Sitruunapatonki.fi

Kirjoitin eräälle kaikkien lukemalle lehdelle ravintola-arvostelun jokin aika sitten, mutta kun sitä ei rasismin ja misogyynisyyden vuoksi julkaistu, julkaisen sen sitten tässä teille Ystävät:

Gourmet-Trahter Mustamäen sydämessä

BG-lehden ravintola-arvostelut sijoittuvat tavallisesti Tallinnan keskikaupungin tuoreisiin trendipaikkoihin tai sitten uusmuodikkaiden lähiöiden - kuten Kalamaja ja sen lähiympäristö - kuppiloihin. Tällä kertaa kohteemme kuitenkin löytyy niinkin proosallisesta paikasta kuin Mustamäen kaupunginosasta. Tavalliselle turistille nimi on tuttu ainoastaan Mustamäen jo kauan sitten edesmenneestä suuresta torista.

Nykypäivän Mustamäe on turhaan jäänyt tuntemattomaksi ravintolaelämyksiä etsivien turistien nälkäisessä joukossa. Mustamäen lähiympäristöstä löytyy muunmuassa tänä päivänä Tallinnan suosituin ravintola Talleke ja Pullike, jossa saa yli kahdestasadasta asiakaspaikasta huolimatta odottaa vapaata pöytää jopa tiistai-iltana - ja josta turistien puutteesta huolimatta löytyy myös suomenkielinen menu. Samaten nyt jo hieman entisestä loistostaan hiipunut, vielä 50 Eestin parhaan ravintolan listalla keikkuva Rucola on kivenheiton päässä Mustamäestä. Julkisuutta saanut ravintola Umami muodikkaine ja rentoine konsepteineen sekä suomalaisen huippukokin Jouni Toivasen menuttama Fresh sijaitsevat myös Mustamäellä.

Kohteemme aivan uunituore Haven Gastro Pub mainostaa itseään Gurmee Trahter:ksi, eli suomalaisittain gourmet-kievariksi. Mustamäe tie 116:sta seisovasta matalasta rakennuksesta paljastuu rustiikkiin tyyliin sisustettu mutta modernin suuri-ikkunainen keskikokoinen "kievari". Paikan on perustanut Estonian Air:n lentäjä Oliver Anslang, joka omien sanojensa mukaan rakastaa Ukrainalaista kiettiötä ja ideaa, että kadulta sisään tupsahtava arki-ihminen pääsee kodikkaassa tunnelmassa nauttimaan kohtuuhintaisia herkkuja jotka keskikaupungilla maksaisivat maltaita.

Ennen kuin päästään nauttimaan ruoasta, tutustutaan viinivalikoimaan. Aluksi vaatimattomalta näyttänyt hylly aiheuttaa jättiyllätyksen - tarjolla on Baltian (ja Skandinavian!) paras valikoima Krimillä sijaitsevan perinteikkään Massandra-tuottajan viinejä. Täältä löytyy nautiskelijoita varten jopa vuonna 1939 puristettua eliksiiriä kaikkine aitoussertifikaatteineen. Ja laseittain saa maistella koko Massadran laadukasta "normaalivalikoimaa". Koska tällä hetkellä Ukrainan tilanteesta johtuen viinien tuonti Krimiltä Eurooppaan on todella vaikeaa, tämä on harvinaista herkkua!

Maistellaanpas alkuun lasillinen Alushtra Red:iä, kuivaa punaviiniä joka näyttää pullotetun vuonna 2010. Aaaahhh... moni ranskalainen laatuviini kalpenee tämän maun rinnalla. Ja lasillinen tätä nektaria maksaa vajaan kolme euroa. Otetaanpas siis toisetkin.

Ukrainalainen keittiö on näinä nykyisinä karppauksen aikoina tunnettu laajasta vähähiilihydraattisesta ruokavalikoimastaan. Tilataan siis alkuruoaksi Ankka-Carpaccio ja pääruoaksi - kylläkin alkuruokalistalta löytyvä - Tartar-pihvi naudanlihasta.

Ankka on haastavaa valmistaa mehukkaaksi, mutta kypsäksi. Kysymys on sekunneista paistoajassa. Miten täällä on onnistuttu? Ankka-Carpaccio on parhaiten ukrainalaisten (ja ranskalaisten...) perinteiden mukaisesti varsin yksinkertainen ja raaka-aineidensa makuja konstailematta kunnioittava. Ja kyllä - ankan kypsyysaste on täsmälleen oikea. Tästä on annettava korkeat pisteet.

Tartar-pihvejä on tullut syötyä sen verran monenlaisia tässä maassa ettei oikein tiedä mihin pitäisi varautua. Olisiko raaka jauheliha kiilattava alas vodkaryypyillä, kuten pääsi käymään taannoisessa vierailussamme eräässä toisessa Ukrainalaista keittiötä edustavassa ravintolassa? Havenin Tartar on onneksi eri maata - juuri sopivan mausteinen ja lisukkeinen, että raa'an lihan luonnostaan metallinen perusmaku on saatu häivytettyä miellyttävän makukavalkaadin uumeniin harvinaisen onnistuneesti lihan maun hienompia nyansseja tuhoamatta. Tämä on yksi parhaista tartar-pihveistä joita on Tallinnassa tullut syötyä!

Palvelu toimii koko ajan erinomaisesti ja ystävällisesti, mutta suomenkielen taitoa ei juuri löydy. Englanniksi pärjää hyvin ja mikä tärkeämpää, neitokaiset ovat asiakaslähtöisiä ja ystävällisiä sekä katsekontaktilla herätettävissä - ei käy niinkuin vaikkapa Rucolassa jossa joutuu joskus melkeinpä riitaan koittaessaan saada jonkun palvelemaan itseään.

Kuten yleensäkin Virossa, jokin yksityiskohta jää aina hiertämään. Niin nytkin. Ravintolan parhailla ikkunapaikoilla sijaitsevat pöydät on istutettu lämmityspattereita peittävien ritilöiden päälle. Tuolini jalka lipsahtaa huomaamatta yhteen ritilän reikään ja niin ovat Massandrat rinnuksilla.

Kokonaisvaikutelma tästä gourmet-kievarista jää silti vahvasti positiiviseksi, varsinkin kun parin laadukkaan viinilasillisen siivittämä kahden ruokalajin lounas jää maksamaan alle kaksikymmentä Euroa. Suosittelemme kokeilemaan!

Loistavaa, kiitoksia. Näitä lisää kiitos!

Must Lammaksesta samanlainen, kiitos.

Tuo juttusi jättää ulkopuolisen ja hengästyneen fiiliksen. Sitä ei ollut kiva lukea. Arvostelussasi johdanto oli hyvin sekava ja syyttävä, historian ja tämän hetken faktojen ja oman kokemuksen sekamelska on uuvuttava. Syntyvät mielikuvat eivät ole selkeitä, houkuttelevia, rikkaita ja mielenkiintoa herättäviä. Hyvin tasapaksu, kenties hetken mielijohteesta naputeltu tai stimuloivan tilanteen spontaani turskaisu. Perusajatuksesta on saavinaan aluksi kiinni, mutta se hämärtyy loppua kohden. Tämän kaltaiset jutut ovat kernaasti kevyempiä ja helpompia lukea, tehty tyhmemmille ja kevytmielisemmille lukijoille.

Huikko kirjoitti:Must Lammaksesta samanlainen, kiitos.

Tämä tokaisu jää minulle käsittämättömäksi. Miksi kaltaiseni erikoisuuksia etsivä, pienen piirin syrjäpaikkojen pikantteja erikoisuuksia paljastava menisi vanhankaupungin turistipaikkaan kuten musta lammas? Nomen est omen.

Sitruunaseppä kirjoitti:Tuo juttusi jättää ulkopuolisen ja hengästyneen fiiliksen. Sitä ei ollut kiva lukea. Arvostelussasi johdanto oli hyvin sekava ja syyttävä, historian ja tämän hetken faktojen ja oman kokemuksen sekamelska on uuvuttava. Syntyvät mielikuvat eivät ole selkeitä, houkuttelevia, rikkaita ja mielenkiintoa herättäviä. Hyvin tasapaksu, kenties hetken mielijohteesta naputeltu tai stimuloivan tilanteen spontaani turskaisu. Perusajatuksesta on saavinaan aluksi kiinni, mutta se hämärtyy loppua kohden. Tämän kaltaiset jutut ovat kernaasti kevyempiä ja helpompia lukea, tehty tyhmemmille ja kevytmielisemmille lukijoille.

Olen melko pitkälle samaa mieltä. Selvästi en ole ravintola-arvostelijana parhaimmillani. Ainoa positiivinen asia on että en ole korruptoitunut - koko muu Viron (koskee myös suomenkielisiä/suomalaisia) ravintola-arvostelukulttuuri on klikkiytynyt. Jos lehtiarvostelun perusteella ravintolasi valitset niin good luck to you buddy.

ds-jekkeri kirjoitti:

Huikko kirjoitti:Must Lammaksesta samanlainen, kiitos.

Tämä tokaisu jää minulle käsittämättömäksi. Miksi kaltaiseni erikoisuuksia etsivä, pienen piirin syrjäpaikkojen pikantteja erikoisuuksia paljastava menisi vanhankaupungin turistipaikkaan kuten musta lammas? Nomen est omen.

Koska siellä on välillä ihan hyvää sapuskaa ja taitaa olla ainoa paikka Tallinnassa mistä saa Borjomia lasipullosta ravintolassa.
Mä en tiennyt että se on turistipaikka. Mä vain syön siellä.

Huikko kirjoitti:

ds-jekkeri kirjoitti:... taitaa olla ainoa paikka Tallinnassa mistä saa Borjomia lasipullosta ravintolassa.
Mä en tiennyt että se on turistipaikka...

Ei suinkaan. Borjomia saa monista paikoista lasipullossa, mm. Pirosmanista Mustamäellä jossa Croisetten kanssa käytiin. Talleke ja Pullike myös tarjoilee Borjomia 0.25-lasipullosta, joka on harvinaisuus sinänsä.

Kiitos tästä. Olen jostain syystä koukussa ko. nesteeseen.

ds-jekk+eri kirjoitti:

Huikko kirjoitti:Must Lammaksesta samanlainen, kiitos.

Tämä tokaisu jää minulle käsittämättömäksi. Miksi kaltaiseni erikoisuuksia etsivä, pienen piirin syrjäpaikkojen pikantteja erikoisuuksia paljastava menisi vanhankaupungin turistipaikkaan kuten musta lammas? Nomen est omen.

Jos oikein ymmärsin tarjosit kirjoittamaasi ravintola-arostelua "pienen piirin syrjäpaikkojen pikantteja erikoisuuksia " turisteille suunnattuun lehteen/nettiin (BG=Baltic Guide?), yhtä käsittömätöntä myös miksi pienen piirin erikoisuuksia pitäisi erityisesti markkinoida turisteille?

Toisaalta on ihan hyvä etteivät julkaise kenen tahansa kirjoittamia juttuja, ainakaan taustoja tarkistamatta, usein erilaiset nettiarvostelutkin saastuvat jollain muulla motiivilla kuin kokemuksella suosittelevista jutuista (=mainontaa, tehtiin sitä sitten rahalla tai ilman)

Normaaliksi Lehden ravintola-arvosteluksi myös ihan liikaa juttua Mustastamäestä ja muista ravintoloista jotka eivät edes lopulta olleet siellä, tuskin myöskään valkoisen miehen juttua hylkäsivät perusteena naisviha ja rasismi? Ruuasta olisin ainakin itse odottanut enemmän juttua, ainakin jos on Ukrainalaiseen erikoistunut ravintola. Nyt nuo valitut ruuat tuntuivat perus ranskalais/italialais keittiön tuotoksilta ainakin nimien perusteella. Tosin ankka carpaccio on ainakin minulle vieras ruoka, mitä edes lienee? Carpaccio kun on yleensä myös raakaa lihaa, mutta linnuista ehkä sitten sopivan kypsää viipaloitua siivua?

(piti oikein kaivaa Ankka Carpaccion reseptiä googlesta, raakaakin on, näemmä tuossa ainakin ankkaa leikelty ihan raakana jäisenä kuten härällekin tehtäisiin... ei mun ruokavalinta, mutta linkki viittaakin englantilaiseen kokkiin http://www.greatbritishchefs.com/recipe ... cio-recipe)

(Asiasta toiseen) Onko muuten tuo musta lammas, kaukaasialaista ruokaa, joku oma lammaslaji vai ruokalajin/valmistustavan nimi?

Sitä vaan, että tulee varmaan kokeiltua tuo Tallinnan Haven. Kiva kun sai lukea ravintolasta!