Pallojen täyttö?

[xmrane]

Hei taas.

Onko kukaan perehtynyt jousipallojen täyttöön?
Tietenkään homma ei kannata eikä ole luvallista ja voi olla vaarallistakin!
Mutta silti kiinnostaisi, paineellista typpeäkin löytyisi

[cxtb2]

haulla löytyi mm. tämmöinen ketju: viewtopic.php?f=12&t=4210&hilit=pallo+venttiili

[xmrane]

Kiitos mielenkiintoisesta linkistä

[Northstar]

Enpä ole koskaan ymmärtänyt ideaa täytellä noita vanhoja palloja..Uudet kun eivät maksa kovin paljoa,ja se kumikalvo ihan oikeasti ikääntyy ja haurastuu..Sitäpaitsi jonkinlainen "hienosäätö"jousitukseen on enemmän uskon asia.
Sitä,onko pallossa 57 vai 52 baria,ei merkitse huomattavaa eroa vanhaan autoon.

[jasu]

Enpä ole koskaan ymmärtänyt ideaa täytellä noita vanhoja palloja..Uudet kun eivät maksa kovin paljoa,ja se kumikalvo ihan oikeasti ikääntyy ja haurastuu..Sitäpaitsi jonkinlainen "hienosäätö"jousitukseen on enemmän uskon asia.
Sitä,onko pallossa 57 vai 52 baria,ei merkitse huomattavaa eroa vanhaan autoon.

Eihän kysyjä taida edes vanhoja palloja täyttää, vaan uudempia ei-halkaistavia..?

Noihin ns. oikeasti vanhoihin kun ei oikein palloja saa, tai onhan niitä kunnostettuja parin-kolmen satasen hintaan, niin semmoisen paineistaminen uudella kalvolla (kolmisen kymppiä) on ihan viisasta. On varmasti oikeanlainen iskariventtiili, oikeankokoinen (700cc) pallo, ja ulkoasukin oikeanlainen. Tämmöisen tilalle kun vaihtaa "sinne sopivan" pari desiä pienemmän, jonka iskari on "joku", niin kyyti on kaukana oikeanlaisesta. Ja niin, tarpeeksi vanhaan kun mennään niin iskarikin on kunnostettavissa kun purkautuu ruuvin avaamalla...

Sitten taas, jos puhutaan näistä "uudemmista" eli mitä alkoi tulla 70-luvulla, niin kyllä sillä vaan saadaan merkittävä ero kyytiin kun laitellaan pari-kolme kymmentä baria "ylitäyttöä". Tai jos ehjällä kalvolla varustetun paineistaa, kustannus typen osalta on senttejä korkeintaan, ja taas on varmasti ja tunnetusti hyvä iskariventtiili, niin kyllä tuostakin löydän perusteen täytölle. Kun ei se "tää pallo käy kaikkiin" -tyyppinen ratkaisu vaan toimi, sama kun rautajousiautoihin olisi tarjolla vain kahta jousi-iskari -vaihtoehtoa, yksi isoihin ja toinen pieniin autoihin...

[cxtb2]

Omissa kulkineissa on kaikissa palloissa venttiilit, juurikin sentakia, että enään ei _saa_ mistään alkuperäisillä spekseillä olevia jousituksen palloja. Ei ole saanut kohta 10:een vuoteen. Ja jonkinlainen täyttölaitekkin tuli hommattua tecnosirin venoille.

[Northstar]

Enpä ole koskaan ymmärtänyt ideaa täytellä noita vanhoja palloja..Uudet kun eivät maksa kovin paljoa,ja se kumikalvo ihan oikeasti ikääntyy ja haurastuu..Sitäpaitsi jonkinlainen "hienosäätö"jousitukseen on enemmän uskon asia.
Sitä,onko pallossa 57 vai 52 baria,ei merkitse huomattavaa eroa vanhaan autoon.

Eihän kysyjä taida edes vanhoja palloja täyttää, vaan uudempia ei-halkaistavia..?

Noihin ns. oikeasti vanhoihin kun ei oikein palloja saa, tai onhan niitä kunnostettuja parin-kolmen satasen hintaan, niin semmoisen paineistaminen uudella kalvolla (kolmisen kymppiä) on ihan viisasta. On varmasti oikeanlainen iskariventtiili, oikeankokoinen (700cc) pallo, ja ulkoasukin oikeanlainen. Tämmöisen tilalle kun vaihtaa "sinne sopivan" pari desiä pienemmän, jonka iskari on "joku", niin kyyti on kaukana oikeanlaisesta. Ja niin, tarpeeksi vanhaan kun mennään niin iskarikin on kunnostettavissa kun purkautuu ruuvin avaamalla...

Sitten taas, jos puhutaan näistä "uudemmista" eli mitä alkoi tulla 70-luvulla, niin kyllä sillä vaan saadaan merkittävä ero kyytiin kun laitellaan pari-kolme kymmentä baria "ylitäyttöä". Tai jos ehjällä kalvolla varustetun paineistaa, kustannus typen osalta on senttejä korkeintaan, ja taas on varmasti ja tunnetusti hyvä iskariventtiili, niin kyllä tuostakin löydän perusteen täytölle. Kun ei se "tää pallo käy kaikkiin" -tyyppinen ratkaisu vaan toimi, sama kun rautajousiautoihin olisi tarjolla vain kahta jousi-iskari -vaihtoehtoa, yksi isoihin ja toinen pieniin autoihin...

Myönnettäköön,että johonkin autoon johon ei enää ole saatavana palloja tuo on ehkä järkevää..
Muistan aikoinaan kun bexit oli uusia ja suunnilleen joka malliin oli oma pallo,en nyt tarkoita gti/kaasutin/break/berline,vaan Tre/Re/Trs tyyliin..
Aika nopeasti noista luovuttiin,ja supistettiin valikoimaa..Ja edellä mainituista syistä,koska tavallinen autonkäyttäjä ei monestikkaan huomannut mitään ratkaisevaa eroa.

[jasu]

^Eipä taida tavallinen autonkäyttäjä noista täytöistä haaveillakaan...

Ja tarkoitan tällä sitä että harrastajat, tai yleensäkään ne ketä kiinnostaa ylläpitää omaa kalustoaan, ei lukeudu nykyään enää tavallisiin autonkäyttäjiin. Niitä on ne "kertakäyttökulttuurin sisäistäneet", joille auto on vain pakollinen esine kodinkoneen tapaan, eikä välttämättä tiedä muutakuin sen että niitä pitää tankata ja toisinaan katsastaa -ja maksaa pikkujuttujenkin laitosta merkkiliikkeelle...

[ealab]

Myönnetään, että on merkitystä palloilla. Ei ole yks´sama, mitä kulmissa on. Jos vähänkin esim. ajomukavuus kiinnostaa. Täyttöjä jo useita, useampaan kertaankin. Ja sopivaan paineeseen. Pallot kestävät hyvin, kunhan ei aivan tyhjiä... Eikä maksa paljon. Hmm... turvallisuus...myös ajaessa pallojenkin hyvä ja asiallinen kunto vaikuttaa. Hyvää ajomukavuutta* ei välttämättä saa tehdasuusilla palloilla. Ei, vaikka olisi comfortit. *Siksi jousipallot. Vieterit sitten erikseen.

[tommi]

Mitähän tapahtuisi, jos palloon laittaisi ilmaa? Reakoiko se happi...?

[koe]

Mitähän tapahtuisi, jos palloon laittaisi ilmaa? Reakoiko se happi...?

Parempien ihmisten autoissa renkaissa käytetään typpeä. Syynä muistaakseni että kun ajetaan laukkaradalta golfklubille nilkka suorana niin typellisissä renkaissa paine ei muutu (niin paljoa) niiden lämmetessä kun tapahtuisi ilman kanssa. Ilmeisesti pienestä kiinni kun ilma (se mitä on pihalla) on kuitenkin melkein 80% typpeä.

K-a-r-i

[IJN]

Mitähän tapahtuisi, jos palloon laittaisi ilmaa? Reakoiko se happi...?

Eipä siinä tapahtuisi aluksi mitään. Happi kumminkin reagoisi kalvon kanssa ajan mittaan ja haurastuttaisi sitä, ja ilmalla täytetyt pallot alkaisi vuotaa kaasunsa nesteen puolelle nopeammin kuin typellä täytetyt. Happea ei erityisemmin haluta sinne missä sitä ei tarvita, koska se käy melkein kaikkien kimppuun: ruostuttaa raudan, hapettaa alumiinin, härskiinnyttää rasvat, haurastuttaa kumeja ja muoveja. Tiiviit elintarvikepakkaukset on myös typellä täytetty. Renkaiden täyttö typellä on vähän hifistelyä kun ulkopuolella kumminkin on tavallista ilmaa, ja muistaakseni kaasujen lämpölaajeneminen on samanlaista kaikilla kaasuilla, elleivät sitten lämmetessään reagoi keskenänsä.
Reilut 10v sitten olen sahannut halki yhden pallon, ja nyt kun kalvo on ollut ilmakylvyssä tämän ajan, se on kivikova ja lohkeaa ihan käsin taivuttamalla. Pallojen täyttäminen ajoissa auttaa myös niiden kestämiseen sikäli, että mitä pienemmäksi paine hupenee, sitä tiukempaan taittuneena kalvo on ja taitoskohdat alkavat helpommin murtua ja pallon elinikä lyhenee.

[XM-Hannu]

Pallojen uusiokäyttöä ajatellen pari kysymystä:
-Onko kukaan keksinyt keinoa irroittaa vaimenninosaa näistä BX-Xan-XM-palloista?
-Valmistajia kun on monia, niin löytyykö mistään kootusti luetteloa, josta selviäisi, mikä pallo on mistäkin autosta peräisin?

Minullakin on laatikollinen vanhoja palloja, joista paineen pystyn mittaamaan, mutta vaimennuksen "sopivuudesta" ei ole tietoa. Tosin tuo vaimennus on tosiaankin makuasia. Joku pitää täsmällisyydestä, toinen pehmeydestä. Etenkin vajaapaineisen korvaaminen riittäväpaineisella parantaa jousitusta selkeästi. Vaimennuksen eroja en ole juuri edes miettinyt. Ja koska kaikkeen tottuu, niin paraskin jousitus alkaa parin viikon jälkeen jo unohtua, etenkin, jos ajaa aina samaa autoa.

Ja jälleen kerran kehuja XM:lle:
Jos pari viikkoakin on ajanut muulla, on tiedostamatta syntynyt tietty kokemus vaikkapa omasta pihasta liikkeelle lähtemiseen. Ja kun siirtyy XM:n puikkoihin, niin aina yllättyy iloisesti. Eihän tämä heilahdakaan tässä, niinkuin muut. Ja tuossahan piti olla töyssy... Kontrasti moneen muuhun on selkeä. Hän tietää, ken on XM:llä pitempään ajanut

[Xari]

koska tavallinen autonkäyttäjä ei monestikkaan huomannut mitään ratkaisevaa eroa.

On näitä "harrastajiakin" paljon jotka ajelee puolityhjillä palloilla ja vielä kehuvat ranskalaista mukavuuttaa, meilläkin yks autonasentaja ajeli risalla etupallolla eikä huomannut menossa mitään outoa....minäkin sain Beksin pitkät pallot alennuksella kun niitä ei enään kukaan kuulemma osta.

Palloja on kanssa kukkaruukullinen, muistais ja tietäis vaan mikä on mihinkin.

[xmrane]

kiitoksia hyvistä kommenteista

tottahan se tietenkin on että täällä elämässä on paljon asioita mitä ei "kannata" tehdä mutta näissä harrastejutuissa ei aina ole tärkeintä se kannattavuus.
Itselläni tuli lähinnä mieleen tuo pallojen täyttö kun työssäni käytän tuota typpeä isompien säätöjärjestelmien painevaraajissa ja pulloon jää aina loppupaine 100 bar mikä menee sitten pulloa vaihdettaessa takaisin liikkeeseen.

No tuo venttiilihän pitäisi silloin saada palloon ja taitaa olla aika vaikea niitä saada.

[ealab]

Viimeisimmästä venttiilikaupasta on jo aikaa, vuosi? Kun niitä porukalla hankittiin. Tuntemattomat jousipallot voisi lajitella tilavuuden ja keskireiän mukaan etu- ja takapalloihin. Ja jos ei vaimennusventtiiliä, se varaajapalloksi ja jos tällaisessa pohjalle kierre, takakeskipalloksi. Sitten paineet erikseen. Monet, kuten itsekin, ovat laittaneet etupallot taakse. Ei paha. Palloja, niiden keskireikiä on porailtukin, lyhyemmiksi. Konsti hyväksi havaittu, pintakovuuden pehmentäjänä.

[XM-Hannu]

... Tuntemattomat jousipallot voisi lajitella tilavuuden ja keskireiän mukaan etu- ja takapalloihin. Ja jos ei vaimennusventtiiliä, se varaajapalloksi ja jos tällaisessa pohjalle kierre, takakeskipalloksi. Sitten paineet erikseen. Monet, kuten itsekin, ovat laittaneet etupallot taakse. Ei paha. Palloja, niiden keskireikiä on porailtukin, lyhyemmiksi. Konsti hyväksi havaittu, pintakovuuden pehmentäjänä.

Tässä vielä kuvat pallosta ja vaimennusventtiilistä halkaistuna:





Vaimentimen paksun keskikappaleen molemmin puolin on ohuet jousiteräksiset levyt, ja vielä pienempi "säätölevy". Uskoisin, että noilla se varsinainen vaimennus saadaan aikaiseksi. Noita on kuitenkin paikallaan lähes mahdoton lukea...

Kuvan vaimentimesta on n. 0,8mm:n keskireikä hioutunut pois rälläkällä halkaistessa.

[Northstar]

Mitähän tapahtuisi, jos palloon laittaisi ilmaa? Reakoiko se happi...?

Parempien ihmisten autoissa renkaissa käytetään typpeä. Syynä muistaakseni että kun ajetaan laukkaradalta golfklubille nilkka suorana niin typellisissä renkaissa paine ei muutu (niin paljoa) niiden lämmetessä kun tapahtuisi ilman kanssa. Ilmeisesti pienestä kiinni kun ilma (se mitä on pihalla) on kuitenkin melkein 80% typpeä.

K-a-r-i

No,typellä täytettyjä renkaita asensin ensiasennuksena jo 2010 T5 Transportereissa,ja tämä oli Norjassa...Enkä suoraan sanoen pidä Norjalaisia mitenkään ainakaan itseäni parempina ihmisinä..

[ealab]

Vaimenninventtiili pitäisi olla kutakuinkin vastaava, kuin putki-iskareissakin. Sama tarkoitus.

[XM-Hannu]

Vaimenninventtiili pitäisi olla kutakuinkin vastaava, kuin putki-iskareissakin. Sama tarkoitus.

Jep. Mutta onko tuo BX:n, Xantian vai XM:n, edestä vai takaa, iso- vai pienikoneisen, uusi- vai vanhakorisen vaimennuselementti? Siihen tietoon tuolla aiemmin kyselin luetteloa, jotta kirjain- tai numerosarjoista saisi jotain osviittaa.

Tosiasiassa itselleni olen vain mitannut paineen, ja porannut keskireikää suuremmaksi. Ja ollut hitsin tyytyväinen .

[olli__o]

...
No,typellä täytettyjä renkaita asensin ensiasennuksena jo 2010 T5 Transportereissa,ja tämä oli Norjassa...Enkä suoraan sanoen pidä Norjalaisia mitenkään ainakaan itseäni parempina ihmisinä..

Kai typpitäytetyssä renkaassa on alussa kuitenkin kolmasosa...neljäsosa ilmaa, ellei sitä erikseen "huuhdella" typellä, ja kun miettii Suomen suuria lämpövaihteluita, pitäisi renkaita yleenä räydentää kylmän tullen ja räyttöpaikasta riippuen suunta ilmamäärässä voi olla kumpaan suuntaan vaan. Jos ilma on suhteellisen kuivaa (ja kompuran ilma on yleensä ainakin kuivempaa kuin ulkoilma, muttei paljon) ei painekäyttäytymisessä mitään merkittävää eroa ole lämpötilan suhteen (Olen toki netistä lukenut väitteen ettei typpikaasun paine vaihtele kun lämpötila muuttuu, mutta se on ihan puppua). Mutta jos renkaat ostaa heinä-elokuun kosteilla helteillä ja rengasliikkeen kompura vielä puhaltaa kuumaa ilmaa voi renkaassa olla vettä ihan nesteenä/jäänä jäähdyttyään ja jos taas kuumetessään höyrystyy, niin paine muuttuu enemmän kuin kuivalla ilmalla.

Eli itse en usko renkaiden typpitäyttöön kuin ihan ääritarpeissa, mutta onhan toki ääritarpeita monissa muissakin harrastuksissa ihan kotitarvetilanteissakin (ja usein on sellaisiakin tarpeita joita ei voi tunnistaa kaksoissokkotutkimuksilla)

Mutta eikö tosiaan kukaan ole koskaan kokeillut tai edes piruuttaan täytellyt jousipalloja paineilmalla, sitä luulisi saavan helpommalla (vaikka sukellusharrastajilta?) ja kai ne on yleensä kuivia kaasuja. (tai sitten olisi näitä tehokkaisiin ilma-aseisiin tehtyjä käsipumppuja, joilla pääsee reilusti yli 200 bar paineisiin), luulisi jonkun kalvotyypin (Desmopan,Urepan, monikerroskalvot...?) kestävän happeakin edes jotenkin kohtuudella? Toki jos sitä virtaa kalvon läpi merkittävästi enemmän kuin typpeä, sitä voisi kertyä (vaikka takajarruihin ilmattavaksi) enemmän. Mutta ei siellä neste vaihdu liian usein, eli voisi olla hyväkin ilmailla useammin. Eli kiinnostaa olisiko ero niin merkittävä että tavallinen sukankuluttaja huomaa ihan käytännössä ilman monen autoyksilön pitkää tilastollista tarkastelua

[Hessu]

Yksi seikka jota olen kuullut väitettävän renkaiden typpitäytön eduksi, on typen happea hitaampi vuotaminen renkaan kumimateriaalin läpi. Jos tämä pitää paikkansa, pitäisi pitkään vanteilla olleiden renkaiden sisällä joka tapauksessa olla melkein pelkkää typpeä, kun pois vuotava happi korvataan seoksella jossa on 4/5 typpeä. En ole varma onko juttu kovinkaan tieteellisellä pohjalla, pitäisi varmaan lukaista muutama tämän kaltainen artikkeli niin pääsisi asiasta jonkinasteiseen varmuuteen.

[olli__o]

Yksi seikka jota olen kuullut väitettävän renkaiden typpitäytön eduksi, on typen happea hitaampi vuotaminen renkaan kumimateriaalin läpi. Jos tämä pitää paikkansa, pitäisi pitkään vanteilla olleiden renkaiden sisällä joka tapauksessa olla melkein pelkkää typpeä, kun pois vuotava happi korvataan seoksella jossa on 4/5 typpeä. En ole varma onko juttu kovinkaan tieteellisellä pohjalla, pitäisi varmaan lukaista muutama tämän kaltainen artikkeli niin pääsisi asiasta jonkinasteiseen varmuuteen.

Kyllähän sen on osoitettu pitävän paikkaansa, erokin prosenteissa voi olla hirmuisen suuri, luokkaa 50 % enemmän tyhjenee ilmalla täytetty kuin typellä, mutta sitten se mutta (erityisesti Suomessa), ehjän renkaan vuoto kumin läpi on 2...10 % vuodessa (ilmalla), ja Suomessa yleensä renkaat vaihtuu noin kaksi kertaa vuodessa ja lämpötila tekee paljon isomman muutoksen +20...-20 välillä typelläkin, eli ei auta juurikaan edes laiskaa kuskia. Ainakin kun vielä muistaa että siinä typelläkin täytetyssä on yleensä kolmasosa ilmaa ainakin alussa.

Muutaman lähihuoltoaseman painemittareita testanneena rutkasti enemmän tarkkuutta rengaspaineisiin saa ostamalla kunnollisen painemittarin ja seuraamalla niitä edes silloin tällöin. (voi tietysti olla että typpitäyttöpaikoissa on parempia painemittareitakin, olettaisin näin, mutta ei kokemusta niistä)

[Northstar]

Yksi seikka jota olen kuullut väitettävän renkaiden typpitäytön eduksi, on typen happea hitaampi vuotaminen renkaan kumimateriaalin läpi. Jos tämä pitää paikkansa, pitäisi pitkään vanteilla olleiden renkaiden sisällä joka tapauksessa olla melkein pelkkää typpeä, kun pois vuotava happi korvataan seoksella jossa on 4/5 typpeä. En ole varma onko juttu kovinkaan tieteellisellä pohjalla, pitäisi varmaan lukaista muutama tämän kaltainen artikkeli niin pääsisi asiasta jonkinasteiseen varmuuteen.

Kyllähän sen on osoitettu pitävän paikkaansa, erokin prosenteissa voi olla hirmuisen suuri, luokkaa 50 % enemmän tyhjenee ilmalla täytetty kuin typellä, mutta sitten se mutta (erityisesti Suomessa), ehjän renkaan vuoto kumin läpi on 2...10 % vuodessa (ilmalla), ja Suomessa yleensä renkaat vaihtuu noin kaksi kertaa vuodessa ja lämpötila tekee paljon isomman muutoksen +20...-20 välillä typelläkin, eli ei auta juurikaan edes laiskaa kuskia. Ainakin kun vielä muistaa että siinä typelläkin täytetyssä on yleensä kolmasosa ilmaa ainakin alussa.

Muutaman lähihuoltoaseman painemittareita testanneena rutkasti enemmän tarkkuutta rengaspaineisiin saa ostamalla kunnollisen painemittarin ja seuraamalla niitä edes silloin tällöin. (voi tietysti olla että typpitäyttöpaikoissa on parempia painemittareitakin, olettaisin näin, mutta ei kokemusta niistä)

Aika pieni vuoto taitaa olla tuo kumin läpi..Minusta ainakin paljon yleisempää on vuoto renkaan ja vanteen välistä.
Tuo meidän renkaiden kausivaihto,eli talvi/kesä hieman vesittää tuon rengaspainevalvonnan tarpeellisuuden(pakollisuuden uusissa autoissa)
Meillä kun yleensä (toivottavasti)tarkistetaan paineet pari kertaa vuodessa.
Syy miksi huoltoasemien painemittarit ovat epäluotettavia,johtuu siitä ettei tarkkoja mittareita kannata hankkia..Ne kun varastetaan aika usein.
Kuulin kerran eräältä huoltoaseman pitäjältä että mittareita lähtee pahimmillaan pari kolme viikossa..Nämä uudemmat automaattilaitteet kuulemma tarkempia.

[laakeri]

Aika pieni vuoto taitaa olla tuo kumin läpi..Minusta ainakin paljon yleisempää on vuoto renkaan ja vanteen välistä.

Käy kertomassa tuo meidän polkupyörien renkaille. Monta kertaa vuodessa joutuu tankkaamaan ja ei vuodon renkaan ja vanteen välistä pitäisi haitata, kun on sisäkumit En tiedä, kuinka paljon Presta-venttiileistä tyypillisesti fuskaa, mutta jotain reittiä se ilma noista hiljalleen karkaa.