Sitruunapatonki.fi

Mukava että aihe on herättänyt kiinnostusta. Itse myönnän, että olen kirjoitellut hieman väärillä termeillä aiheesta. Pultit tosiaankin kiertyvät sinne takatukivarteen, itse jarrusatulasta ne liukuvat läpi ilman kierteitä. Aion muuttaa ratkaisuni alkuperäisasuun tältä foorumilta saamani kritiikin seurauksena. Kiitos kaikille viisaita neuvoja antaneille, siltikin vielä epäilen ettei mun ratkaisuni tee xantustani ihan koko eu:n vaarallisinta kulkinetta (ostaisitko tuolta mieheltä citikan)

projekti ei edisty, oikea käsi olisi pidettävä levossa ja vasuriin tökkäsin juuri ruuvarin niin että veri lensi. Mutta piti pannarissa vhän tutkiua kun kattilaan vuotaa vettä eli paineet kokoajan tapissa ja varoventtiilin kautta pihalle. Joko täyttöryhmä tai lämmönvaihdin falskaa

Putkimies22 kirjoitti:projekti ei edisty, oikea käsi olisi pidettävä levossa ja vasuriin tökkäsin juuri ruuvarin niin että veri lensi. Mutta piti pannarissa vhän tutkiua kun kattilaan vuotaa vettä eli paineet kokoajan tapissa ja varoventtiilin kautta pihalle. Joko täyttöryhmä tai lämmönvaihdin falskaa

Mull ei vaa selvinny, onks mikä pyttyne kone kysees ja minkä vuatine peli on rovioll.

idefix kirjoitti:

Putkimies22 kirjoitti:projekti ei edisty, oikea käsi olisi pidettävä levossa ja vasuriin tökkäsin juuri ruuvarin niin että veri lensi. Mutta piti pannarissa vhän tutkiua kun kattilaan vuotaa vettä eli paineet kokoajan tapissa ja varoventtiilin kautta pihalle. Joko täyttöryhmä tai lämmönvaihdin falskaa

Mull ei vaa selvinny, onks mikä pyttyne kone kysees ja minkä vuatine peli on rovioll.

Högfors? Ariterm? Termax?

Ei täällä Savossa satulat väänny paitsi hevosilla,emme aja suolateitä jos suolataan kierrämme ne ,ajomatka saatta jopa lyhentyä tai pitentyä onko sillä väliä kun ei ole kiire mihinkään..

Tapsa 550 kirjoitti:Ei täällä Savossa satulat väänny paitsi hevosilla,emme aja suolateitä jos suolataan kierrämme ne ,ajomatka saatta jopa lyhentyä tai pitentyä onko sillä väliä kun ei ole kiire mihinkään..

Ettekä ilmeisesti vesisateessakaan, jos ei käy sitä, mikä Putkimiehen jarrutteleville satuloille ilmeisesti on käynyt

Takasatuloita -94.sta,ei nähteet suolaa olis luovutettavanal...

Laitoin juuri molemmat takanavat kynkkineen. Ei ole kuin vuosi edellisestä satulakarpan siivouksesta. Taas oli harmaata välissä. Kahta suoja-ainetta ole käyttänyt: alustamassaa ja tervaa. Molemmat liukenevat? tehden tilaa karpalle. Olisikohan jokin moottoritiiviste(silikoni-)tahna parempaa, vesitiiviinä.
Molempien napojen laakereissa sätettäisiä koloja vierinpinnoilla, sisä- ja ulkokoolissa samoissa kohdissa. Jokin resonanssi, johon voisi auttaa se, että toisessa koolissa oli eri määrä kuulia. Kk takaperin oikeakin etulaakeri uusiksi, joten nyt on kaikki uusittu, runsas 130tkm ajetussa. Otin vanhoista takanavoista siistit hammaskehät talteen.

ealab kirjoitti:Kahta suoja-ainetta ole käyttänyt: alustamassaa ja tervaa. Molemmat liukenevat? tehden tilaa karpalle. Olisikohan jokin moottoritiiviste(silikoni-)tahna parempaa, vesitiiviinä.

Et sitten lukenut, mitä tuossa aiemmin kirjoitin..?

Eki kirjoitti:Nuo mömmöt kestävät aikansa, mutta kannattaa niitten lisäksi laittaa sähköisessä mielessä eristekin, esimerkiksi kiillelevyä, korttilakkaa tms...

Minulla on korttilakalla kestänyt jo monta vuotta keräämättä hapettumaa kynkän ja satulan väliin lainkaan. En väitä, että tuokaan ikuinen ratkaisu olisi, mutta tuntuu kyllä huomattavasti harventatan rassaustarvetta.

Kyllä luin! Mielessäni oli vain satulan hyvä istuminen kynkkään, ilman sellaisia väliaineita, jotka "nostavat" satulaa. Siten mm. moottoritiivistesilikonia (parempaa, kuin jokin terva?)käytettäessä satula olisi heti tuoreeltaan laitettava, jotta välistä pursuaisi "löysät pois". Ohut, tasainen kiille olisi kyllä vahva kestämään puristusta, ohut korttilakkakin, entä käämilakka (ilmakuiva)? Kun satula on jo kerran kraapittu, niin väli ei olekaan enää aivan tiivis, joten väliaineita mahtuisi. Nytkin oli karppa alkanut edetä sisäreunalta käsin...Tässä joitain ajatelmia...

Olen myös törmännyt vastaavaan ongelmaan. Mulla oli satulan kiinnityskohtaan muodostunut hapettumaa, joka aiheutti sen että satula oli vinossa ja palat niinikään kuluneet miten sattuu.
Lääkkeeksi otin satulan irti, putsasin kummatkin pinnat, uudet palat ja voila, kunnossa on.

Koska aihe on näinkin suosittu, niin palaan linjalle minäkin. Mistään mitään ymmärtämättä mutta remonttia jonnii verren tehneenä yritän itselleni selittää että jos siinä xantian jarrusatulan ja takatukivarren välissä on hapettumaa niin miten helvetissä se vääntää jarrusatulaa niin, että palat kuluvat epätasaisesti Puhutteko te nyt jostain miljoonasosatrillimilleistä vai onko tämä koko keskustelu nyt ihan vaan lämpimikseen heitettyä potaskaa.
Tähän väliin kerron etten ole ollut citikka ihminen vielä kovin kauaa, mutta muun merkkisiä autoja olen rassannut pennusta asti ja ihmettelen josko citikassa hapettuma kasvaa kahden pinnan välissä ihan niin tolkuttomasti kuin pullataikana että ihan vääntää jarrusatuloita vinoon. Mulla on nyt kaksi xantiaa perheessä tai oikeasti kolme kun tuo raato lasketaan mukaan, mutta yhdessäkään en ole havainnut minkäänlaista pullistumista jarrusatuloissa. Jarrupaloja noihin olen vaihdellut eikä silloinkaan ole kyllä näkynyt mitään ihme kasvustoa satuloissa.
Puhutaanko nyt siis jälleen kerran teoreettisesta ilmiöstä vai mistä te rakkaat kolleegat höpäjätte.

Mielestäni on aika normaalia että jarrupalat kuluvat välillä vinosti ja vinksin vonksin, johtunee paljolti jarrulevyn kunnosta, mutta kahdella pultilla tukivarressa kiinni oleva kappale vääntyy niin, että satulat on vinossa se menee mun citikka tietämykseni yli. Onko ranskan rauta korjaan silumiini niin kummallista että se tollaill käyttäytys.
Avittakaa minua tolloa nyt, mistä tässä oikein on kysymys.

Mä ymmärrän asian niin, että jos jarrusatula alkaa vääntymään niin silloinhan alkaa kiinnikkeet pettään tai ovat muuten vaurioituneet ei kyllä pelkkä hapettuminen saa aikaan tuollaista tuhoa.
Aattakkee nyt hyvät immeiset

idefix kirjoitti:Koska aihe on näinkin suosittu, niin palaan linjalle minäkin. Mistään mitään ymmärtämättä mutta remonttia jonnii verren tehneenä yritän itselleni selittää että jos siinä xantian jarrusatulan ja takatukivarren välissä on hapettumaa niin miten helvetissä se vääntää jarrusatulaa niin, että palat kuluvat epätasaisesti

Ainakin, jos jarrulevyn vaihtamisen yhteydessä jätetään sieltä välistä putsaamatta, niin menee satula niin vinoon, että varmasti palat kuluvat vinoon. Toisaalta tässä tilanteessa jos laittaa uudet palat, niin laahaa varmastikin sisäpuolen pala aika rankasti.

eikö tuo pääasiassa tapahdu niin että jollei putsata kun satulat käytetään irti niin silloin ne menee kieroon,tiedä että vääntääkö ne pulttien ollessa kiinni

Rautainen tukivarsi ja alumiininen satula, vähän vielä suolaa ja vettä avuksi, niin johan syntyy... Siksi se sähköinen eristäminen.

Eikä tässä mistään "miljoonasosamillimetreistä" itketä, itsellänikin on ollut pahimmillaan toista milliä hapettumaa tukivarren ja satulan välissä, toisessa reunassa enemmän kuin toisessa. Se riittää kääntämään satulan jo niin vinoon, että se ottaa lähes levyyn kiinni. Venyvätkö pultit, vai onko rei'issä niin paljon välystä, että satula pääsee kääntymään, en tiedä.

Onneksi on kraapimisen jäljiltä jäänyt "koskematonta" pintaa pulttien tienoilta, jotta satula asettuisi taas oikeaan asentoon.

Miksi muuten tätä tapahtuu vain Hyde-Citikan takajarruissa ? Esim. Peugeot 406 on jossain määrin Xantian sisar, mutta Pösöissä ihan ennenkuulumaton juttu.

ei ole tullut vastaan CX:ssä eikä XM:ssä tuota... mutta niissä onkin köykämiiniä kynkkä ja satula.

Tukivarren ja satulan välissä olen tavannut monestikin jopa niin paljon hapettumaa, että satula ottaa jo kiinni jarrulevyyn, eli on alkanut jo kulumaan materiaalia pois satulasta. Eli useamman millin paksuudella on silloin hapettumaa. Ja satulahan kääntyy vinoon koska pultit eivät ole keskellä satulaa, vaan etureunassa, jolloin takareunaan kertyy hapettumaa enempi.

Jos jarrusatulan asento muuttuu hapettumalla, hapettuma yleensä on sellaista valkeaa pulverimaista töhnää joka hiukan raapasemalla irtoaa ja pöllähtää silmille kitkeränä pölynä. Jos nyt teorisoidaan , niin 1- 2mm kerros puuterimaista töhnää ei mielestäni riitä aiheuttamaan materiaalien vääntymistä, jos nyt kuitenkin 1 mm aiheuttaa jarrusatulassa ongelmaa niin uskoisin jo jarrulevyissä olevan heittoja + - 5mm autossa kuin autossa joten onko tosiaan tuollaisella 1 mm heitolla todella jotain merkitystä. Se 1 mm voi hyvinkin tulla jo siitä, että jarrumännän päässä on heittoa ja kuraa tai muuta sellaista esim ruostetta. Kyllä mielestäni nyt puhutaan melko pienistä toleransseista jarruissa. Siis mekaanisessa osassa. Eriasia jos se 1 mm on jossain hydraali puolella.

idefix kirjoitti:Jos jarrusatulan asento muuttuu hapettumalla, hapettuma yleensä on sellaista valkeaa pulverimaista töhnää joka hiukan raapasemalla irtoaa ja pöllähtää silmille kitkeränä pölynä.

Valitettavasti se tukivarren ja satulan väliin muodostuma hapettuma ei lähde irti hiukan raapaisemalla eikä todellakaan ole pulverimaista töhnää... Hapettuma on yllättävän lujassa ja tuntuu lähinnä kuin raaputtaisi kiveä!

jarruventtiili kirjoitti:
Valitettavasti se tukivarren ja satulan väliin muodostuma hapettuma ei lähde irti hiukan raapaisemalla eikä todellakaan ole pulverimaista töhnää... Hapettuma on yllättävän lujassa ja tuntuu lähinnä kuin raaputtaisi kiveä!

Mikä sitten saa aikaan tuollaisen hirvittävän hapettuman. Miksi citikassa kasvaa tuollaisia itiöitä jotka vääntelevät osia toimimattomiksi? Onko meidän teoreetikoilla antaa vastausta kysymykseen missään muussa autossa en ole kuullut moisesta ilmiöstä. Mikään muu merkki ei hapetu samalla lailla.

Hapettumaa se vaan on, ja ihan normaali reaktio kun kemiallisesti erillaiset metallit on toisiaan vasten. Jotain Xantian kohdalla toki on materiaalissa muuttunut, sillä ei BX:n kanssa ollut yhtä paljon vastaavaa murhetta, oli toki hiukan. Ja moista rakennetta ei löydy kovinkaan monesta autosta, eli siinä suurin syy sille, että muita autoja korjaneet eivät ole varmaan koskaan moista tavanut?

CX/XM oli toimiva rakenne, kun tukivarsikin oli alumiiniä.

C5:sessahan asiaa on koitettu "korjata" liimaamalla pultit kiinni satulaan, mutta se korjausyritys on tietenkin väärä, kun se hapettuma on siellä tukivarren ja satulan välissä, sinne sitä liimaa olisi pitänyt laittaa (ei tietenkään siis kannata liimata niitä, mutta jos tehtaalla olisi käsitys vian oikeasta paikasta).

Putkimies tai joku muu ottakaapa kuva ko. käätyneestä satulasta joko suoraa ylhäältä tai suoraan alhaalta, sellainen kuva selittää enemmän kuin tuhat sanaa . Ja tietty niistä hapettuman palasistakin voi ottaa kuvia, eka paukuttelee vasaralla isoimmat palaset pois, ja sitten teräsharjalla tmv. loput pölyt.

idefix kirjoitti:Mikä sitten saa aikaan tuollaisen hirvittävän hapettuman.

Hoh hoh... Tuliko käsite sähköpari koskaan koulussa esiin?

Eki kirjoitti:Rautainen tukivarsi ja alumiininen satula, vähän vielä suolaa ja vettä avuksi, niin johan syntyy... Siksi se sähköinen eristäminen.

http://www.tkk.fi/Yksikot/Rakennus/Tera ... yo-mod.pdf
Tuolla olis tarinaa miksi