Sitruunapatonki.fi

"Ilmalämpöopumppu ei viime kuussa paljon säästöä tuonut kun oli aika paljon liian kylmiä päiviä."

Jaa? Mun Hitatchi (testivoittaja) lämmitti viime kuussakin kämpän YKSINÄÄN ja hyvin tarkeni. Lämmitykseen meni niin vähän sähkö että en edes tajua.
Mutta, jotkin ihmiset inhoaa ILPpejä koska osa niistä kuoleentuu jo -15 pakkasessa. Mun Hitatchi näköjään tekee lämmintä vielä kakkosen hyötysuhteella kun on -21 pakkasta, eli ostan kilowatin niin kone tekee lämpöä kahden kilowatin edestä. Kyllä mä pystyn 10 vuoden kokemuksella väittämään että tällä hetkellä ei ole kokonaisedulisempaa lämmitysratkaisua kuin hyvälaatuinen ILP. Puunpoltto on edukasta mutta, väitän sen olevan työläs ja selkeästi paljon hiilidioksidia vapauttava lämmitysmuoto.

ILPpiä ostettaessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen alimpaan pakkasrajaan. Testin mukaan Hitatchi säästi talon lämmityskuluja jopa 67% vuodessa. Vanhemmillani on Fujitsu jossa oli myös testissä loistava pakkastoimivuus niin viime vuosi oli talvella sikakylmä ja silti vuoden kokonaissähkölasku 140 neliön talossa (siirtoineen, veroineen) oli naurettavat 1200 euroa.

Millä sä Cikatti varmennat tuon pumpun sähkönkulutuksen? Arvaus vai mittari välissä?

Ja millä cikatti tiedät mikä on koneesi hyötysuhde kovalla pakkasella? Minä en ainakaan ole keksinyt mitään keinoa ilp:llä tuotetun lämpötehon mittaamiseen. Meidän lämpöpumppu on niin vanha että sillä ei yli 15 asteen pakkasilla tuottoa ole. Mutta näillä keleillä pitää talon lämpimänä ihan helposti. IV-koneessa pidän kyllä vastusta päällä kun talo pysyy sitten muuten tasaisen lämpöisenä, mutta sekin on termostaattiohjattu ja säädetty johonkin 15 asteen paikkeille.

Mitä taas tulee jäähdyttämiseen niin viime kesänä meillä oli helteillä talo "tyhjäkäynnillä" kun oltiin pois kotoa ja kun tultiin kotiin talo 23 asteeseen. Sähkökulutuksia pääsin etäluettavan mittarin ansiosta tutkimaan niin seuraavan viikon sähkönkulutus oli keskiarvoisesti 1 € päivässä enemmän eli 30 päivän helteet maksaa 30€ => halpaa!

Talon kokonaiskuluja laskin että 110 neliön talo, tallilla missä lattialämpö 10 asteisena ja varasto myös.

13000 kW menee sähköön => 1500 €

Kaikki kulut, vesi, vakuutukset, kiinteistövero, lainan korko jne. => 350€ / kk

Itsehän olen valinnut sähkölaskun laskutusjaksoksi vuoden, eli saan sähköenergiasta kerran vuodessa laskun (ja antavat vieläpä 5% alennuksen kun maksaa kerran vuodessa). Valitettavasti sähkön siirtoyhtiö laskuttaa edelleen neljännesvuosittain

..Sanotaan vielä että asunnon lämmitys ei ole sähköllä, eli laskut eivät ole mitään mielettömiä.

Jankos kirjoitti:Minä en ainakaan ole keksinyt mitään keinoa ilp:llä tuotetun lämpötehon mittaamiseen.

No eikö tuon nyt onnistu laskemaan ihan perusfysiikalla Q=m·c·ΔT ja tuosta johtamalla sitten energiasta tehoksi virtausmäärä mukaan napattuna. Hyötysuhteeseen päästään ilpin ottoteho mukaan nappaamalla. Ei kai tuossa sen erityisempiä konsteja tarvita?

laakeri kirjoitti:

Jankos kirjoitti:Minä en ainakaan ole keksinyt mitään keinoa ilp:llä tuotetun lämpötehon mittaamiseen.

No eikö tuon nyt onnistu laskemaan ihan perusfysiikalla Q=m·c·ΔT ja tuosta johtamalla sitten energiasta tehoksi virtausmäärä mukaan napattuna. Hyötysuhteeseen päästään ilpin ottoteho mukaan nappaamalla. Ei kai tuossa sen erityisempiä konsteja tarvita?

Eikun tulet sitten vain mittaamaan tuon virtausmäärän...

Jankos kirjoitti:

laakeri kirjoitti:No eikö tuon nyt onnistu laskemaan ihan perusfysiikalla Q=m·c·ΔT ja tuosta johtamalla sitten energiasta tehoksi virtausmäärä mukaan napattuna. Hyötysuhteeseen päästään ilpin ottoteho mukaan nappaamalla. Ei kai tuossa sen erityisempiä konsteja tarvita?

Eikun tulet sitten vain mittaamaan tuon virtausmäärän...

Jaa siinä ei saa mitään kiinteitä puhallinnopeuksia valittua, mille valmistaja ilmottaisi virtausmäärän? No sitten voi toki vähän hankaloitua, mutta ei mene mahdottomaksi... tarvitsee kyllä hieman instrumentointia.

jos haluat hyvät hjyödyt ilmalämpöpumpusta ja sulla on takkla....laita ulkoyksikkö piipun nennään imemään takan lämpöjä piipun nokasta,siellä ei ole pakkasta....vaan hukkalämpöö.

en ole insnööäri mutta meillä pyykinpesukonekin juo 25c vettä ja astianpesukonen 40 c ja citikklatalli on7astetta....lämmitysmuoto turve ja .kaikki mikä palaa.vuoden kustannus noin 500e....riipuu jätteestä.

arzi kirjoitti:astianpesukonen 40 c

Ja kun tuonkin kantaa pihalle, niin säästää taas lisää

Kun sähköstä tuli erikseen maksettua, niin eipä ollut silloin mitään hinkua astianpesukonetta hommata - kahden ihmisen tiskit menivät helposti käsin tiskaten. Nykyisin kun tulee asuttua opiskelija-asunnossa ja sähkö kuuluu vuokraan, niin astianpesukone löytyykin kämpästä...

Sähkölämmitykselle on paljon vaihtoehtoja mutta kuivan järjestelmän (ei vesikiertoinen lämmönjako) korvaaminen on aika kallis homma eikä ihan pikku tönössä kannata.

Lämmityskulujen pienentämiseen on kaksi pääsuuntaa: kulutuksen vähentäminen ja edullisemman energian valitseminen.

Ensimmäiseen osastoon kuuluu päällimmäisenä huonelämpötilan laskeminen (20 on ihan hyvä vaikka ensin voikin tuntua viileeltä). Lämpimään käyttöveteen saa haaskattua jopa 1/3 lämmityskuluista joten sielläkin voi olla säästöpotentiaalia. Lisäeristys ja vetopaikkojen tilkitseminen.

Sitten voi miettiä millä haluaa lämmittää. Sähkö, öljy, kaasu, puu, pelletti. Sähkölämmitykseen kuuluu suora, varaava ja lämpöpumput.

Putkimies22 kirjoitti:Ensimmäiseen osastoon kuuluu päällimmäisenä huonelämpötilan laskeminen (20 on ihan hyvä vaikka ensin voikin tuntua viileeltä). Lämpimään käyttöveteen saa haaskattua jopa 1/3 lämmityskuluista joten sielläkin voi olla säästöpotentiaalia. Lisäeristys ja vetopaikkojen tilkitseminen.

Niinkin yksinkertainen homma kuin käyttöveden paineen alentaminen säästäisi sekä lämmityskuluissa, että vesimaksuissa vuositasolla merkittävästi. Täällä Espanjassa huomaa sen kun monin paikoin hanoista tuleva vesi tulee huomattavasti pienemmällä paineella kuin koto-Suomessa. Silti saa itsensä, astiansa ja pyykkinsä pestyä.

Monesti hanaa avattaessa siinä ei ole kuin on ja off asennot, vaikka väliasennoissakin vettä tulisi riittävästi tarpeeseen ja turhasta vedenjuoksutuksesta ei tarvitsisi maksaa.

Putkimies22 kirjoitti:Ensimmäiseen osastoon kuuluu päällimmäisenä huonelämpötilan laskeminen (20 on ihan hyvä vaikka ensin voikin tuntua viileeltä).

Tuo 20 °C:hän on se normaali huonelämpötilan lähtötilanne yleensä (makuuhuoneissa toki tuota viileämpi), eikä tavoite. Mihinkäs siitä tavoitellaan?

eskere kirjoitti:Niinkin yksinkertainen homma kuin käyttöveden paineen alentaminen säästäisi sekä lämmityskuluissa, että vesimaksuissa vuositasolla merkittävästi.

Mitenkäs tuo käyttöveden paineen alentaminen vaikuttaa mihinkään muuhun kuin pumppauskuluihin? Jos juo lasillisen vettä, kuluu sitä vettä sama määrä, otti sen millä paineella hyvänsä, ja jos laskee tiskialtaan täyteen lämmintä/kuumaa vettä tiskaamista varten, niin taas siihen menee sama määrä kuumaa ja kylmää vettä, teki sen millä paineella hyvänsä. Pyykinpesukonekin taitaa ottaa vettä aika lailla kiinteän määrän. Ja jos painetta laskisi, niin suihkussahan joutuisi vaan kääntämään hanaa enemmän auki, että saisi samalla voimalla vettä (ja että suihku edes pysyisi päällä). Ei nyt oikein insinööri ymmärrä taas.

OT: Spanskimaassa taidetaan vaan pitää putkistoissa vastapainetta, jotta painetta riittäisi joka nurkkaan. Kuten esim. Rodoksella päähanat ja mittarit ovat jalkakäytävän reunassa, melkein potkittavana, niistä putket huusholleihin 15millisellä..kymmeniä metrejäkin?..Jos vesilaitoksen vedentuottokyky/paine on rajoitettu, niin näillä ahdisteilla saataneen painetta tasattua kaikille.

Putkimies22 kirjoitti:huonelämpötilan laskeminen (20 on ihan hyvä vaikka ensin voikin tuntua viileeltä)

Meillä on talvisin 16-17 astetta ja sen tuntuu vieraiden mielestä viileältä...

Asumisen kulut ovat vastaavat kuin autoilunkin - mukavuus maksaa

xantiano kirjoitti:Asumisen kulut ovat vastaavat kuin autoilunkin - mukavuus maksaa

Ja toisaalta epämukavuus vielä enemmän... jos esimerkiksi lämmittää kämppänsä saunaksi (huomattavasti yli 20 °C), niin melkoisen epämukavaahan siellä on ja kuluja tulee. Sopivalla optimoinnilla löydetään hyvä piste, jossa saadaan riittävällä mukavuustasolla siedettävät kustannukset.

Putkimies22 kirjoitti:Sähkölämmitykselle on paljon vaihtoehtoja mutta kuivan järjestelmän (ei vesikiertoinen lämmönjako) korvaaminen on aika kallis homma eikä ihan pikku tönössä kannata.

Sitten voi miettiä millä haluaa lämmittää. Sähkö, öljy, kaasu, puu, pelletti. Sähkölämmitykseen kuuluu suora, varaava ja lämpöpumput.

Sähköä saa seinästä ja Olkiluodosta se tulee puhtaanakin puuta saa ilmaiseksi, suunnitelmissa lattialämmitys vesikierrolla, sähkökattila + tulikiven uuni vesikierrolla, kellään kokemusta moisesta yhdistelmästä?

Asuinpinta-ala 103 ja lämmin talli + varasto 37m2

Xari kirjoitti:

Putkimies22 kirjoitti:Sähkölämmitykselle on paljon vaihtoehtoja mutta kuivan järjestelmän (ei vesikiertoinen lämmönjako) korvaaminen on aika kallis homma eikä ihan pikku tönössä kannata.

Sitten voi miettiä millä haluaa lämmittää. Sähkö, öljy, kaasu, puu, pelletti. Sähkölämmitykseen kuuluu suora, varaava ja lämpöpumput.

Sähköä saa seinästä ja Olkiluodosta se tulee puhtaanakin puuta saa ilmaiseksi, suunnitelmissa lattialämmitys vesikierrolla, sähkökattila + tulikiven uuni vesikierrolla, kellään kokemusta moisesta yhdistelmästä?

Asuinpinta-ala 103 ja lämmin talli + varasto 37m2

Sähkökattilaa en ottaisi mistään hinnasta. Sähkö tulee olemaan niiiin kallista. Mutta jos silti teet tuon niin lisää vielä reilun kokoinen varaaja.

Putkimies22 kirjoitti:

Xari kirjoitti:

Putkimies22 kirjoitti:Sähkölämmitykselle on paljon vaihtoehtoja mutta kuivan järjestelmän (ei vesikiertoinen lämmönjako) korvaaminen on aika kallis homma eikä ihan pikku tönössä kannata.

Sitten voi miettiä millä haluaa lämmittää. Sähkö, öljy, kaasu, puu, pelletti. Sähkölämmitykseen kuuluu suora, varaava ja lämpöpumput.

Sähköä saa seinästä ja Olkiluodosta se tulee puhtaanakin puuta saa ilmaiseksi, suunnitelmissa lattialämmitys vesikierrolla, sähkökattila + tulikiven uuni vesikierrolla, kellään kokemusta moisesta yhdistelmästä?

Asuinpinta-ala 103 ja lämmin talli + varasto 37m2

Sähkökattilaa en ottaisi mistään hinnasta. Sähkö tulee olemaan niiiin kallista. Mutta jos silti teet tuon niin lisää vielä reilun kokoinen varaaja.

Miksi varaaja? vuolukivi uuni varaa itse lämpöä ja luovuttaa hitaasti kiertoon, sähkön vaihtoehdot on taas aloitushinnoiltaan tolkuttomia.

laakeri kirjoitti:

eskere kirjoitti:Niinkin yksinkertainen homma kuin käyttöveden paineen alentaminen säästäisi sekä lämmityskuluissa, että vesimaksuissa vuositasolla merkittävästi.

Mitenkäs tuo käyttöveden paineen alentaminen vaikuttaa mihinkään muuhun kuin pumppauskuluihin? Jos juo lasillisen vettä, kuluu sitä vettä sama määrä, otti sen millä paineella hyvänsä, ja jos laskee tiskialtaan täyteen lämmintä/kuumaa vettä tiskaamista varten, niin taas siihen menee sama määrä kuumaa ja kylmää vettä, teki sen millä paineella hyvänsä. Pyykinpesukonekin taitaa ottaa vettä aika lailla kiinteän määrän. Ja jos painetta laskisi, niin suihkussahan joutuisi vaan kääntämään hanaa enemmän auki, että saisi samalla voimalla vettä (ja että suihku edes pysyisi päällä). Ei nyt oikein insinööri ymmärrä taas.

Kyllä minä ilman insinöörikoulutustakin tiedän sen, että litra vettä astiassa on litra vettä, tuli se millä paineella tahansa, mutta veden juoksuttamisessa syntyykin jo merkittäviä eroja rajoittamalla veden virtaamaa erilaisin keinoin. Sama lopputulos voidaan saada huomattavasti vähemmällä vedenkäytöllä.
Vedestähän käytetään puolet peseytymiseen; käsien pesuun ja saunomiseen/suihkuun. Lisäksi keittiössä vettä käytetään juoksuttamalla pesten vihannekset, astioiden tiskaamiset jne.

Juoksevan veden kulutusta voi pudottaa miltei puolella valitsemalla oikeat vesikalusteet, jotka säästävät vettä erilaisilla tekniikoilla. Esim suihkussa voi kuluttaa vettä 20l/min tai energiataloudellisimmilla hanoilla vain 6l/min. Suihkukahvan valinta ratkaisee. Tietysti voi suihkussa olemisen aikaa rajoittaa, jolloin syntyy säästöä.
Nykyihmiset tuppaavat lotrata suihkussa päivittäin, jotkut jopa aamuin illoin (mikä ei ihotautilääkärin mukaan ole terveellistä).

Tässä pari linkkiä säästämiseen

Gustavsbergin vesihana haastaa ekoauton uutena energiansäästäjänä
Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi vaihtamalla keittiöön ja kylpyhuoneeseen energiaa säästävät vesihanat. Vaihtamalla tavalliset yksiotehanat Pohjoismaiden ensimmäiseen energiansäästötekniikkaa hyödyntävään sekoittajaan, hiilidioksidipäästöt vähenevät jopa kaksi tonnia vuodessa – saman verran kuin ajamalla yli kymmenen kertaa kalliimmalla ekoautolla. 2008-02-19

http://www.energiatohtorit.fi/Published ... eePage=301
http://www.energiatohtorit.fi/Published ... penGroups=

eskere kirjoitti:Kyllä minä ilman insinöörikoulutustakin tiedän sen, että litra vettä astiassa on litra vettä, tuli se millä paineella tahansa, mutta veden juoksuttamisessa syntyykin jo merkittäviä eroja rajoittamalla veden virtaamaa erilaisin keinoin. Sama lopputulos voidaan saada huomattavasti vähemmällä vedenkäytöllä.
Vedestähän käytetään puolet peseytymiseen; käsien pesuun ja saunomiseen/suihkuun. Lisäksi keittiössä vettä käytetään juoksuttamalla pesten vihannekset, astioiden tiskaamiset jne.

Juoksevan veden kulutusta voi pudottaa miltei puolella valitsemalla oikeat vesikalusteet, jotka säästävät vettä erilaisilla tekniikoilla. Esim suihkussa voi kuluttaa vettä 20l/min tai energiataloudellisimmilla hanoilla vain 6l/min. Suihkukahvan valinta ratkaisee. Tietysti voi suihkussa olemisen aikaa rajoittaa, jolloin syntyy säästöä.
Nykyihmiset tuppaavat lotrata suihkussa päivittäin, jotkut jopa aamuin illoin (mikä ei ihotautilääkärin mukaan ole terveellistä).

Esimerkiksi tuossa mainitussa tiskauksessahan vettä ei juoksuteta, vaan lasketaan kiinteä määrä. Tuo pesuhomma kyllä mietityttää, täytyy siinä vinha perä olla (ehkä), kun asiasta on moneen kertaan tullut kuultua, mutta kiinnostaisi kyllä miten se käytännössä on toteutettu. Jaksaako suihkun hana pysyä auki pienemmällä virtauksella, jos kuristus tapahtuukin suihkun suuttimessa, eikä hanassa? Ja eikö säästön kannalta todennäköisesti vanhoja suoralla käytöllä olevia pumppuja ajatellen olisi taloudellisinta tehdä nuo kiinteän määrän vedenlaskut mahdollisimman vähän kuristavilla suuttimilla, jolloin pumppu toimisi energiatehokkaammin?

eskere kirjoitti:Tässä pari linkkiä säästämiseen

Gustavsbergin vesihana haastaa ekoauton uutena energiansäästäjänä
Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi vaihtamalla keittiöön ja kylpyhuoneeseen energiaa säästävät vesihanat. Vaihtamalla tavalliset yksiotehanat Pohjoismaiden ensimmäiseen energiansäästötekniikkaa hyödyntävään sekoittajaan, hiilidioksidipäästöt vähenevät jopa kaksi tonnia vuodessa – saman verran kuin ajamalla yli kymmenen kertaa kalliimmalla ekoautolla. 2008-02-19

http://www.energiatohtorit.fi/Published ... eePage=301
http://www.energiatohtorit.fi/Published ... penGroups=

503 Service Unavailablea tyrkkäsi juuri nyt, mutta eiköhän tuo tuosta tokene. Olisikohan Gustavsberg tehnyt vaihteeksi käytettäviä hanoja? Tässä 2003 rakennetussa tönössä on Gustavsbergin hanat jotka ovat sieltä ja syvältä, enkä suosittelisi niitä ainakaan kenellekään. Tiskialtaan hana ei käänny kunnolla sivuun ja tiskausta valten altaisiin vettä laskiessa saa hanassa roikkua, kun ei se pysy täydessä asennossa. Kylppärin lavuaarin hanaankin on sitten kyllä tuo sama (rajoitettu) kääntyminen tungettu, vaikka ei sillä siinä mitään tee. Suihkun sekoittimessa (yksiote) sitten on ihmeellinen pykälä lämpimälle mennessä (ei ole lämpimän ja kuuman vaan viileän ja lämpimän välissä), joka pitää "kiertää" koukkaamalla vähäisen virtauksen kautta jne, todella "kätevää" etenkin kämpässä, missä lämpimän veden paine heittelee miten sattuu. Käsittämätöntä rojua nuokin. Edellisen kämpän ikivanhat Orakset olivat "hieman" parempia käyttää.

[quote="eskere"
Esim suihkussa voi kuluttaa vettä 20l/min tai energiataloudellisimmilla hanoilla vain 6l/min. Suihkukahvan valinta ratkaisee. Tietysti voi suihkussa olemisen aikaa rajoittaa, jolloin syntyy säästöä.
Nykyihmiset tuppaavat lotrata suihkussa päivittäin, jotkut jopa aamuin illoin (mikä ei ihotautilääkärin mukaan ole terveellistä).[/quote]

Juuri näin, säästä vettä ja käy suihkussa vain kerran viikossa, bonuksena säästäväisen tosivihreän erottaa jo kaukaa pelkästä hajusta

Mites ennenvanhaan, kerranviikossalauantaisauna-aikana, varmaankin tuoksuihin oli totuttu, huomaamatta. Jos nyt siihen aikaan, ennen dödöjä, oli vielä vastustuskykyä iholla hajujen syntymistä vastaan. Menee jo OT:ksi.