Rikkonaisen auton myynti - kannattavaa!
Lähetetty: 11.01.2020 03:19
Suuri osa käytetyn auton ostajista on parantumattomia optimisteja.
"Minä korjaan sen itse".
"Saan paljon halvemmalla kuin kunnossa olevan"
"Yksi pikkuvika kuntoon ja tämä on parempi kuin se kolme tonnia kalliimpi."
Tähän inhimilliseen ominaisuuteen tai vikaan nojaa valtaosa käytetyn luksusauton kaupasta.
Jos sinulla on esimerkiksi VW Phaeton, Jaguar XJ tai Citroen C6 jonka tiedät itse tuhansien kilometrien kokemuksella monivammaiseksi (lämppärin säätö prakaa, vaihdelaatikko tökkii 4-5-6 väleissä, pitkällä matkalla hikoilee tiivisteestä öljyä pakosarjalle ja haisee, kuskin istuinlämmitin toimii satunnaisesti, kone kerää vikakoodeja pidemmällä ajomatkalla, jne jne jne), sitä ei missään tapauksessa kannata myydä ns "hyvässä ajokunnossa".
Ennemminkin kannattaa tehdä siihen vaikkapa tahallaan joku kunnollisen koeajamisen estävä vika (pyöränlaakerin jurina, nypätä jarrutehostimen putki irti tai ohjaustehostimen solenoidin piuha irti, tai peruuttaa takapuskuri puuhun niin että se roikkuu kunnolla). Sitten mainokseen "oli täysin kunnossa, nyt tuli tämä, itsellä ei aikaa eikä taitoa, osta pois ja tee itsellesi halvalla huippuauto". Tällöin ostajalle jää mahdollisuus pettää itseään ja todella uskoa, että nyt kun korjaan tuon yhden lambda-anturin pätkimisen, niin tämähän on täydellinen auto!
Niin lapselliselta kuin tämä kuulostaakin, ostajat haksahtavat tähän kerta toisensa jälkeen.
Järjellä ajateltuna pitää olla hullu, että ostaa 2500 eurolla 300tkm ajetun VW Phaetonin jossa on moottori vikatilassa vs. ostaa 6000 eurolla 150tkm ajetun juuri katsastetun phaetonin. Kuitenkin tuon 2500 euron auton ympärillä parveilee ostajia - onhan se "nettiauton" halvin ja helpolla korjattavissa, pelkkä egr-venttiilin vikahan siinä on!
Sama on näissä itäisissä länsimaissa (baltia, perähikiä eli suomi jne) kilometrien suhteen. 200tkm ajetusta autosta ollaan valmiita maksamaan 70% 100.000km ajetun hinnasta. Tosin 200tkm auton ostaja on aivan erilainen mies kuin 100tkm auton ostaja, jos samasta automallista- ja tyypistä puhutaan.
Loppukaneetiksi totean, että kuulun itsekin tähän hulluun optimistiryhmään. Ja yksinkertaisuuttani kerron myyntitilanteessa viat, sekä myyn auton parhaassa mahdollisessa ajokunnossa ilman kieroiluita. Tästä olen paljon kärsinyt.
"Minä korjaan sen itse".
"Saan paljon halvemmalla kuin kunnossa olevan"
"Yksi pikkuvika kuntoon ja tämä on parempi kuin se kolme tonnia kalliimpi."
Tähän inhimilliseen ominaisuuteen tai vikaan nojaa valtaosa käytetyn luksusauton kaupasta.
Jos sinulla on esimerkiksi VW Phaeton, Jaguar XJ tai Citroen C6 jonka tiedät itse tuhansien kilometrien kokemuksella monivammaiseksi (lämppärin säätö prakaa, vaihdelaatikko tökkii 4-5-6 väleissä, pitkällä matkalla hikoilee tiivisteestä öljyä pakosarjalle ja haisee, kuskin istuinlämmitin toimii satunnaisesti, kone kerää vikakoodeja pidemmällä ajomatkalla, jne jne jne), sitä ei missään tapauksessa kannata myydä ns "hyvässä ajokunnossa".
Ennemminkin kannattaa tehdä siihen vaikkapa tahallaan joku kunnollisen koeajamisen estävä vika (pyöränlaakerin jurina, nypätä jarrutehostimen putki irti tai ohjaustehostimen solenoidin piuha irti, tai peruuttaa takapuskuri puuhun niin että se roikkuu kunnolla). Sitten mainokseen "oli täysin kunnossa, nyt tuli tämä, itsellä ei aikaa eikä taitoa, osta pois ja tee itsellesi halvalla huippuauto". Tällöin ostajalle jää mahdollisuus pettää itseään ja todella uskoa, että nyt kun korjaan tuon yhden lambda-anturin pätkimisen, niin tämähän on täydellinen auto!
Niin lapselliselta kuin tämä kuulostaakin, ostajat haksahtavat tähän kerta toisensa jälkeen.
Järjellä ajateltuna pitää olla hullu, että ostaa 2500 eurolla 300tkm ajetun VW Phaetonin jossa on moottori vikatilassa vs. ostaa 6000 eurolla 150tkm ajetun juuri katsastetun phaetonin. Kuitenkin tuon 2500 euron auton ympärillä parveilee ostajia - onhan se "nettiauton" halvin ja helpolla korjattavissa, pelkkä egr-venttiilin vikahan siinä on!
Sama on näissä itäisissä länsimaissa (baltia, perähikiä eli suomi jne) kilometrien suhteen. 200tkm ajetusta autosta ollaan valmiita maksamaan 70% 100.000km ajetun hinnasta. Tosin 200tkm auton ostaja on aivan erilainen mies kuin 100tkm auton ostaja, jos samasta automallista- ja tyypistä puhutaan.
Loppukaneetiksi totean, että kuulun itsekin tähän hulluun optimistiryhmään. Ja yksinkertaisuuttani kerron myyntitilanteessa viat, sekä myyn auton parhaassa mahdollisessa ajokunnossa ilman kieroiluita. Tästä olen paljon kärsinyt.