Missä tilanteessa C5 lämmönsäätelyläppä katkeaa
Lähetetty: 17.08.2014 12:45
Mietin missä tilanteessa tuo kuuluisa C5 kakkosen lämmönsäätelyläppä/läpät oikein katkeaa. Meneekö ne poikki talvella kun osat ja läpän huulitiiviste jäykistyy ja moottori alkaa todellä kääntää akselia. Olen ymmärtänyt Citroen foorumin puolelta, että talvi on usein kohtalokasta aikaa läpille.
Jouduin nyt tuollaisen kakkosmallin 100 tkm ajettuna farmimallina hankkimaan kun kohdassa 530 tkm puu kaatui luotettavan 1 koppaisen päälle ja teki katosta aika ruttuisen. Kiitän hyvää onneani, että takaluukun lasi ei toimi uudessa kulkineessa, mutta toisaalta unohdin tinkiä lisää sillä perusteella. Kohta olisikin ajokunnossa oleva varaosa-auto saatavilla 100 tkm ajetun vahvistetun ZFNn laatikon hinnalla.
Ryhdyin rakentamaan läppämoottoreille virranrajoituspiiriä yksinkertaisella vakiovirtaa tarjoavalla transistorikytkennällä, jotta akselit ehkä kestäisi katkeamatta eikä tulisi hillitöntä vaihdelaatikon purkuun melkein rinnastettavaa työtä tekeille. toisessa läpässä oli alkumittauksessa 0,3 A ja toisessa 0,25 A eli vaihteluakin jo oli jostain syystä. Tarkoituksena oli rajoittaa maksimivirta luokkaan 0,25 A, koska pieni hitaus ei paljon säädössä paina. Kyseisellä maksimivirralla siis normaalikäyttövirta rajoittuu luokkaan 0,19 A transistoripiirin jonkinlaisen epälineaarisuuden johdosta.
Kytkentää tietokonetuulettimella testatessa huomasi hyvin miten tasavirtamoottorissa virta ja momentti kasvaa kun vastusta alkaa tulla. normaalisti 0,18 A ottava tuuletin otti siivet siivet pysäytettynä jo 0,34 A. Tällä taustalla ei ihmetytä enää ollenkaan, että nukkekodin osista tehty lämmönsäätely hajoaa.
Jouduin nyt tuollaisen kakkosmallin 100 tkm ajettuna farmimallina hankkimaan kun kohdassa 530 tkm puu kaatui luotettavan 1 koppaisen päälle ja teki katosta aika ruttuisen. Kiitän hyvää onneani, että takaluukun lasi ei toimi uudessa kulkineessa, mutta toisaalta unohdin tinkiä lisää sillä perusteella. Kohta olisikin ajokunnossa oleva varaosa-auto saatavilla 100 tkm ajetun vahvistetun ZFNn laatikon hinnalla.
Ryhdyin rakentamaan läppämoottoreille virranrajoituspiiriä yksinkertaisella vakiovirtaa tarjoavalla transistorikytkennällä, jotta akselit ehkä kestäisi katkeamatta eikä tulisi hillitöntä vaihdelaatikon purkuun melkein rinnastettavaa työtä tekeille. toisessa läpässä oli alkumittauksessa 0,3 A ja toisessa 0,25 A eli vaihteluakin jo oli jostain syystä. Tarkoituksena oli rajoittaa maksimivirta luokkaan 0,25 A, koska pieni hitaus ei paljon säädössä paina. Kyseisellä maksimivirralla siis normaalikäyttövirta rajoittuu luokkaan 0,19 A transistoripiirin jonkinlaisen epälineaarisuuden johdosta.
Kytkentää tietokonetuulettimella testatessa huomasi hyvin miten tasavirtamoottorissa virta ja momentti kasvaa kun vastusta alkaa tulla. normaalisti 0,18 A ottava tuuletin otti siivet siivet pysäytettynä jo 0,34 A. Tällä taustalla ei ihmetytä enää ollenkaan, että nukkekodin osista tehty lämmönsäätely hajoaa.