spekuloida.

Xantian taka-akselipaine nousi noin 75 bariin ja laski noin 60 bariin kun vetokoukusta perää liikutteli maksimiin ja toiseen.

Re: Jousituksen tekniikkaa

Lähetetty: 18.04.2010 23:24
Kirjoittaja RPekka
svc kirjoitti:Noissa laskuissa on oletuksena jousisylinterin männän halkaisijat edessä 22 ja takana 35 mm. (Berline)

Niin ja tosiaan, molemmat autot oli Break-mallisia.