Sitruunapatonki.fi

Onko se yhtä "puuta" navan kanssa, vaiko vaan sieluttoman tiukka krymppi?

Eli siis onko toivoa saada irti hitsaamalla ja tyssäyttämällä, vai pitääkö päästää ja koneistaa, että saa pesän auki uutta laakeria varten?

Tarkoitatko laitimmaista? Isommalla ulosvetäjällä, ehkä tarvitsee laittaa putken täytteeksi jotain fylliä, että kara ylettäisi...Tai pelti pois ja takaa "naputtelemalla". Sisempi näin: Pikkurälläkällä voi vetäistä viistosti poikittain, varoen akselia. Sitten talttaa ja vasaraa, yleensä helähtää poikki. Toinen konsti on isoa tuurnaa käyttämällä lyödä akselia sisäänpäin, sitten takaa taas ulospäin, saisi ulosvetäjällä helpommin. Voipi vaan kynkän laakerit kärsiä.

Ulkokooleja meinasin. Tuon kuvan perusteella vaikuttaisi siltä, että olisivat tosiaan yhtä puuta navan kanssa:

Joo, tais mulla mennä sisä- ja ulkokooli laitimmaisine ja sisempine, sekaisin. Ulkokehät ovat yhtä napaa.

Uusi takapyöränlaakeri tarkoitti varaosana juuri tuota kuvan mötikkää. Vanha saattaa olla jossain jemmassa ellen ole kerennyt romulavalle jheittää.

Pitänee koittaa lämpökäsitellä vähän pehmeämmäksi ja sen jälkeen sorvata kooli pois ja pesä uudelle standardilaakerille sekä ura seekerille samaan malliin kuin etunavassa. (Maamoottoriin ei kannata uusia kalliita napoja uhrata.)

Eikös olisi helpompi sorvata vaan uusi napa niille standardilaakereille?

Kun nyt standardilaakerit tuli esille, niin Warressa oli kaikissa navoissa samanlainen napa/standardilaakerointi, tosin 2kpl c1/napa. C2:n SKF:ääkin niihin sai laitettua.

ealab kirjoitti:Kun nyt standardilaakerit tuli esille, niin Warressa oli kaikissa navoissa samanlainen napa/standardilaakerointi, tosin 2kpl c1/napa. C2:n SKF:ääkin niihin sai laitettua.

Joskus mietinkin, miten Warreen olisi rakentanut nelivedon. Mittailin myös aikanaan Fordin V6:sta sinne keulalle, mutta katsastusmies tyrmäsi moiset haaveet oitis.

RPekka kirjoitti:Eikös olisi helpompi sorvata vaan uusi napa niille standardilaakereille?

Tossa olis vaan valmiina jengatut pultinreiät oikealla jaolla.

svc kirjoitti:

ealab kirjoitti:Kun nyt standardilaakerit tuli esille, niin Warressa oli kaikissa navoissa samanlainen napa/standardilaakerointi, tosin 2kpl c1/napa. C2:n SKF:ääkin niihin sai laitettua.

Joskus mietinkin, miten Warreen olisi rakentanut nelivedon. Mittailin myös aikanaan Fordin V6:sta sinne keulalle, mutta katsastusmies tyrmäsi moiset haaveet oitis.

Vaikka takavetoisen Granadan takakynkkä oli lähes identtinen Warren kynkän kanssa, niin oli yksi ero, mikä olisi hankaloittanut 4-vetoa. Warrekynkässä kierrejousi olisi ollut vetoakselin tiellä. Muutenhan olisi Warren vetarikin sopinut, kuin nenä päähän. Olisi vain vaatinut etukeskiöt spoorireikineen. Fordi/Saab V4 olen kuullut laitettavan, en nähnyt. Veljeni on kyllä joskus rakentanut 4-vetoisen lumityötraktorin Warren rungon etupäistä, kaikki pyörät kääntyen, yhdellä moottorilla. Kääntyi lähes paikallaan. Ei ollut alennusvaihteistoa, kyllä taisi lumi lentää, naapuritontillekin.

Takanavan sorvaus, kaiketi teriä löytyy (pinta?-)karkaistua terästä varten. Katsomaan vaan sopivaa laakerimitoitusta.

ootko aatellu luottaa pelkkään rymppiin sen laakerin sitomiseks napaan ? .

Nuo prikat sorvasin sitä varten, että niiden ulkoreunaan saa vedettyä migillä pikku hepit ilman että laakeri kuumenee.

eli kempin/esabin liimalla lukitset kasauksen. no se toimii kyllä ihan hyvin ja on helppo purkaa tarvittaessa.

Onko siinä 4-pistelaakeri. Varsin kapoiselta näyttäisi. Mites se suhtautuu vanteen ET-lukuun. Myös laakerien murtovoimat akseliin voivat olla alkuperäistä suuremmat. Välykset. Nämä siis puhtaasti aprikointia.
OT: Taas warren navasta, niissä urakuulalaakerit 6307 ja 6009 olivat n. 5cm erolla toisistaan, sisäkoolien välissä sovitusholkki. Näiden sisällä oli naparakenne vanne/pyöränmutterilaippoineen. Nämä piti toisissaan vetarin akseli/mutteri, tai vain pultti, takapäässä. Sisempi ulkokooli nojasi ripustuksen olakkeeseen, kumiprofiilisovituksella, navan ulkokuoressa, jolla tuo laakeri vedettiin ja pidettiin kiinni. Ulompi ulkokooli olikin vapaalla paikkasovituksella ulkokuoressa, sen paikka riippui holkin mitoituksesta. Stefat vielä uloimpina.

Niin no siis edelleen: napa tulee alle 300 kg painavaan hinattavaan laitteeseen, hinausnopeus max 60 km/h ja seuraavien 50 vuoden aikana sitä hinataan ehkä yhtä monta kilometriä. Akselin läpimitta on 40 mm (umpijöötiä) alkuperäisen 32 mm röörin sijaan, ja laakeriparin syvyys on 30 mm eli 8 mm enemmän kuin alkuperäisessä.

Kyllä se jostain muualta ensin pettää. (Vielä jos kysyt laakerimateriaalien lämpökäsittelyspeksejä, saat vastineeksi insinöörivitsin. )

EDIT: Jos ei kuvasta käynyt selväksi, niin tuolla on siis kaksi 6008:sta (ajoneuvovälyksillä) päällekkäin.

rmattila kirjoitti:...Maamoottoriin ei kannata uusia kalliita napoja uhrata...
...napa tulee alle 300 kg painavaan hinattavaan laitteeseen,...

Meinasitko laittaa moottoriin pyörät alle?

svc kirjoitti:

rmattila kirjoitti:...Maamoottoriin ei kannata uusia kalliita napoja uhrata...
...napa tulee alle 300 kg painavaan hinattavaan laitteeseen,...

Meinasitko laittaa moottoriin pyörät alle?

Pyörät alle ja vetoaisa eteen, niin on helpompi siirrellä suulista klapikoneen eteen ja takaisin.

rmattila kirjoitti:Pyörät alle ja vetoaisa eteen, niin on helpompi siirrellä suulista klapikoneen eteen ja takaisin.

Eikö saman tien ketju- tai hihnaveto akselilta pyörälle?

svc kirjoitti:

rmattila kirjoitti:Pyörät alle ja vetoaisa eteen, niin on helpompi siirrellä suulista klapikoneen eteen ja takaisin.

Eikö saman tien ketju- tai hihnaveto akselilta pyörälle?

Tuostahan ei ole enää pitkämatka laittaa niitä BX:n peltejä takaisin ympärille