Citroën-autoilua 25 vuotta
Lähetetty: 07.10.2016 21:48
Lokakuun 7:ntenä päivänä 2016 anno domini on pienimuotoisen juhlinnan paikka:
25 vuotta Citroën-autoilua.
Allekirjoituksena löytyy lista kahdeksasta elämänkumppanista neljännesvuosisadan ajalta, see below.
Kirjoitin aikoinaan yhteen viimeisimmistä Club Citroën Finlande ry:n KISSAPOSTI-julkaisuun ajatuksia omista Citroën-autokokemuksistani ja näin ikääntyneenä totean rapauttaneeni kykyni kirjoittaa pitkiä tekstejä niin suomeksi kuin englanniksi. Myöskin ranskan kielen omatoiminen opiskelu on rajoittunut lähinnä epäsäännöllisten verbien taivutusmuotojen pänttäämiseen ja uudelleenpänttäämiseen. Viimeksi se päättyi tosiasiaan "intransitiiviverbien (apuverbinä être) käyttömahdolisuuteen transitiivisesti avoir-apuverbillä", jolloin tajusin saavuttaneeni oman omaksumisen oppimisrajani. Alkoi hämärtyä ero tunnistaa nämä kaksi verbiluokitusta.
Ajatuksenani oli juhlistaa <<-merkkipäivää udellen Veho Tampereelta mahdollisuudesta Citroën-logolla oleviin makeisten hankkimiseen työmaalle vietäväksi, mutta se sai nyt sitten jäädä tekemättä. Pieni pelko asiassa oli "joutuminen" maahantuojan asiakaslehden jutuksi ja en katso olevani riittävän fotogeeninen moiseksi mainospelleksi. Ei ole sitä CV:tä kertynyt titteleiksi muuntuneena.
No niin, minut näkee aina ainakin ranskalaisissa visiiteissä depuis 1994.
25 vuotta Citroën-autoilua.
Allekirjoituksena löytyy lista kahdeksasta elämänkumppanista neljännesvuosisadan ajalta, see below.
Kirjoitin aikoinaan yhteen viimeisimmistä Club Citroën Finlande ry:n KISSAPOSTI-julkaisuun ajatuksia omista Citroën-autokokemuksistani ja näin ikääntyneenä totean rapauttaneeni kykyni kirjoittaa pitkiä tekstejä niin suomeksi kuin englanniksi. Myöskin ranskan kielen omatoiminen opiskelu on rajoittunut lähinnä epäsäännöllisten verbien taivutusmuotojen pänttäämiseen ja uudelleenpänttäämiseen. Viimeksi se päättyi tosiasiaan "intransitiiviverbien (apuverbinä être) käyttömahdolisuuteen transitiivisesti avoir-apuverbillä", jolloin tajusin saavuttaneeni oman omaksumisen oppimisrajani. Alkoi hämärtyä ero tunnistaa nämä kaksi verbiluokitusta.
Ajatuksenani oli juhlistaa <<-merkkipäivää udellen Veho Tampereelta mahdollisuudesta Citroën-logolla oleviin makeisten hankkimiseen työmaalle vietäväksi, mutta se sai nyt sitten jäädä tekemättä. Pieni pelko asiassa oli "joutuminen" maahantuojan asiakaslehden jutuksi ja en katso olevani riittävän fotogeeninen moiseksi mainospelleksi. Ei ole sitä CV:tä kertynyt titteleiksi muuntuneena.
No niin, minut näkee aina ainakin ranskalaisissa visiiteissä depuis 1994.