Salaman iskemä C5
Lähetetty: 20.09.2013 20:52
AVK:n huutokaupasta tarttui puoliksi vahingossa vaatteisiin siistinoloinen II-koppainen femma, johon sanottiin salaman iskeneen. Lankomiehen myötävaikutuksella ja trailerilla ostos kotiin ja akku kiinni. Jäähdyttimen tuuletin alkoi pyöriä täysillä ja hydraulipumppu ei sammunut ollenkaan, vikaviestejä näyttö täynnä airbagista, depollutionista, suspensionista, absista ja vaikka mistä muusta. Auto ei tietenkään startannut. Tässä vaiheessa alkoi tuntua sille että tuli ostettua turhan hienot pyörät maitokärryihin, aluvanteet näes.
Lexia ei löytänyt mitään vikaa, kun yhteyksiä prosessoreihin ei ollut. Mitään vammaa ei näkynyt päällepäin, mutta konehuoneestä löytyi mystinen neljän johdon sarja joka oli katkaistu ja teipattu maalarinteipillä kiinni. Tämän johtosarjan merkitys on edelleen arvoitus, sillä velimiehen toimivassa vitosessa on aivan samanlainen viritys. Siis neljän sarja jonka toinen pää on viety lähelle keskusyksikköä, mutta ei kytketty mihinkään ja toinen pää siis konehuoneessä lähellä sulakesysteemiä eikä myöskään missään kiinni. Sarjan päissä ei ole minkäänlaisia liittimiä. Käyrä nousi huippuunsa.
Aloin sitten haalimaan osia keskusyksiköstä alkaen. Sen mukana piti tietenkin vaihtaa moottorinohjausyksikkö ja virtalukko, nämä kun ovat yhteen naitetut. Eipä startannut vieläkään, mutta bensan kaataminen tankkiin auttoi kummasti ja moottorin käynti tuntui aika siistille. Vikoja tauluun tuli entiseen malliin, mutta nyt Lexiakin alkoi ymmärtää vekottimen sieluelämää kolmen sivun verran: melkein kaikki toiminnot olivat pielessä radiota lukuunottamatta ja sekin vinkui kun ei hyväksynyt uutta keskusyksikköä.
Seuraavaksi meni vaihtoon ABSin yksikkö ja kas kummaa ajovakauden hallinta, nopeuden mittaus ja jotain muuta pientä palautui.
Jousituksen pumppu oli vaiennut jossain vaiheessa kokonaan eikä elonmerkkiä ollut muuten kuin venttiilien naksuntana Lexialla testatessa. Purkamalla selvisi, että puolijohteisiin perustuva kytkinosa oli entinen, kuumeni varmaan liikaa siinä vaiheessä kun pumppu pyöri pysähtymättä. Tätä kytkintä ei erikseen saanut mistään, joten koko yksikkö piti vaihtaa.
Vikataulu autossa alkoi olla tyhjä eikä Lexiakaan löytänyt muuta kuin jonkin ruiskutuksen häiriön, joka ei kuitenkaan näy auton näytössä. Radio vihelsi edelleen korvia vihlovasti ja henkisesti valmistauduin jo raottamaan kukkaroa valtuutetulla pajalla, kun nettitietojen mukaan vaihdetun keskusyksikön ja alkuperäisen radion parittamisen piti olla mahdotonta kotikonstein. Ilmeisesti tein jotain väärin, sillä aikani Lexialla askarreltuani soitto alkoi raikaa ja ohjaimet pelata.
Nyt vain pitää vaihtaa jakohihna ja käydä esittelemässä projektin tuloksia katsastusherralle. Saas nähdä mitä tämä keksii.
Femmaan näyttää saavan aika hyvin ja kohtuulliseen hintaankin käytettyä osaa, mutta sähköjärjestelmä on kieltämättä varsinainen hässäkkä (ks. vanha sanakirja) ja Lexia antaa vain viitteitä siitä mikä sattuu mättämään.
Aikaa tässä on palanut reippaasti, mutta enpähän ole ennättänyt silloin muuhun pahantekoon. Jos omaa työtä ei laske, projekti saattaa jopa olla taloudellisesti kannattava ja oppia on tullut runsaasti. Vähän samaan tapaan kuin Cagiva Gran Canyonin säätämisessä, mutta se on toinen tarina.
Lexia ei löytänyt mitään vikaa, kun yhteyksiä prosessoreihin ei ollut. Mitään vammaa ei näkynyt päällepäin, mutta konehuoneestä löytyi mystinen neljän johdon sarja joka oli katkaistu ja teipattu maalarinteipillä kiinni. Tämän johtosarjan merkitys on edelleen arvoitus, sillä velimiehen toimivassa vitosessa on aivan samanlainen viritys. Siis neljän sarja jonka toinen pää on viety lähelle keskusyksikköä, mutta ei kytketty mihinkään ja toinen pää siis konehuoneessä lähellä sulakesysteemiä eikä myöskään missään kiinni. Sarjan päissä ei ole minkäänlaisia liittimiä. Käyrä nousi huippuunsa.
Aloin sitten haalimaan osia keskusyksiköstä alkaen. Sen mukana piti tietenkin vaihtaa moottorinohjausyksikkö ja virtalukko, nämä kun ovat yhteen naitetut. Eipä startannut vieläkään, mutta bensan kaataminen tankkiin auttoi kummasti ja moottorin käynti tuntui aika siistille. Vikoja tauluun tuli entiseen malliin, mutta nyt Lexiakin alkoi ymmärtää vekottimen sieluelämää kolmen sivun verran: melkein kaikki toiminnot olivat pielessä radiota lukuunottamatta ja sekin vinkui kun ei hyväksynyt uutta keskusyksikköä.
Seuraavaksi meni vaihtoon ABSin yksikkö ja kas kummaa ajovakauden hallinta, nopeuden mittaus ja jotain muuta pientä palautui.
Jousituksen pumppu oli vaiennut jossain vaiheessa kokonaan eikä elonmerkkiä ollut muuten kuin venttiilien naksuntana Lexialla testatessa. Purkamalla selvisi, että puolijohteisiin perustuva kytkinosa oli entinen, kuumeni varmaan liikaa siinä vaiheessä kun pumppu pyöri pysähtymättä. Tätä kytkintä ei erikseen saanut mistään, joten koko yksikkö piti vaihtaa.
Vikataulu autossa alkoi olla tyhjä eikä Lexiakaan löytänyt muuta kuin jonkin ruiskutuksen häiriön, joka ei kuitenkaan näy auton näytössä. Radio vihelsi edelleen korvia vihlovasti ja henkisesti valmistauduin jo raottamaan kukkaroa valtuutetulla pajalla, kun nettitietojen mukaan vaihdetun keskusyksikön ja alkuperäisen radion parittamisen piti olla mahdotonta kotikonstein. Ilmeisesti tein jotain väärin, sillä aikani Lexialla askarreltuani soitto alkoi raikaa ja ohjaimet pelata.
Nyt vain pitää vaihtaa jakohihna ja käydä esittelemässä projektin tuloksia katsastusherralle. Saas nähdä mitä tämä keksii.
Femmaan näyttää saavan aika hyvin ja kohtuulliseen hintaankin käytettyä osaa, mutta sähköjärjestelmä on kieltämättä varsinainen hässäkkä (ks. vanha sanakirja) ja Lexia antaa vain viitteitä siitä mikä sattuu mättämään.
Aikaa tässä on palanut reippaasti, mutta enpähän ole ennättänyt silloin muuhun pahantekoon. Jos omaa työtä ei laske, projekti saattaa jopa olla taloudellisesti kannattava ja oppia on tullut runsaasti. Vähän samaan tapaan kuin Cagiva Gran Canyonin säätämisessä, mutta se on toinen tarina.
