Sitruunapatonki.fi

Iltapäivälehdistö julkaisi tänään tämän huiman uutisen. Siinä oli vielä kerrottu, että yhteen suuntaan on se 300 km. Paitsi että kun jutun lukee, niin siellä kolmensadan kilometrin päässä onkin toinen asunto työviikkoa varten. Kyllä taas pientä lehden lukijaa pistettiin 6-0. Aivan harhaanjohtavaa, sanoisin. Työmatkaksi kutsuisin matkaa, mihin aamulla lähdetään ja illalla palataan, eli työssäkäyntimatkaa päivää kohden.

Jos aamusta ajaisi sen 300 km, kahdeksan tunnin työt ja sama illalla takaisin, niin olisihan se työmatkana hieman yläkanttiin. Tai ainakin yöunet jäisi vähemmälle

Tuohon Marjutin 278 km suuntaansa tehtävään työmatkaan (eli viikossa 556 km) verrattuna itselle tulee melkein 100 km enemmän viikottaista työmatkaa. Omaa työmatkaani en kuitenkaan pidä lehtijutun arvoisena

Ja se matkahan oli vielä suurimmaksi osaksi junalla kuljettava ja työ sellainen, että pystyy varmasti tekemään junamatkan ajan töitä. Pienellä järjestelyllä varmasti onnistuu muutamalla pidemmällä päivällä 3-4 työpäivää/viikko ja siitä vielä pois mahdolliset etätyöpäivät.

Ihan normi touhua: Jos se on painettu lehteen, älä usko puoliakaan!

Meikäläinenkin aloittaa seuraavassa työpaikassa kuukauden kuluttua, päivittäinen ajomatka 162 km. Ihan liikaa, mutta minkäs teet.

Jankos kirjoitti:Meikäläinenkin aloittaa seuraavassa työpaikassa kuukauden kuluttua, päivittäinen ajomatka 162 km. Ihan liikaa, mutta minkäs teet.

Pian viisi vuotta oon surrannut 154 kilsaa (meno+paluu) työmatkaa, omasta valinnasta johtuen. Käytännössä tarkoittaa aamuin/illoin n. tuntia omaa aikaa ja selkeätä pesäeroa kodin—työpaikan—kodin -välillä.

Moni viettää tuon ajan esim. bussissa, metrossa, junassa... Minä kuuntelen valitsemaani musiikkia hyvistä kaiuttimista ja hörpin teetä termoksesta.

Noissa pitkissä työmatkoissa on se huono puoli ettei niiden kustannuksia kokonaisuudessa huomioida verotuksessa.
Yli 5 vuotta sitten kun ajelin päivittäin 172 kilometriä omalla autolla kun julkisia ei kulje niin 7000 euron kattoraja -600 euron omavastuu vuodessa huolen piti siinä et iso siivu jäi itseni maksettavaksi ja se on aina palkasta pois, uskoisin et aika moni laskee tänäpäivänä kustannuksia siinä et kannattaako lähteä työhön pitkän matkan päähän kun ilmapiiri yhteiskunnassa on vielä siinä et työmiehen palkkaakin tulisi laskea.

kaseva kirjoitti:Pian viisi vuotta oon surrannut 154 kilsaa (meno+paluu) työmatkaa, omasta valinnasta johtuen. Käytännössä tarkoittaa aamuin/illoin n. tuntia omaa aikaa ja selkeätä pesäeroa kodin—työpaikan—kodin -välillä.

Moni viettää tuon ajan esim. bussissa, metrossa, junassa... Minä kuuntelen valitsemaani musiikkia hyvistä kaiuttimista ja hörpin teetä termoksesta.

Tuossa matkassa on juurikin se hyvä puoli että saa rauhassa miettiä mitä tekee kun pääsee perille. Ja saa rauhassa soitella muutamat puhelut jne.

Aiemmin tuli ajettua 130 km edestakaista työmatkaa ja eipä se pahemmin ongelmia tuottanut. Tällä kertaa on vain parempi reitti kun on pelkästään tuota 10-tien ajelua. Lähtöpäässä neljä käännöstä isolle tielle ja perillä kaksi käännöstä parkkikselle. Liedosta eteenpäin on tietenkin hitaampaa mutta pitää vain keksiä aikataulu missä kohtaa se on sujuvinta.

Nuorena oli per suunta 550km, et kyllä noi pääsee nykyään helpolla julkisuuteen.
Toki tuo tuli ajeltua juurikin kertaviikkoon jos silloinkaan.

Jep jep välillä ja välillä180km- 15000km riippuen maanosasta kotona kertavuoteen kerran viikossa tai kerran kk semmosta.