Esimerkiksi erinomainen terassin ampiaisloukku on ollut seuraavanlainen: lasipurkki, jossa appelsiinimarmeladin jämät, pari desiä vettä, vähän hunajaa, viinietikkaa, ja n. 10 tippaa astianpesuainetta. Kaikki makuaineet houkuttelevat ampiaisia ja kärpäsiä purkkiin. Hyönteiset tyypillisesti hengittävät takaruumiin hengitystiehyeillä, ja vahapintaiset mikropienet peitinkarvat hylkivät hyvin pintajännitteistä vettä. (näin ainakin luulen olevan) Loukun liuoksen etikka kenties aiheuttaa kouristusreaktion hyönteiselle, ja pesuaineen poistaessa veden pintajännityksen vesi pääsee hengitystiehyeisiin tukehduttaen hyönteisen. Tällainen loukku pyydysti satamäärin ampiaisia ja loppukesästä enenevässä määrin myös eri kokoisia kärpäsiä. Lähes jokainen ötökkä, jonka takaruumis hipaiseekin liuosta, kuolee siihen 20 sekunnissa.
Nyt tuo purkki on tehtävänsä tehnyt, ilmojen viiletessä emme enää paljon ruokaile omalla terassilla. Jos heitän sisällön kanervikkoon, tiedän ettei KUKAAN siitä tule kokemaan mitään haittaa, ikinä. Mutta noin teoriassa, onko astianpesuainetippa pysyvä ympäristöhaitta?
Tai jos olen Lapissa kultamailla, ja syönnin jälkeen käytän jonkun tipan astianpesuainetta, jonka taas viskaan kanervikkoon, teenkö (teoriassa) ympäristöhaitan? Pisara meressä-ajattelu tietenkin lievittää omantunnon tuskaani, mutta...


