Sitruunapatonki.fi

Kävin katsastuksessa ja inssi ilmoitti että jarruviive takana n.2 sekuntia. Missä vika?
- Ilmasin jarrut ( ei ollut ilmaa ).

Auto : -97 Xantia

Ei kai syy muu oikein voi olla kuin ilma/typpi, erilaiset jumitkaan ei vaikuttane niin tasaisen hitaasti.
(Eli ilman puristuminen jarruissa kestää sen takia pitkään, että odotellaan että jarruventtiililtä tulee riittävä määrä nestettä että kuplan paine kasvaa), mutta viiveen jälkeen teho lienee ihan normaali?

Onko hydejarrujen ilmaus kuinka tuttua, eli ei pumppailla vaan pidetään poljin pohjassa ja kone käynnissä?

takajarrujen virtausta/painetta voi ilmauksessa yrittää tehostaa lisäämällä kuormaa takakonttiin, mutta enpäs itsekään tiedä missä ajokorkeudessa tuo neuvotaan tekemään, google antoi heti .

Korjausoppaan mukaan ilmaus...juurikin jarrua pohjaan painamalla. 1 litran lisäsin -》ilmasin vanhaa nestettä pois. Voiko vanha neste tai vanha varaajapallo aiheuttaa ko. Vikaa?

Varaajapallosta ei pitäisi riippua, ei LHM:stäkään, mutta muuten kyllä. Riippuu varaajan naksevälistä. Jos alkaa olla alle 20s luokkaa, niin pallokauppaan vaan. Koska kova pallo ei jousta, ei pidä painereserviä ja tekee teräviä paineiskuja systeemiin. Ei hyvä. Jarrujen ilmausta vaan, perä pukeilla korkeussäätö ylimmässä ja muut jo mainitut otteet. Normaalistikin on hyvä "jumppauttaa", min. ja max. korkeusasennoissa autoa, silloin tällöin, koska siten saadaan jousisylintereihin uutta LHM:ää, jousitus vähän pehmenee siltä osin. LHM:n vaihtovälisuositus 60tkm, myös Xantiassa. Toimiihan joustoliikevarat, jos ei isommin, niin siltäkin osin pallokauppaan, tai uudelleenpaineistukseen. Hae myös jarrusatulahuoltojuttuja.

tuttu ilmiö tämä.

ilmaamalla (oikein) poistuu kyllä.

- takapyörä(t) irti - auto käynnissä yläasennossa luonnollisesti - varoituskolmiokotelo penkin ja jarrupolkimen välissä (niin piukassa kuin vain saa)- ilmat pois ilmausruuvista (päästä nyt ainakindesi pari jos ei tehty aikoihin)

pidä huoli että säiliössä riittävästi litkua -kyllä se sitä.

Saattaa olla, että satulan alle/taakse on kertynyt hapettumaa niin paljon, että se vääntää satulaa vinoon levyyn nähden. Tuo on ainakin joskus ollut syynä xantun takajarrujen takelteluun, vaiva korostuu varsinkin jos on ilmaa jarruissa.

Hapettuman poisto onnistuu mekaanisesti: Satula irti ja raaputtamalla/hiomalla/tai muulla väkivallalla ylimääräinen moska irti satulasta. Samalla vaihtuu palatkin jos on tarvetta.

maik kirjoitti:- takapyörä(t) irti

Mie muistelisin, ettei pyörien irrotus ole välttämätöntä, jos vanteet eivät ole kovin tivispuolaiset. Voin kyllä muistaa väärinkin.

PietuG kirjoitti:Hapettuman poisto onnistuu mekaanisesti: Satula irti ja raaputtamalla/hiomalla/tai muulla väkivallalla ylimääräinen moska irti satulasta. Samalla vaihtuu palatkin jos on tarvetta.

Ja jos ovat oikein huonoiksi päässeet, niin voi vaihdella puolelta toiselle.

Liian tyhjäksi päässeet pallot tuon usein tietyllä tavalla aiheuttavat, lopulta kalvo puhkeaa ja typpikaasu pääsee putkistoon ja kulkeutuu sopiviin paikkoihin - en nyt juuri päästä osaa heittää mihin kohtaan takavaraajapallosta karannut loppu kaasu kerääntyy, mutta eikös sekin voisi takajarruille päätyä? Mutta puhkeavatko varaajapallot samoin kuin jousipallot?

Vaihdappa taakse se keskimmäinen pallo. Omassa sama vika korjaantui tällä.

kunnossa olevan xsantian jarrut on helppo testata liukkaalla vauhtiin 80 ja jarrut pohjaan oikeintoimiessaan peräpää rupeaa laskeutumaan alaspäin laskeutuu kuin sorsa mutta myös pysähtyy ottaa takajousitukselta paineet jos näin ei tapahdu tai toimi niin takapallot vaihtoon

läjjeejä kirjoitti:kunnossa olevan xsantian jarrut on helppo testata liukkaalla vauhtiin 80 ja jarrut pohjaan oikeintoimiessaan peräpää rupeaa laskeutumaan alaspäin laskeutuu kuin sorsa mutta myös pysähtyy ottaa takajousitukselta paineet jos näin ei tapahdu tai toimi niin takapallot vaihtoon

Ei se nyt hyvänen aika takajousitusta saa pudottaa siirtämällä mystisesti niitä paineita jarruille. Tai jos tekee niin äkkiä korjaamaan noin karkeasti arvioituna kaikki asiat, palloista ja pumpusta alkaen. Ei mulla ainakaan xanttu perää pudota jarruun nojaamalla. Ihan samahan tuo on testata parkissakin?

Kyllä se persus yleensä tipahtaa ihan siitä että kynkät oikenevat taakse kun jarruttava rengas vastustaa. Sama toisinpäin, peruuttaessa jarruttaessa perä kiipeää ylös. Vai eikun sinne hölskähtää niin paljon lhm:ää?

Eikös Xantian takajousituksen paine juuri johdeta takajarruille jarruventtiilin kautta, eli tulee suoraan kuormituksen tunnistava jarrupaine. (erojakin on tietysti: alkupään mallit, antisink, hydractive, Activa) Mutta en silti Antisinkilässäkään ole selkeää erityistä laskeutumista huomannut?

abs jarruilla varustettu xsanttu break ja muut xsantiat mitä nuita on ollut täysjarrutus 80 vauhdista absit rutisten vauhti nollaan jarru pohjassa se ottaa jarruille paineet takajousituksesta jonka takia tuo laskeutuva sorsa on kuvaava termi kun auto on pysähtynyt ja vapautat nyt jarrupolkimen niin perä rupeaa nousemaan ylös normaaliajokorkeuteen kokeilkaa niin uskotte tuon ominaisuuden kun oppii käyttämään niin xsanttu on yks nopeimpiatalviautoja mutkateillä omalla kaistallaan

Tuossa näkyy beksin jarruttelua, eli perä laskeutuu tukivarsien oijetessa ja nousee takaisin jarrujen vapautuessa:
https://www.youtube.com/watch?v=mBXZS-Ysq74
Alkupään Xantian hydrauliikassa ei tainnut pahemmin eroa beksin hydrauliikkaan olla.

Esimerkiksi ZX:llä voi kokeilla yrittää liikkeelle käsijarru päällä ja ihmetellä mihin suuntaan se perä liikkuu. Ei taida hydrauliikka siihen kauheasti vaikuttta.

Toisinaan on v.2000 xantiassa huomattu tuo perän vajoaminen jämäkämmässä jarrutuksessa. Liikennevaloissa. Kun jarrupetaalin helppaa, perä nouseekin melko rivakasti, liian ylös vauhdilla, laskeutuu sitten. Takana tuijotellaan liikkeitä. Pallot hyvässä kunnossa.

laakeri kirjoitti: Esimerkiksi ZX:llä voi kokeilla yrittää liikkeelle käsijarru päällä ja ihmetellä mihin suuntaan se perä liikkuu. Ei taida hydrauliikka siihen kauheasti vaikuttta.

Berlingossakin tuon huomasi varsin selvästi, käsijarru päällä eteenpäin yrittäessä takapää putoaa reilusti. Peruuttaessa vastaavasti nousee.

Ai jaa? Eli mehujousisen Sitikan takapään laskeutumiseen ei hydrauliikka vaikuta
jarrutettaessa?
Kannattaa kyllä tutkia hiukan noita periaate-kaavioita uudestaan, on saattanu mennä jotain olennaista ohitse.
Ja jos käsijarru päällä kiskotaan etuvetoista autoa, missä on käsijarru takapyöriin, on kyse ihan jostain muusta ilmiöstä vaikka samanlaiset vaikutukset ovatkin näkyvissä.

Noinhan se pelaa kun ealab kirjoitteli omassa.

Rychnowo kirjoitti: Ja jos käsijarru päällä kiskotaan etuvetoista autoa, missä on käsijarru takapyöriin, on kyse ihan jostain muusta ilmiöstä vaikka samanlaiset vaikutukset ovatkin näkyvissä.

Ihan samanlaiset pitkittäiset tukivarret niissä hydesitikoissa on kuin rautajousisissakin .

No eipä muuten ole tai en puhunut pelkästään
sitikoista kun tarkoitin tuota rautajousista, saman
ilmiön saa vaikka nissan sunnylla.
Ja jos hyde-autoa aletaan jarruttaa vauhdista, niin
sekä etu- ja takapää jarruttavat. Mutta jos kiskotaan
etuvetoisella käsijarru päällä (takapyöriin), niin etupää
vetää ja takapää jarruttaa.
Mutta sovitaan, että se on se vipuvarsi ja hydeautossa
takajarruihin ei oteta painetta takajousituksen piiristä,
päästään helpommalla. Saipahan taas hyvät naurut
aamukahvilla...

Määrä mikä takajarruille menee nestettä jarrutuksessa on todella mitätön verrattuna pallojen ja sylinterien tilavuuteen.

Eli, ihan alustageometriasta tulee tuo peräpään laskeminen jarrutuksesta.

Tiukan jarrutuksen jälkeen jos pitää jarrut päällä niin perä pysyy alhaalla kun kynkkä on alempana ja akseliväli on kasvanut, kun polkimen vapauttaa niin perä nousee ja jos on kauan pitänyt kuivalla assulla niin voi mennä yläasentoonkin. Tällä oli hauska leikkiä paikallaankin kun tipautti alas, jarrut pohjaan, nosti normiajokorkeuteen, etupää nousee ja takapääkin hieman. Sitten kun nostaa jarrun niin perä pomppaa ihan ylös kun palloissa on täysi paine.

Mitä tulee tollasen monivarsituentaisen prän nousuun/laskuun käsijarrulla niin ei sitä kyllä ole...

Rychnowo kirjoitti:Mutta sovitaan, että se on se vipuvarsi ja hydeautossa
takajarruihin ei oteta painetta takajousituksen piiristä,
päästään helpommalla. Saipahan taas hyvät naurut
aamukahvilla...

Ei se sopimalla muutu. Mutta, kuten lähes aina muutenkin, ei tämäkään ole mustavalkoinen asia...

Hydejousitetuissa on otettu takajarruille paine takajousituksesta kaikissa malleissa ennen C5 -aikakautta. Poislukien Traction Avant 15 six H, sekä alkupään ID:t. Sieltä takajarruilta kun on helpoin saada myös kuorman mukaan säätyvä takajarruteho, ja tätä "kivaa" on sitten lisätty DS/SM -mallien "aktiivisella pedalboxilla" jossa takajousipaineella säädetään myös jarruventtiilin etu-takapäiden suhdetta, sen lisäksi että takajarrupaine on takajousilta...

Mutta kuten jo yllä mainittiin, takajarruille tarvittava nestemäärä on niin mitätön ettei se näyttele takapään korkeuden kanssa käytännössä ollenkaan. Pääsyy sille perän laskeutumiselle jarrutuksessa tekee tukivarsigeometria, ja kun katsoo takajousituksen rakennetta niin syykin sille on hyvin helposti pääteltävissä...

Ja se perän pomppaus normikorkeutta ylemmäs kun päästää jarrusta johtuu korkeudensäädöstä. Perän ollessa jarruilla lukittuna alhaalla säädin tietysti nostaa paineita jousitukseen niin pitkään kuin ollaan sen mielestä liian alhaalla. Sitten kun siitä jarrusta päästää, systeemiin on jo ruutattu yli normikorkeuden verran ööliä ja perä asettuu loikalla sen verran ylös, ja siitä säätyy takaisin alas.

Korppiloinen kirjoitti:Ja se perän pomppaus normikorkeutta ylemmäs kun päästää jarrusta johtuu korkeudensäädöstä. Perän ollessa jarruilla lukittuna alhaalla säädin tietysti nostaa paineita jousitukseen niin pitkään kuin ollaan sen mielestä liian alhaalla. Sitten kun siitä jarrusta päästää, systeemiin on jo ruutattu yli normikorkeuden verran ööliä ja perä asettuu loikalla sen verran ylös, ja siitä säätyy takaisin alas.

Juuri näin. Ja tämän ilmiön tehostumisen ovatkin varmaan useimmat huomanneet korkeudensäätimen+vivuston putsauksen jälkeen.