Sitruunapatonki.fi

Gonzales on myymässä -98 Xantiaa jossa on pahemman puoleista hapettumaa ahterissa. Mikä on saanut Sitikan sinkityn pellin noin ruostumaan? Onko tullut peräkontin puolelta kun on noin pahasti maalin alla? Ruoste. Kananpaskaa tai lyijyakkuja säilytetty / kuljetettu repsikassa? Tietääkö kukaan auton historiaa. Omat, vanhemmat Xanttuni eivät ole saaneet oksidi-ihottumaa oikeastaan mihinkään muualle kuin siihen takaoven kynnyksen peltisaumaan.

Onko altakin ruosteeton?
Tai kaikki muut Xantut.
Nyt vaan taas tämän päivän katsastetusta GALVANOIDUSTA Sitikasta hitsattu galvanoituja reikiä umpeen.
Jos galvanointi estäisi ruosteen, niin maailma olisi täynnä galvanoituja ehjiä Sitikoita.
Lopettakaa jo hyvät ihmiset se galvanointi ja sinkitys uskonto.
Ei millään pahalla ketään kohtaan, mutta vaan yleisesti.
Ruostesuojaus on tärkeää etenkin uudemmissa autoissa, ja varsinkin pakettiautoissa.
Tieto on saatu maahantuojalta.

(sähkö)sinkityshän ei estä korroosiota yhtään, vaan rautaa epäjalompana uhrautuu ensin. ja kun tämä millin sadasosien, joskus tuhannesosien paksuinen kalvo on syöpynyt pois, ei mikään estä rautaa ruostumasta... paitsi kunnollinen suojakäsitely.

1. Ei ole altakaan ruostuneet, edes helmoista. Poikkeuksena varaoyöräin koteloiden kannatinkieretangot.
2. Kaikkia Xantioita en ole nähnyt, en osaa sanoa.
3. Vuosia sitten tuupattiin takavalon ja puskurin väliin pieni, teräväreunainen painauma, jolloin siitä murtui pala maalia pois. Näkyviin jäänyt harmaa peltipinta ei ole ruostunut. Ennaltaviisasti ruostesuojattu tehtaalla juuri se kohta kun ei ruostu!
4 Niinhän ne mahantuojat tietävät

Se on se ruoste ollut piilossa, siksi on mädäntynyt. Kuten mainittu, ei se sinkkaus ruostumista estä, vaan siirtää sitä myöhemmäksi. Antaa aikaa, vauriot ehditään yleensä korjata ennen todellistä vahinkoa.
Mutta kyllä sillä on silti todellä selvä vaikutus kopan käyttöikään. Oikeasti. Nykyään on ihan tavallista että on yli 10-vuotias auto jolla on ajettu ainakin 300tkm ja jota ei ole välttämättä hitsailtu ollenkaan. Esimerkkinä vaikka minun Xantia, 18 vuotta vanha auto jolla ajettu 390tkm eikä koskaan hitsattu. Tein itseasiassa ensimmäiset paikkamaalaukset auton historiassa alkutalvesta. Missä kunnossa olivat hitsaamattomat CX:t 10 vuotta sitten?

"Missä kunnossa olivat hitsaamattomat CX:t 10 vuotta sitten?
--------------------------------------------------------------------------------
Oliko sellaisia edes 10 vuotta sitten? ...tai oli, ne oli käytännössä tuontiautoja.

Ei kannata vetää CX-korttia tähän kohtaan. Kauhein ruosteläjä ikinä Kaikki rakenteet suunniteltu niin että sen on pakko alkaa ruostua.

Kyllä Geesu ja Rättärikin vetää ruostetta puoleensa kuin magneetti, ei ole pelkkä CX:n tunnettu ominaisuus. Kummasti loppuu sätkän lahoaminen kuumasinkityksessä. Luulen, että autotehtaat ovat optimoineet tuota ruostekestoa sähkösinkityksellä ja kalvon paksuudella. Ts. sähköinen kylmägalvanointi ei vedä vertoja kuumasinkitykselle, mutta silti mainospuheissa puhutaan sinkitystä korista, joka kuluttajalle ensimmäisenä tuo mieleen kuumasinkityt lyhtypylväät, mitkä kestävät vuodesta toiseen.

Kuuumasinkityn lyhtypylvään sinkkipinta on noin 1 mm ja autotehtaan tekemän korin pinnoite 0.0015 mm. Noin suunnilleen

Olisi pohjan sinkkikerros edes sen verran paksu, että pienet naarmut paikkautuisivat itsekseen. Sinkityksellä tällainen ominaisuus?

Ei se sinkki mitään paikkaa, jos siitä lähtee pala pois, siitä on pala pois. toki sinkin sähkökemiallinen? vaikutus saattaa auttaa, jos sitä on naarmun ympärillä. sinkki on metalli niinkuin rautakin, eikä "liiku" kuin sulana...

cxtb2 kirjoitti:(sähkö)sinkityshän ei estä korroosiota yhtään, vaan rautaa epäjalompana uhrautuu ensin.

Paitsi että sinkin (samoin kuin alumiinin) pinta passivoituu ts oksidikerros suojaa sinkkiä hapettumiselta JOS käy niin hyvä tuuri että naarmu on pintamaalin ja pohjamaalin läpi mutta ei sinkissä läpi asti.

Myös (suola)vedessä oleva rauta pinnoittuu sinkillä joka sitten hapettuu raudan suojakerrokseksi. Toki noilla kuumasinkityksen sinkkivahvuuksilla vaikutus on käytännön tasolla jopa olemassa mutta teoriatasolla sama tapahtuu sähkösinkityssäkin raudassa.

On millimetri sinkkiä aika raju paksuus, pylväillekkin. Jaetaan kymmenellä ja sittenkin on vielä liikaa. Kuumasinkittyjä peltejä ei suotaisi leikattavan lastuavilla (rälläkkä) koneilla, koska silloin jää leikkauspintaan puhdas teräs auki. Leikkaavat työkalut (sakset, nakertajat) "venyttävät" leikkauspintaan sinkityksen jolloin korruptio ei iske siihen kovin herkästi.

Vanhassa pylväässä on sinkkiä niin että pinta on ihan kissankynsillä. Sitä on paksusti. Nykypylväissä tuskin milliä on. Ja moni nykypylväs lienee alumiinia.

cxtb2 kirjoitti:(sähkö)sinkityshän ei estä korroosiota yhtään, vaan rautaa epäjalompana uhrautuu ensin. ja kun tämä millin sadasosien, joskus tuhannesosien paksuinen kalvo on syöpynyt pois, ei mikään estä rautaa ruostumasta... paitsi kunnollinen suojakäsitely.

Eikös laivoissa ole möhkäle epäjalompaa uhrimetallia jossain, jotta varsinainen runko ei ruostu niin nopeasti. Sitten vaan vaihtamaan möhkälettä, kun alkaa käydä vähiin. Tätähän vois soveltaa autossakin vai tarvitsikos tämä prosessi suolaliuoksen toimiakseen? Toisaalta kyllä toi puolivuosittainen maantiesuolassa rypeminen nyt suolaisten merien kyntämistä vastaa.

Sinkkianodi vaatii nesteen joka johtaa sähköä (=elektrolyytti). Kuivana ei suojaa kovin pitkälle, mutta esimerkiksi galvanoidun pellin leikkausreunat (tai naarmut sinkin läpi) ovat sinkin suojaamat (hyvissä olosuhteissa) ohuilla maks. 1...1,5 mm pelleillä.

Happamat olosuhteet syövät sinkkiä ja kunnon maali ja ruostesuojaus pidentää kestävyyttä (laivoissakin)

Nostoa!

Jätin tänään yhden valkoisen 1998-mallisen Xantia-farmarin toistaiseksi ostamatta takakyljen ruosteen takia. Ilmeisesti kyseessä on tyyppivika, googlailemalla tulee aika karmeita kuvia vastaan. Kuskin puolelle takapyörän yläpuolelle mättäytyy kura ja muu muju varmaan talteen, josta se sitten pyrkii loogisesti pellin läpi ulos.



Saako tuohon korjauspeltejä? Vaivaako tämä ns. persruoste jokaikistä suomi-Xantiaa, vai onko teoreettisesti mahdollista löytää alle tonnin hintaluokasta sellainen jossa ei kohta ole reikää kyljessä? Kotelot tuossa olivat muuten mallillaan, ne eivät olleet ns. dealbreaker tällä kertaa.

Auton hoito on myös ruosteeneston perusedellytys. Käsinpesu on konepesuun verrattuna ainakin siitä pärempi, että silloin voi reilusti suihkuttaa pyöränkoteloista ja alustasta suolaisen hiekkapölymössön pois. Vahaus on maali- ja peltipinnan hoitoa parhaimmillaan. Koteloissa juuri tuo suolainen kura säilyttää kosteuden erinomaisesti ja ylläpitää alkaneen ruosteen etenemistä. Itse tosin pesen autoa liian harvoin, mutta suolakeleillä pyrin pesemään auton tee itse- hallissa n.kerran viikossa. Kun kurakertymät saa alustasta edes suunnilleen poistettua, se saattaa jopa talvellakin joskus kuivua. Myös kotelo- ja alustasuoja-aineita kulutan erinäisiä purkkeja vuodessa. Niitäkin pitäisi kesäällä muistaa käyttää silloin, kun paikat ovat kuivia. Mikään ruiskutettava aine ei auta veden kyllästäman ruosteen päällä.

Veikkaan, että ylläolevan Xantian ruoste on lähtenyt juuri märästä mössöstä pyöränkotelossa, sitä ei koneellinen pikapesu poista.

public kirjoitti:Nostoa!

Jätin tänään yhden valkoisen 1998-mallisen Xantia-farmarin toistaiseksi ostamatta takakyljen ruosteen takia. Ilmeisesti kyseessä on tyyppivika, googlailemalla tulee aika karmeita kuvia vastaan. Kuskin puolelle takapyörän yläpuolelle mättäytyy kura ja muu muju varmaan talteen, josta se sitten pyrkii loogisesti pellin läpi ulos.



Saako tuohon korjauspeltejä? Vaivaako tämä ns. persruoste jokaikistä suomi-Xantiaa, vai onko teoreettisesti mahdollista löytää alle tonnin hintaluokasta sellainen jossa ei kohta ole reikää kyljessä? Kotelot tuossa olivat muuten mallillaan, ne eivät olleet ns. dealbreaker tällä kertaa.

Just viime viikolla huomasin, että oma liki 500tkm ajettu '98 break lähtee kans ruostumaan tuosta.
Breakin vakiopaikkahan on vähän edempänä tossa takaoven alla saumassa.

Mutta miksi ykköskoppaiset berlinet mätänee takakyljestä? Onko siinä joku rakenteellinen juttu vai onko pellin käsittelyvaiheessa tuossa ollut joku kiinnityskohta tms.?

Teuski kirjoitti:Mutta miksi ykköskoppaiset berlinet mätänee takakyljestä? Onko siinä joku rakenteellinen juttu vai onko pellin käsittelyvaiheessa tuossa ollut joku kiinnityskohta tms.?

Ykköskoppaisen Berlinen omistaneena ja tuolta paikkauttaneena voin todeta, että syynä on pyöräkotelon takaosassa oleva iso avoin reikä josta kaikki renkaasta irtoava paska pääsee takakylkeen sisälle. Aika käsittämätön ratkaisu mielestäni. Hanttimiehen puolella ongelmaa ei juuri ole, koska siellä on lähes täysi sisälokari. Tai itsellä ainakin oli hanttarinpuoli täysin ruosteeton kauttaaltaan. Tulppasin tuon reiän itsetehdyllä kumitulpalla korjauksen jälkeen. Toimia voisi myös peltilätkä koriliimalla tai peräti miggiliimalla kiinnitettynä, mutta tuo kumihärpäke oli jatkotutkimuksia varten purettavissa.

Pari vuotta se takakylki korjattuna, maalattuna, ruostesuojattuna ja tulpattuna pysyi ehjänä kuitenkin.

Mutta en usko, että kyseessä on vain ykköskoppaisten tai berliiniläisten ongelma. Vaikka en siis muiden korirakenteita ole tutkinutkaan.

Yhdestä santusta paikkailin kyseisen kohdan. Maali oli vain aavistuksen kuprulla osimoilleen tosta kohdasta.
Eikös kabiinin poistoilmallakin ole jotain vaikutusta, muistelisin että poistuu tuosta kohdasta kontista kaaren sisään.
Niin, peltiä laitoin sellasen kahden kämmenen kokosen palan.

"Gonzales on myymässä -98 Xantiaa jossa on pahemman puoleista hapettumaa ahterissa. Mikä on saanut Sitikan sinkityn pellin noin ruostumaan?"

Muuten niin katsastusmiehen ohjeessa lukee näin: "Sinkkikerroksen vahvuus on tyypillisesti pieni, 3-7 mikrometriä, johtuen kustannussyistä sekä siitä, että vahvempi sinkkikerros murtuu muokattaes-sa. Sinkin syöpymisnopeus normaalioloissa on luokkaa 1-2 mikrometriä/vuosi."

Tästä on siis helppo laskea että -98 Xantia on ollut jo pitkään sinkitön. Ja tässä alla on kuva jonka olen ottanut 2001 mallin Xantian kynnyksen sisältä ja sinkki selvästi kadonnut ajat sitten. Kuvassa auto on noin 12 vuotias.
Kuvan on LH puolen B-pilarin alapäästä. Auton muuten vasta 2013 alussa tuotu Saksasta.

Ai niin, pannaas nyt tähän kohtaan se katsurin ohjekin kun sattui löytymään. Se sallii muuten sovittelevasti jopa pitkittäisen kotelopeltisen takatukivarren hitsuunkin eli vink vink GS/GSA kuskit.
http://www.trafi.fi/filebank/a/13251471 ... roosio.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

On niitä korroosiokestäviäkin koreja käytetty edistyksellisemmissä malleissa: http://www.youtube.com/watch?v=emoF0EFxjjA" onclick="window.open(this.href);return false;

Hieno filkka! Siinä menee kovalevyä Trabin kylkeen rivakkaan Ja siellä kaveri kivasti maalaa autoa ilman hengityssuojainta.

Eipä ne autotehtaat pelkästään ruosteeneston takia alkaneet sinkittyä peltiä käyttämään. Prässityökaluissa, jolla pellit puristetaan muotoonsa, sinkitty levy luistaa paremmin eikä rypyty niin helposti. Samalla jäi pois tai väheni muoteissa tarvittavien voiteluaineiden käyttö ja sen peseminen pois osista ennen hitsausta.

Aikoinaan kuskasin putkipalkista tehdyn kesäautoni rungon kuumasinkityksessä. Reissulla rungon paino nousi 64->72kg. Cikatin mainitsemalla sinkityskerroksen paksuudella kyseinen määrä olisi riittänyt noin 500 neliömetriin peltiä (molemmat puolet pinnoitettuna), eli taisi tulla aika monen uuden auton sinkit samalla kertaa. Firma lupaili Suomen oloissa ilman muita pinnotteita noin 60 vuoden käyttöikää jatkuvassa ilmastorasituksessa ennen kuin näkyvä ruostuminen alkaa

Minä en tuota kerrosta mainitse vaan katsastuksen ohje josta teksti kopsattu, tsekkaa linkki. Ja onhan tuo yksi mikrometri sentään miljoonasosa metristä eli 0,001 mm. Siispä uuden auton sinkin paksuus on katsastusviranomaisen mukaan 0.005 mm.
Ei sinkki käyttäydy kuten Aurum josta 1 kuutiomillimetri riittää 500 neliön peittaamiseen

Tosiasia on että jokainen liikenteessa olevan Xantian on jo ilman mitään sinkkiä. Ja kyllä, syvävetäminen on kätevää kun pinnassa on sinkki.