Sitruunapatonki.fi

Osa tuon Hannan auton jo tietääkin. Latvalan Rauno on sitä tehnyt jo paljon ja lisää tullaan tekemään. Juuson kanssa se haettiin etelästä ja silloin siinä oli "hieno" nahkasisusta... Heti vaihtoon ja punaista kangasta tilalle. Pitää sitäkin korjailla vielä paremmaksi, jotta oman silmän kestää paremmin. Katto verhoilu on vielä irti. Joku on kivasti laittanut katon kiinni kunnon liimalla, sillä mustalla, hö. Hydrauliikan vuodot on saatu kutakuinkin kuriin. Kulkee tuo peli vielä punaisilla mehuilla, eli on vuodelta 1966 ja omaa sen 2.1 litraisen moottorin mehukepillä. Tykkään kovasti ja niin Hannakin.

Kuvaa sisustan vaihdosta.

Sitten kuva Raunon pihalta, kun työ on tehty.

Seuraavalla pihalla...



Onneksi Juuso asuu työmatkan varrella.

Tuossa vaiheessa vielä vuoti hieman. Ajelimme samana kesänä SSYAn, eli suursaimaan ympäriajon. Pelasi unelman lailla ja oli mukava ohitella hienoja urheiluautoja.

Menee nämä kuvat vähän vähemmän kronologisessa järjestyksessä, mutta ei kai se haittaa. Seuraavassa kuvassa olemme Juuson kanssa autoa hakemassa.





Juuso sai ajaa DSn trailerille. En vielä niin paljoa omiin kykyihini luottanut. Tuosta sitten jatkoimme suoraan Raunon tallille.

Oli muuten vielä tuossa vaiheessa tuo konepellin koriste kiinni. Ei ole enää, sillä se ei oikein siihen istunut mielestäni. Jos vaikka laittais sen johonkin muuhun.

Tänä kesänä en ole paljoa mitään sille tehnyt, vain hieman ajanut. Rauno senkin edestä tehnyt... Otin vain toisen soittimen irti ja kajarit myös, tai ne kajarit kyllä tippuivat ihan itse sieltä kojelaudan alta.

Ajoin DSn jo tälle syksylle Juuson hallille. Jos vaikka sais talven aikana jotain pientä tehtyä. Vaikka alustavasti sen katon irrotusta. Ai niin, jos joku ei sitä vielä tiedä, on tuo museoauto. Oli katsastus mennyt ostettaessa vanhaksi ja samoin siis se museostatus, vaikka myyjä toista väittikin. Ei ihan ollut auto sitä, mitä myyjä lupasi, mutta parempi siitä tulee. On jo nyt.

Kuva SSYA vm -09. Hauska tuo Britti leluauto. Nauroimme Hannan kanssa kovin, kun ajoimme Ollinmäen viinitilalta sen perässä.



Heillä on niitä kuulemma enemmänkin kunnostettuna. Isä oli tehnyt auton ilmeisesti tyttärelleen.

Ajelin sen jo joku aika sitten talvisäilöön Huruslammen talliin, siis Juuson autojen keskelle. Matkalla olikin sitten taas jotain uutta, etupallot veteli viimeisensä. Uusiksi menevät, olivat lopussa sen verran kovat, että kumi oli antanut periksi tai jotain. Hö.

Kyl ne vaan "deksit" on hienoja vehkeitä! Ei tullut Tollo-voittoa vieläkään joten en päässyt tekemään pitkään haaveissa siintänyttä kulttuuritekoa (eli Citikan ostamista).

Vaihtanut omistajaa ja on hänestä kiinni, rupeaako hän pitämään mitään projekti sivua.