Sitruunapatonki.fi

Avaan tälle oman ketjun.
Peugeot 1,1 -99 aj. n 220 000 sai katsastuksessa hylkäyksen päästömittauksesssa. Voiko näistä arvoista jotakin päätellä?
kierr... joutokäynti... yli 2000 r/m
CO ..... 2,40 .... 1,83 %
HC ...... 230 ..... 145ppm
CO2 ..... 11,2 ..... 11,9 %
O2 ..... 3,03 ..... 2,35 %
lambda-arvo ..... 1,043

Venttiili palanut?
Jako hypännyt?
Ohivuotoa männänrenkaista?
1-pisteruisku, suutinvika?
Muu?

Vaihdoin ilmansuodattimen, ja pakoputken keskiosa uusittu. Tulpat kaikki mielestäni hyvän väriset, vaalean maitokahvin sävyiset. Kone käynnistyy ja käy hyvin. Ehkä hieman laiskempi, kuin uutena, pysyy kuitenkin mukavasti liikenteen mukana.

Voiko lambda-anturista mitään mitata? Entä KATtia puhdistaa?

Noiden arvojen perusteella katalysaattorissakin voisi olla jotain vikaa, koska häkää ja hiilivetyjä tulee ulos ja kuitenkin lambdan mukaan katsottuna seos on silti laihalla. Mutta tuo on tietysti vain hetkellinen arvo, eli eri tilanteissa voi olla eri lukemia ja jotain vikaa on seoksen muodostuksessa/lambda-anturoinnissa, koska seos on liian laiha. En usko että KATttia saa mitenkään puhdistettua paitsi normiajolla, Jos yksi sylinteri ei sytytä, niin palamaton seos "palaa" vasta KATissa ja kuumentaa sen punahehkuiseksi ja joskus aika nopeastikin voi sulattaa sisukset.

Perusmittauksilla kannattaa aloittaa, eli puristuspaineet, lambdaa saa tarkasteltua ainakin skoopilla/näkisiköhän merkkitesterilläkin, digitaalisella yleismittarilla voi nähdä myös jotain jännitteitä, mutta harvoin mitään järkevää (mutta joskus vika on niin selkeä että jännite makaa toisessa ääripäässä koko ajan).

Työkaveri vinkkasi, että ilmamassaanturin likaisuus voisi aikeuttaa noita ongelmia. Täytyy kohta mennä tutkimaan, mistä löytyy kyseinen laite.

Ei tuossa ole kuin imusarjan paineanturi. Onko tietoa edellisen katsastuksen arvoista ?

Enpä minäkään löytänyt siitä mitään, mitä olisi virtausanturiksi voinut tulkita. Edellinenkin katsastuspaperi voi löytyä, auto on ollut meillä yli 4 v.

Jos ei ole check engine-valoa päällä tai vikakoodeja, niin ääni lambda-anturille tai sen johdoille. Se kun on ecun ainoa "reality check", eli joka oikeasti antaa osviittaa, että minkälainen seos kulloinkin on. Jos katalysaattori ei pelaa, niin toimiva lambda-anturi huomaa sen. Ja jos on imuvuotoja tai ilmamassamittari sekoilee, ja bensansyöttö on siitä syystä pielessä, niin sekin näkyy lambdalla, koska ulos tulee eri määrä happea kuin mitä laskujen mukaan pitäisi. Tällöin ecu osaa kertoa kyseisestä häröilystä vikakoodilla. Ilman toimivaa lambdaa eculla ei ole hajuakaan, että "miten nyt menikään omasta mielestä?" tuon seossuhteen kanssa.

yason kirjoitti:Jos katalysaattori ei pelaa, niin toimiva lambda-anturi huomaa sen.

Jos on vain yksi lambaada, niin eipä huomaa. Sitten jos on kaksi lambdaa, katin etu- ja takapuolella, niin silloin se jälkimmäinen on katin valvontaa varten...

Eikä tarvitse olla 1999-mallisessa vielä kahta lambdaa ja EURO 3 päästöluokitusta (vaikka voisi olla jo 1997:ssakin, jos on uusi tyyppihyväksyntä). Muuttuikohan katti samassa yhteydessä auton alta moottorin eteen, suoraan pakaosarjan jatkeeksi, vai riippukohan se autosta ja tilasta?

jasu kirjoitti:

yason kirjoitti:Jos katalysaattori ei pelaa, niin toimiva lambda-anturi huomaa sen.

Jos on vain yksi lambaada, niin eipä huomaa. Sitten jos on kaksi lambdaa, katin etu- ja takapuolella, niin silloin se jälkimmäinen on katin valvontaa varten...

Jaa tässä oli vaan yksi happianturi. Mutta eikös se teoriassa ole sekin mahdollista. Jos katti ei toimi, sen läpi pääsee puhtaita happimolekyylejä enemmän kuin pitäisi -> katin takana oleva anturi luulee, että katti toimii, mutta seos on vaan liian laihalla -> ecu lisää bensansyöttöä -> jossain vaiheessa se alkaa näkyä esimerkiksi bensatrimmeissä. Voi tosin olla, että käytännössä rikkinäinen katti ei vielä aiheuta niin suuria vääristymiä hapen määrässä, että bensatrimmien raja-arvot ylittyisivät ja tulisi vikakoodi.

Se pääpointtini oli kuitenkin, että jos lambda-anturin arvot heittävät häränpyllyä, ecun ainoa realistinen mahdollisuus tsekata palotapahtuman optimaalisuus katoaa ja se voi vääristyneen happianturisignaalin perusteella ajautua esimerkiksi liian rikkaalle ilman, että sillä on mitään saumaa saada tietää siitä. Tällöin se ei osaa sytyttää vikavalojakaan, jos muita oireita ei ilmene. Toimivalla happianturillahan esimerkiksi vuotava suutin tai imusarja tai muu seosvika näkyy eculle.

Tässä on vain 1 lambda- anturi koneen etupuolella. Katin jälkeen ei ole muuta kuin pakoputkea, ja tietysti takaäänenvaimennin.

Tässä VIIMEVUODEN katsastuksen päästömittaustulos:



Seuraavassa kuvassa yläreunassa lambda-anturin liitin, kai aika virheettömässä kunnossa. Korkea lämbda arvo selittyy osittain sillä, että KATin jälkeinen putkiliitos vuoti uudesta väliputkesta, ja tiivistystahnasta huolimatta.



Kuvassa näkyy myös lämpöanturin liitin. Lämpöanturi saattaa olla viallinen. Lopputalvesta pari kertaa näytti tosi kuumaa moottoria, vaikkei ulkoisia merkkejä kiehumisesta näkynyt. Nyt +18C ulkolämmössä 7 km:n ajolenkki ei mittarin mukaan vielä konetta lämmittänyt. Nestettä on riittävästi.

Olisiko tässä syy?

XM-Hannu kirjoitti:...
Kuvassa näkyy myös lämpöanturin liitin. Lämpöanturi saattaa olla viallinen. Lopputalvesta pari kertaa näytti tosi kuumaa moottoria, vaikkei ulkoisia merkkejä kiehumisesta näkynyt. Nyt +18C ulkolämmössä 7 km:n ajolenkki ei mittarin mukaan vielä konetta lämmittänyt. Nestettä on riittävästi.

Olisiko tässä syy?

En uskoisi, yleensä noin korkea häkä viittaisi että lämpöanturi olisi niin päin rikki että rikastaa seosta, mutta ei liene kuitenkaan, koska kierroksilla oleva lambda-arvo on laihalla ja pakoputkiston vuoto on kuitenkin kohtuu vähäinen (saisiko O2 olla tuplastikin isompi)?

Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Eillen sovin korjaamon kanssa, että vien pökön heille tutkittavaksi. Lähtiessäni huomasin äänestä, että pakoputki vuotaa auton alta. Otin katin jälkeisen liitoksen uudestaan auki, uusi tahna väliin. Toissa iltana purkasain ruiskua, siis sitä kaasuttimen näköistä 1-piste ruiskua; sen verran, että totesin sen olevan minulle käsittämätön laite, ja laiton takaisin kokoon.

Tänään korjaamolla mittasivat päästöt, oli OK . Kokonaista 15€ maksoi. Töiden jälkeen hain auton ja ajoin suoraan leimaamoon. Leima tuli.

Onnittelut! Papukaijamerkki kuuluisi saada kaikistä näistä hermoja syövistä hetkistä ja ongelman selättämisestä. 1-pisteruisku ja TU. Mukava kun kirjoitit ja jaoit harrastuksen riemuja, on noita pakokaasuhylkyjä kiroiltu täälläkin ... kiva kuulua "kattiko se siellä vai mikä -kerhoon!!!?"

Tuota ruiskua purkaessa yksi paperitiiviste oli väärin päin. Imukanava on tuossa kontaa hiukan epäsymmetrinen, vaikka tiivisteen ruuvinreijät ovat symmetriset. Tuossa on saattanut olla hiuksenhienon vuodon mahdollisuus. En ole edes varma, oliko tuo tiiviste kaasuläpän ylä-, vai alapuolella.

Lämpöanturia epäilin, kun juuri jouduin vaihtamaan toisenmerkkiseen, diesel-koneiseen lämpöanturin. Paitsi että vikaherjat ja teholeikkaukset hävisivät, se vaikutti myös kulutukseen. Kun aikaisemmin pääsin työmatkallani 4,4 l/100km kulutukseen, nyt menee 3,9:llä. Voipa olla, että vaihdan tuon pösöönkin, ihan varmuuden vuoksi.

Mullahan oli lämpöanturimurheita, kun tökkäilin ne piuhat takaisin vääriin paikkoihin kansipahvin vaihdon jälkeen. Kone ui bensassa satunnaisesti, kuumana käynnistäessä.

Mitä lamda-anturin vikoja on ollut, mun työmatka on kyllin lyhyt, että lamdan hatussa olevat "kidukset" oli karstoittuneet tukkoon. Pakokaasut oli liian sakeat ja leima jäi saamatta. Ostin koreanmersuun tukkoisen tilalle sitikan lamdan romikselta, siinä hatussa on taas selkeät raot, kun korealainen oli pelkästään viiltänyt ja pokannut viillon kohdalta peltiä pikkasen ulos.

Pikku vinkki vääränmerkkisen lamdan asentajille; älkää katkaisko piuhoja (väärää liitintä pois) ja yrittäkö liittää johtoja toisiinsa . Yksi piuhoista on kai konstantaania (rosteria), eikä sitä pysty liittämään kuin sokeripalalla tai muulla puristusliitoksella. Jos nimittäin haluaa juottamalla rakentaa vääränlaisesta liittimestä jatkon oikeaan, autoonsa sopivaan liittimeen, juottaisin tavalliset kuparijohdot välille "vääränlainen nasta" - "mun oikeanlaisen liittimen nasta".

Mulla on kans TU3-koneessa arvot korkealla. En ole vielä selvillä siitä, riittääkö tuore bensa tankissa ja kovasti kenkää, vai pitääkö sinne vaihtaa osia. Edelliseen leimaan riitti edellämainittu, nyt voi olla uudet keinot tarpeen. Ykspisteruiskuinen 205 XS on kyseessä.

Samassa autossa on myös toistaiseksi käsittämätön häikkä, joka ilmenee esimerkiksi motarin rampissa oikealle kurvatessa. Vasemmalle voi kurvata vaikka koko päivän, oikealle kääntäessä kone sammuu. Testasin ABC:n pihalla laittamalla tankin noin puolilleen ja ajamalla rinksaa ratti tappiin käännettynä: vain oikealle kääntäessä loppuu meno.

public kirjoitti:Samassa autossa on myös toistaiseksi käsittämätön häikkä, joka ilmenee esimerkiksi motarin rampissa oikealle kurvatessa. Vasemmalle voi kurvata vaikka koko päivän, oikealle kääntäessä kone sammuu. Testasin ABC:n pihalla laittamalla tankin noin puolilleen ja ajamalla rinksaa ratti tappiin käännettynä: vain oikealle kääntäessä loppuu meno.

Kaverilla oli sama vika 16-valvessa, vikana virtalukon piuhat; oli vaihtanut virtalukon ja piuhat nappas oikariin toiseen suuntaan kääntäessä. Onko oireet bensanpuutosta (eli kone alkaa köhiä) vai totaalinen puutuminen? Mitä kierroslukumittari (jos on) sanoo? Pomppiiko?
Mulla oli ongelma yhdessä beksissä että kulki pikkukaasulla ihan jees mutta kun pisti lapun lattiaan niin kohta ampu putkeen ja hetken päästä sammu -> bensan imuletku pumpulle lutussa, soppa loppu.

Kierroslukumittari tippuu nolliin ja kone sammuu. Käyntiin sahaamisessakin menee tovi.

Itse asiassa virtalukko tuohon on uusittu ihan vastikään varkausyrityksen jäljiltä, mutta vika oli jo sitä ennen ja uusi virtalukko ei korjannut ongelmaa. Pitää vähän uudemman kerran vielä testailla että saa luonnehdittua tarkan kuvauksen sammumisesta.