Nyt kun Beksit alkavat olla museoikäisiä, niin kaivoin tämän erikoisvarustellun beksin pukilta puolipeitteen alta ja tein tarkemman analyysin auton kunnosta:
Pesin auton ja totesin että maalipinta melko hyvässä kunnossa, joitakin pikkunaarmuja joskus korjattu. Takaspoilerista lakka osittain irronut. Ovien alareunat yhtä lukuunottamatta hyvät, ja siitä yhdestä saa pikkufiksillä hyvän. Sisusta siisti ja ehjä.
Alustan ruosteet eivät ole säilytyksessä vähentyneet, ehkä vain lisääntyneet. Sitä on joka puolella autoa laikuttain, ja sitten on paljon ehjää ja tervettä peltiä hyvän ruostesuojauksen alla. Molemmissa etujousijalan rakenteissa on hitsaamista, kuljettajan puolen etuoven kohdalla poikkipalkissa ja helmassa. Takalokasuojan sisäpinnoissa, takapalkeissa, takapuskurin alla koteloissa, peräkontin kulmissa ja takapenkin aluspellin reunoissa.
Jäähdyttimen korkin alla oli hiukan öljyä mutta öljyn seassa ei kuitenkaan ollut vettä.
Moottori ei käynnistynyt, liekö bensa vanhentunut 7-vuodessa vai eikö ruisku herännyt. Aikanaan ajamalla vein säilytykseen. Sain kuitenkin moottorin käyntiin syöttämällä bensaa imusarjaan suoraan, joten syttypuoli on kunnossa.
Hydrauliikka toimii ja auto nousi tolpilleen, kuitenkin etukorkeudensäätimen luona paluuputkessa pieni vuoto.
Tuulilasi alareunoistaan ruvennut samanemaan.
Tekniikkapuolella oli paljon hyvää, vaihteisto toimii, suojakumit ehjiä, jarrulevyt hyvät, mutta pintaruosteessa, pakoputkesta puolet uusittu, kattoluukku toimii ja myös ilmastointi toimi silloin kun Tapsa 63:n kanssa siihen hiukan ainetta lisättiin.
Mitä sanoo raati onko tästä vielä autoksi?
Jos tämä olisi D-malli, niin varsin hyvä olisi ikäisekseen ja pelastajia löytyisi, mutta kannattaako tämä erikoisen hyvin varusteltu beksi pelastaa?
Kunnosta, tai ainakin säilytä!
