Sitruunapatonki.fi

Kävinpä pääsiäisenä lapissa TD1CX:llä ja jouduin käynnistämään pari kertaa aika kylmissä olosuhteissa. Moottori käynnistyi aika mukavasti, kun piti akun latingissa. Kylmän moottorin kalkatusta kuunnellessani ja pakokaasun aromia haistellessani tulin mieleen ilmiö "etukammion putoaminen" ja netistä löytyi oheinen kuva.
CXTD kannet alkaa olemaan kortilla, joten luonnollisesti herää huoli tämän "luonnonvaran" riittävyydestä. Jos on vähänkään diisselimiehen vikaa, niin nyt sais kommentoida.

Minkätasoiset murtumat ovat vielä käytön puolesta OK??
Miten murtumien kehittymistä voisi estää?
Pystyykö etukammion vaihtamaan??

Kaikki diiseliCX:n moottoriin liittyvät tarinat kiinnostaa, joten tähän olisi nyt hyvä mahdollisuus kehitellä ketjua.

s.v.

Etukammioissa tapaa aina olemaan noita hiusmurtumia. Kuvan kannessa on kyllä myöskin kannessa halkeama. Kyllä etukammiot voi vaihtaa.

Valurautakansia voi hitsailla jos ei halkeama ole liian paha.

CX:n alumiinikansia voi toki kanssa kokeilla hitsata, mutta kestävyydestä ei takeita...

eli käytetään niitä moottoreita oikein, ja annetaan lämmön tasaantua "kovan" ajon jälkeen.

Olen kuullut, että käynnistämisessä pitäisi välttää "sahuuttamista" huonoilla hehkuilla. Lieneeköhän tässä perää??

Toinen urbaani legenda on alapään laakeroinnin heikkous enempi ajetuissa, liuskojen liikkuminen jne. Onko näyttöä???

sitikan vanki kirjoitti:Olen kuullut, että käynnistämisessä pitäisi välttää "sahuuttamista" huonoilla hehkuilla. Lieneeköhän tässä perää??

Samaa on kovasti tullut kuultua. Ihan turhathan ne hehkut olisivat esimerkiksi BX:n vaparidieselissä, jos ei tuommoiseen tarvisi, kun tuntuu lähtevän kylmässäkin kevyesti käyntiin hehkuttamatta... -nimim. Yhtenä vuonna Morvassa istuin tottuneesti lähtöaamuna BX vanin ohjaksiin ja käänsin avaimesta käyntiin. Vasta siinä vaiheessa, kun startti pyöräytti hieman ja kone kolahteli käymään muistin, että kyseessähän oli Kaapelimiehen vaparidieseliautomaattivani, eikä miun oma bensavani.