Sitruunapatonki.fi

Politiikasta tai uskonnosta ei tulisi täällä pahemmin väitellä mutta yksi kysymys olisi. Eilen ovikello soi ja siellä oli kaksi naista, mormoneja, kirjat mukanaan. Kerroin kohteliaasti että ei kiinnosta kirja eikä kyseinen juttu muutenkaan. Muiden uskontojen edustajia kyllä on ovella nähty mutta ei mormoneja. Eli onko heillä(kin) tapana kiertää ovilla?

Eikös mormoneilla ole aika yleistäkin, että ainakin nuoret miehet lähtevät lähetyssaarnaajiksi jopa muille maille?
Amerikasta astihan noita tulee, puvut päällä, reput selässä ja liikkuvat tietenkin pareittain.

En ole koskaan tainnut nähdä mormoninaisia kiertämässä tai sitten en vaan ole tunnistanut. Mormonimiehethän tunnistaa Suomen kaduilla selvästi. Keskivertoa siistimmin pukeutuneita ja muutenkin sliipatun näköisiä. Jotenkin sellainen mielikuva, etteivät yhtä agressiivisesti käy kimppuun kuin mitä monet muut vastaavat.

Meillä kanssa kerran 80-luvulla Riihimäellä tuli lauanatai aamupäivällä kaksi sisarta muistaakseni Jehovan organisaatiosta kertomaan hyvää sanomaa. Minähän kutsuin heidät sisään ja ollakkariin jutustelemaan. Vaimo ei oikein tykännyt, mörmötti keittiössä koko vierailun ajan. Minusta oli kiva kun kilpaileva "pirun torjuntapatteristo" lähetti nuoria kauniita sanan levittäjiä. Kyllästyin sittemmin 80 luvulla myös omaan seuraani Ev.lut ja erosin koko seurasta , ihan taloudellistisien näkemys erojen vuoksi.Hankasalmen seurakunta sai miljoona perinnön ja siitä ei riittänyt hyvän tekeväisyyteen eli vanhusten turvapuhelimiin.Se oli korsi.

Sanoisi että nykyisin ovella yllättää enemmän "kulkukauppiaat" jotka esittelevät itsensä mitä hienoimmilla titteleilla. Satumme asumaan alueella missä talot on 30 v ja siitä johtuen ovi, ikkuna,katto yms. kauppiaat pyörivät usein. Yksi tyyppi esitteli itsensä tarkastajaksi. En ottanut siitä enempää kiinni, mutta vai että tarkastaja.

En muista meidän ovelle sattuneen käännyttäjiä, eikä taida olla tänne nykyiseen osoitteeseen kaupustelijoitakaan eksynyt - ainakaan miun kotona ollessani. Naapurissa asuva ev.lut.-lahkon jäsen on tainnut joskus johonkin keräykeen käydä rahaa kyselemässä, mutta luovutti kun totesin, ettei miulla käteistä ole. Jehovantodistajat ovat kuulemma kovia tyrkyttämään näkemystään. Kuitenkin erään kaverini vanhemmat ko. lahkoa edustavat, mutta en muista heidän sanallakaan puhuneen uskonnosta minun läsnäollessani.

Serkkulikan eilinen naamakirjajako sattuukin sopivasti hieman liippaamaan aihetta:

Turvallisuusfirmat on käynnyt tyrkyttämässä palveluitaan, mä olen niille sanonut ettei yksikään rosvo usko löytävänsä talosta jonka pihassa on vaan vanhoja shitikoita mitään varastettavaa

Joo tällainen turvallisuusfirman "tarkastaja" käveli kans tontille muutama vuosi sitten, ei edes sakemannikylttiä uskonut ennen kuin näki koiran (sattui olemaan pihalla hihnassa). Rehvakkaasti sanoi tekevänsä tarkastuskäynnin, jonka puitteissa sitten puhutaan hälytinasioista. Totesin että tää meidän hälytin pääsee kohta irti remmistä, katotaan riittääkö se. Tarkastaja kiitteli ja toivotti hyvää päivänjatkoa.

Meillä nykyisessä osoitteessa kävi jehovat tms. kerran, käski pistää ylös ettei toista kertaa tartte tulla ja hyvin on tehonnut.

Mulla nousee kyllä verenpaine siitä, jos noilla on lapsi (n. 10-12v) mukana kuten tossakin tapauksessa. Oli lähellä etten sanonut paria valittua sanaa...

Verisuren ja Sector Alarmin pojat tulevat joka vuosi. Yhtä varmasti kuin hyttyset ja hirvikärpäset. Ja kaikista näistä tykätään yhtä paljon

Meillä kävi n. kuukausi sitten pari Jehovantodistajaa ovella. Kutsuin heidät kahville, keskusteltiin uskonnoista / uskonnottomuudesta, uskomuksista / tieteen olemuksesta, hyvästä ja antoisasta elämästä yleensä. Minä en kääntynyt jehovaksi, eivätkä he uskonnottomiksi, mutta ystävällisessä hengessä juteltiin molemmin puolin.

simpa kirjoitti:Yksi tyyppi esitteli itsensä tarkastajaksi. En ottanut siitä enempää kiinni, mutta vai että tarkastaja.

Mulle tuli kerran tallilla räkyttämään joku turjake. Sanoi että on hallituksessa. Myöhemmin mietin että olisi pitänyt sanoa: "Kyllä se Sipilä on kunnon mies"

Meille ei jostain syystä kukaan tule kolkuttelemaan oven taakse saatikka maalaiseen tyyliin kävele suoraan sisään...
En tiedä onkohan yhtenä syynä 2m korkealla aidalla aidatun pihan sisäpuolella vapaana lähes aina liikuskelevat n. 50 kg koiruudet
Nuo laumanvartijat, kun alkavat heti hieman möreällä äänellä juttelemaan, kun joku hiippailee portin taakse...

Kyllä niitä kaupustelijoita aikanaan kävi, kun ei ollut tuota mastiffia joka haluaa aina ulkona olla.
Silloin kerran kävi niinkin, että vaimo heräsi päivänokosiltaan olohuoneen sohvalta siihen että joku vieras täti alkoi selittämään jotain keskellä olohuonetta... oli "naapuri" parin kilsan päästä ja keräämässä sotainvalideille rahaa...

Vielä 1980-luvulla noita uskonnon tuputtajia kiersi enemmän. Yksi sukulaismies tykkäsi vasemman laidan ateistina väitellä heidän kanssaan, eipä saanut kumpikaan osapuoli käännytettyä toisiaan. Yleensä ne on tullut käännytettyä äkkiä pois. Paitsi kerran kun pihaan hiippaili kaksi nuoria ja nättiä naista keskelle moottorinasennussessiota eivätkä säikähtäneet paidatonta, ympäriinsä rasvaista ja partaista olemustani eivätkä ihan ensimmäisenä puhuneet uskonnosta, jaksoin jutella vähän aikaa.

Meillä kävi oven takana taannoin uskonnon kauppaajia ja olivat kysyneet vaimolta " haluatko kuulla jeesuksesta".
Sanoin vaimolle että olisi heiltä kysynyt " haluatteko kuulla puusuksesta "

Hei!
Ymmärtääkseni mormoonien uskonnolliseen kasvatukseen kuuluu pakollisena tuo ulkomailla suoritettu opintojakso.
Heidät tunnistaa helposti moitteettomasta pukeutumisesta; musta puku (vaikka on helle ) ja kohtelias käytös.
Sitä en ymmärrä mitä he oppivat, tai raportoivat matkastaan. Amerikan maalla on turvana ja takuuna mahtavat kultavarannot, niillä sopii matkustaa ja tutkia Härmäläistä elämänmenoa. Motiivina ei ole mielestäni mikään epärehellinen toiminta. Tai ehkä,
kun taivasosan lupaavat mormoonijoukoissa, ja useat vaimot kaikille , niin sehän on sitten siinä!
Hakapajamies

Pakko kertoa näitten pukumiesten rehellisyydestä jotain itsekoettua. Alle 10-vuotiaina nassikoina olimme toistakymmentä pentua potkimassa jalkapalloa. Tuli nämä kaverit esittelemään amerikkalaista jalkapalloa ja kutsuivat tiettyyn osoitteeseen kokemaan lisää. Vanhemmat toki oivalsivat mitä hemmoja nämä olivat ja kävivät pitämässä kovasanaisen puhuttelun. Taisipa toinen saada kuonoonsakin kun sanoi jotain vastaan.